Kategoria: Yleinen

Viime syksynä aloitin päiväkodissamme pienet ranskan kielituokiot yhdelle 3-5 -vuotiaiden ryhmälle. Ryhmän lapsilla on useita eri kotikieliä, mutta ranska oli kaikille uutta. Kaikki ovat aloittaneet samalta viivalta ja siten uusi kieli on ollut lapsia yhdistävä. Lapset ovat olleet suorastaan yllättävän innostuneita ja osallistuneet aktiivisesti läpi kauden.

Olemme opetelleet yhdessä yksinkertaista sanastoa ja sanontoja: tervehdyksiä, värejä, numeroita, eläimiä, kulkuneuvoja, ”minä olen..”, hedelmiä ja toivotuksia. Lisäksi olemme hieman tutustuneet ranskalaiseen kulttuuriin, mm. Pariisiin, perinteisiin herkkuihin ja lastenlauluun.

Konkreettisuus on vahvasti läsnä tuokioissa ja vähintään kuvat tukevat puhetta. Myös pienet esineet, kuten kuvassa olevat kulkuneuvot, ovat olleet lapsista hauskoja. Niistä on helppo kehittää pieniä leikkejä, joihin lapset usein osallistuvat innokkaasti jo ennen ohjeiden antamista…

Teksti ja kuvat: Pilvi Petain Nummenpuistokadun päiväkodista

Tampere -Turku yhteistyö nousi seuraavalle levelille, kun Pirkanmaan Kikatus -verkosto esitti Turun KieKolle avoimen kutsun tulla vakoilemaan Tampereelle  kielenopetuksen koulutuspäivään.

Päivän aikana maisteltiin ja kokeiltiin erilaisia kielenopetukseen soveltuvia toiminnallisia menetelmiä.

Koulutuksessa oli neljä erilaista työpajaa: liikunta ja musiikki, askartelu, draama ja leikki sekä peli ja iPad. Päivä alkoi yhteisellä infolla, jonka jälkeen jakauduimme neljään eri ryhmään seuraamaan pajoja. Yhden pajan kesto oli oppitunti eli 45 minuuttia.

Alla koottuna turkulaisten vakoilijoiden saalis.

Liikunta ja musiikki

• Super Simple songs
• Yhdistä liike ja musiikki. Keksi itse liikkeitä.
• Muista monikäyttöinen kärpäslätkä (esim. ilmapallot, kuvat taululla)

Askartelu

• Eric Carle: Pikku toukka paksulainen eri kielillä
• Varjokuva monumenteista (esim. Eiffelin torni, Bremenin soittoniekat, Big Ben)

Draama ja leikki

• Paja rakentui puputeeman ympärille (pajan vetäjillä oli pupukorvat)
• Kerro tarina: Storyline-metodi
• Heittäydy, eläydy
• Tilaa mielikuvitukselle – vähälläkin rekvisiitalla pärjää
• Laulu: The way the bunny hops, Easter bunny song (The Kikboomers)
• Leikkejä kehonosasanoista, esim. Nurkat, Myrkky, Oletko sinä? (hatchi patchi). Leikit löytyvät KieKon Blogista kohdasta materiaalia, Kieliviuhka.

Peli ja iPad

• Pajan pitäjän Jaana Virran kivoja peli- ja leikki-ideoita löytyy hänen omasta blogistaan Enkunope Ikaalisista
• Esiteltiin kaksi appia, jotka soveltuvat hyvin erityisesti varhennettuun kielenopetukseen Chatter Pix Kids ja SockPuppets

Oli mukavaa ja antoisaa osallistua koulutuspäivään, nähdä kollegoja ja vaihtaa ajatuksia. Turkulaiset kiittävät tamperelaisia lämpimästä vastaanotosta ja odottavat heitä vastavierailulle maaliskuun Opi leikkien -koulutukseen.

Vakoilijat Tuija Savolainen ja Anita Zenger

Nukketeatteri Pikku Aasi Vaasasta vieraili Turussa 10.-11. tammikuuta 2019.  Esityksiä tarjottiin hankkeessa mukana oleville varhennusryhmille ja kahden päivän aikana nukketeatterin tunnelmasta pääsi nauttimaan viisi eskariryhmää ja kolme koululuokkaa.

 

Etsin teatteriesitystä,  jossa käytettäisiin myös jotain lapsille tuntemattomampaa kieltä kuin englanti, sellaista esitystä, jossa mieluusti monikielisyys olisi mukana. Esitys Pulcinella ja Teresina  sopi tähän täydellisesti: se esitettiin ”mix-kielellä.”Lapset seurasivat esitystä eläytyen ja innokkaina. Esitys sopi hyvin tälle ikäryhmälle (6-9 -vuotiaat lapset). Nukkeja taidokkaasti käsittelivät ja lapsia viihdyttivät Pikku Aasin perustaja Cosimo Galiano yhdessä taitavan Anna Kargun kanssa.

Esityksen jälkeen lapset saivat esittää kysymyksiä, ja niitähän riitti! Minä haastattelin myös lapsikatsojia esityksen päätteeksi.

Sanna: Ymmärsittekö, mitä esityksessä tapahtui?  Lapset: Joo! (mitä se Putticella tarkoitti… aaa, se oli sen nuken nimi!)

Sanna: Mitä kieliä teidän mielestä esityksessä puhuttiin? Lapset: Englantia, ruotsia, suomea ja italiaa (oikeat vastaukset), muutama ehdotti iisäksi myös ranskaa (ja muisti mainita itse osaavansa puhua sitä) ja  espanjaa.

Sanna: Jos voisit itse tehdä monikielisen nukketeatteriesityksen ja osaisit kaikkia maailman kieliä, millä kielellä esiintyisit? Lapset: Ranskaksi ja englanniksi (poika 2lk), Ehkä Kiinaksi (esikoululainen).

Cosimo perusti Pikku-Aasin vuonna 2006. Hyvin pian tuli ajankohtaiseksi tehdä esityksiä, joissa puhuttaisiin myös ruotsia, sillä Pikku- Aasin kotitalli on kaksikielisessä Vaasassa. Pulcinella ja Teresina -esityksen voi tilata suomeksi, ruotsiksi tai mix-kielellä (suomi, ruotsi, italia). ”Nukketeatterissa visuaalisuus ja sanattomuus on tärkeää, tekstiä ei tarvitse olla paljon, sillä nukke kertoo tarinaa myös ilman sanoja” , Cosimo muistuttaa.

” Kiitos, että tarjoatte lapsille tällaisia elämyksiä!” – huoltajapalaute. Grazie Cosimo & Anna, kiitos OPH rahoituksesta.

Tutustu Pikku Aasiin tästä.

Teksti ja kuva. Sanna Sova

Redan förra året började vi med undervisning i svenska för våra tvåor ( tre klasser).

Under höstterminen 2018  fick vi en “riktig “ svensk i gänget. Under vårt första år tyckte eleverna att det var roligt att få lära lite svenska. Ändå roligare tyckte de att det blev när vår “native speaker” började i september.  “Han låter nästan som människorna i Pippi Långstrump” säger barnen och skrattar 😊

Vi har lekt med språket muntligt i små grupper så att alla, även de blyga, vågar öppna munnen med ett leende.

Vi använder oss av olika metoder: t ex musik, bild, kroppsspråk, teater och olika funktionella aktiviteter.

Vi har t ex. jobbat med färger och siffror i  gympasal. Barnen älskar att springa till olika hörn eller linjer för att komma till rätt färg eller siffra, eller varför inte veckodag eller månad.

Kroppsdelar älskade eleverna att lära sig genom att måla en gigantisk kropp på gigantiska papper. Även föräldrarna fick prova det när vi hade Öppet Hus 😊.

Gruppkänslan har stärkts med olika “Ormövningar” som avslutas i avkopplande ställning på golvet med lugn musik. Avslappnat får eleverna memorisera nya glosor och njuta 😊.

 

Eleverna älskar förstås enkla och roliga saker,  så vi har spelat bingo, memory, kastat tärningar och bollar; sjungit, dansat, målat och framförallt pratat, lyssnat och haft det roligt!

Barnen gillar hur svenska språket låter, de vill gärna lära sig svenska och vi känner inte att de upplever det som “pakkoruotsi” 😊

God Jul – “Glädjen är stor – i ett barns glada ögon bor den…” 😊

Vi ser fram emot våren 2019 och nya svenska utmaningar!

Hälsningar från Raisio och  Ihala gänget:  PIRJO, MARJA, RAINER, UFFE och HANNUKKA

 

 

 

 

 

HEJSAN!

Olen kasvatus- ja kuntoutuskoirakoulutuksen käynyt koulubeagle Winston ja toisinaan minut kielikoiranakin tunnetaan. Ennen syyslomaa vierailin ohjaajani, luokanopettaja Taina Järven kanssa Paattisten eskarilaisten ruotsin varhennushetkissä.

Tilan otin haltuun parilla haukahduksella. Haukulla ilmoitin lapsille, että nu kommer jag och vi ska spela tillsammans. Vieraita kieliä minun ei varsinaisesti tarvitse osata, kunhan eleet ovat tuttuja. Tottelen siis käskyjä monikielisesti.

Eskarilaiset tervehtivät minua tassusta pitäen: ”God dag Winston”! Ja sitten sain namin!

Kahdella nopalla pyöräytin lasten kannustamana silmälukuja, joita he laskivat taitavasti yhteen på svenska.

Dominojonoa pystytettiin ja hoettiin yhdessä: ett två tre fyra fem sex sju åtta nio tio…

Lopuksi minä sain kaataa jonon ja namipalkka oli taas taattu! Sekä taputukset! Dominoilla harjoiteltiin myös värejä. Yksi lapsi pystytti palikoita ja muut kertoivat, vilken färg…Lapset olivat motivoituneita ja värit ja numerot osattiin! Myös ne muutamat lapset, jotka minua aluksi arastelivat, halusivat lopulta osallistua.

Eräät koululaiset ompelivat minulle hienot tehtäväpussukat. Tänään niihin oli piilotettu kissan ja koiran kuvia. Jokainen lapsi sai vuorollaan minulta pussukan, jonka sisällä oli katten eller hunden. Lapset jaettiin siten kahteen ryhmään. Värikkäät kangaspussit osasin hakea jo aika rutiinilla, olinhan harjoitellut tehtävää tarmokkaasti kotioloissa ja koulussa arvoimme samalla tekniikalla viimeksi lukijaroolit.

Loppuhuipennus oli pallon heitto tunneliin, josta sen hain ja toin lapselle takaisin. Hämta bollen hoettiin uudelleen ja uudelleen. Sain hakea pallon ja tuoda sen takaisin lapsen käteen. Riemumielellä riensin uudestaan ja uudestaan tunneliin. Kurkkupalkalla!

Lopuksi lapset saivat rapsuttaa minua ja sanoa Hej då! Vi ses! 

Kuvat ja teksti: Taina Järvi

Osana Kielitietoisesti kouluissa -hankkeen kielikokeiluja Winston vieraili keväällä 2018 myös muutamassa koulussa. Tässä tunnelmia toukokuulta:

​Koulukoiran opissa

Winston tuli vierailulle ykkösluokkalaisten englannin tunneille. Jokaiselta lapselta oli kysytty etukäteen lupa siihen, että he saavat osallistua opetukseen koiran kanssa ja yhdestäkään koodisto (51kpl) ei tullut kieltävää päätöstä. Lapset odottivat kovin Winstonin saapumista ja Taina Järvi kävi etukäteen koululla ilman koiraa kertomassa, miten Winstonin kanssa toimitaan.

 

Pääsääntöisesti kaikki ryhmät toimivat rauhallisesti. Yksittäisiä levottomia oli joitakin, mutta jotenkin Winstonin rauhallinen olemus rauhoitti kaikkia. Winston ei juuri haukkunut enää toisen tuokion kohdalla, ensimmäisellä kerrallakin vai muutamia kertoja. Lapset vierailivat Winstonin luona pienissä 6-7-hengen ryhmissä. Yleisesti ottaen ryhmähenki oli hyvä ja tunnelma positiivinen.

Lusikkaleikki oli jännittävä ja namin siirtämistä lusikasta toiseen tarkkaillessa ei lapsi huomannutkaan puhuvansa englantia. Lapsia piti vähän muistuttaa kysymyksen esittämisestä, mutta kaikki esittelivät itsensä reippaasti englanniksi. Hassuja tilanteita syntyi, kun Winston nuuhki lusikkaa ja lasta jännitti, lusikka heilui ja nami putosi. Nopeimmat saivat namin takaisin lusikkaan ennen Winstonia ja esittelykierros jatkui. Ehdimme myös opetella numeroita, värejä Twister-hyrrän avulla sekä ”Get the ball” -komentoa tunnelista. Nauru ja ilo olivat läsnä.

Monet lapset olisivat halunneet toimia koiran kanssa pidempään ja he olivatkin harmissaan siitä, että Winston ei ole enää tulossa muille tunneille.

Sekä Winstonille ja Tainalle sekä lapsille ja opettajalle kokemus oli todella positiivinen ja kovasti tuli sellainen olo, että haluaisimme tämän kaltaisen toiminnan jatkuvan.

 

Thank you Winston! Kirjoittanut Hanna-Maaria Linja-aho yhteistyössä Taina Järven kanssa.

 

Interacting –draamatyöpaja opettajille 3.10.2018

Syksyisenä iltapäivänä parisenkymmentä turkulaista ja raisiolaista opettajaa saapui englanninkieliseen draamatyöpajaan Luostarivuoren koulun Martin yksikköön. Työpaja oli osa Interacting Theatre Group –ryhmän Turun seudun keikkaputkea; Kielivirta –hankkeen englannin kieliluokat saivat teatteriesitykset ryhmilleen ja Kielitietoisesti kouluissa –hanke tarjosi opettajille tämän toiminnallisen täydennyskoulutuksen,  jota veti Patrick Deas.

Työpajassa edettiin lämmittelyn kautta pidempiin työmenetelmiin. Lämmittelyinä kohdattiin, leikittiin mm. talonpoika, susi ja porsas –leikkiä, muodostettiin muotoja ja kirjaimia ryhmänä. Parin kanssa tehtiin patsaita (kaunis ruusu ruukussa, neula ja lanka…) ja ryhmissä kodinkoneita (kunniamaininta robotti-imurille) ja nähtävyyksiä.  Arvaatko mikä nähtävyys?

Hyvä tekniikka moneen oppiaineeseen oli neljän kuvan tarina, jota harjoiteltiin tiivistämällä tutun elokuvan juoni neljään olennaiseen still –kuvaan. Tätä sovellettiin historian opetukseen (olennainen historian tapahtuma neljänä kuvana). Kuvatarinat esitettiin ensin ilman puhetta, ja esitysten jälkeen muut ryhmät saivat arvata mistä oli kysymys. Tämän jälkeen sama esitettiin selostettuna.

  JurassicPark – huippukohta

Kaksi tuntia meni kuin siivillä ja vaikka työpäivä päättyi vasta viideltä, uskallan väittää, että salista poistui väki pirteämpänä ulos kuin sisääntullessaan olivat. Draaman voimaa ei voi selittää, se pitää kokea, ja nämä harjoitteet menivät suoraan lihasmuistiin! Jokainen rohkeasti kokeilemaan oppilaiden kanssa, pienin askelin! Kiitos OPH täydennyskouluttautumisen mahdollisuudesta!

Lue lisää draamasta CLIL -opetuksessa tästä.

 

Tavallisena työpäivänä voi päätyä jopa kuuhun, kunhan uskaltaa heittäytyä!

Teksti: Sanna Sova, Kuvat: Patrick Deas

 

Kielitietoisesti kouluissa -hankkeen puitteissa on viisi turkulaista opettajaa koulutettu yhteisökouluttajiksi. Koulutus on toteutettu yhdessä Turun yliopiston DivEd- hankkeen kanssa. Molemmilla hankkeilla on tavoitteena täydennyskouluttaa opettajia ja opettajaksiopiskelevia kieli- ja kulttuuritietoisesta opetuksesta.

Lotta Ilmasti, Suzan Khoshnau, Assi Koskelainen ja  Anniina Kapanen (kuvassa) sekä Henna Pikkarainen toimivat yhteisökouluttajina lukuvuonna 2018-19. 

Kielitietoisesti kouluissa -hankkeen yhteisökouluttajat vievät kielitietoista opetusta ”suoraan kentälle.” Yhteisökouluttajat käyvät kouluissa kertomassa kielitietoisesta opetuksesta opettajainkokouksissa ja koulutuspäivissä. Kouluttajan voi lisäksi tilata oppitunnille asti auttamaan opettajaa kielitietoisemmassa opetuksessa.

Yhteisökouluttajien syksy on käynnistyi valtakunnallisella kieli- ja kulttuuritietoisen opetuksen seminaarilla Helsingissä, jossa vaihdettiin ajatuksia muiden kaupunkien kouluttajien kanssa ja kuultiin hyviä alustuksia ja käytänteitä. Omat työpajat ja materiaalit viimeisteltiin jalkautumista varten.

Viime keväältä mieleen jäi upea kohtaaminen monikulttuurisen opetuksen henkilöstön kanssa, kun me kouluttajat saimme kunniatehtävän järjestää heille koulutuksen osaksi virkistäytymispäivää. Osallistujia oli huikea määrä ja puitteet olivat kohdillaan kesäisessä Ruissalossa Villa Marjaniemessä.

Päivä aloitettiin yhteisellä aamukahvilla. Kahvittelun lomassa vaihdoimme ajatuksia uudistuvasta koulusta ja uusista opetussuunnitelmista. Tämän jälkeen jatkettiin pienryhmäkeskusteluilla. Keskusteluissa nousi esiin useita tärkeitä näkökulmia monikulttuurisen opetuksen kehittämiseen Turussa.

Oppilaan oman äidinkielen opetuksen asema puhututti osallistujia. Järjestelyt koetaan tällä hetkellä melko hankaliksi ja kokonaisuus on hajanainen. Oman äidinkielen tunti olisi hyvä sijoittaa oppilaan lukujärjestykseen osaksi päivää ja se tulisi arvioida samalla tavalla muiden oppiaineiden kanssa samassa todistuksessa. Oman äidinkielen arvostusta tulisi pyrkiä nostamaan sekä koulussa että myös kodeissa. Yläkoulussa MAI-opetus voisi olla jopa valinnaisainevaihtoehto.

S2-, OMO- ja MAI-opettajan rooli herätti myös keskustelua. Tässä ryhmässä on valtava potentiaali ja tietotaito, jota tulisi hyödyntää kokonaisopetuksessa paremmin. Opettajat voisivat toimia kulttuuritulkkeina luokissa ja opetuksen pitäisi keskittyä funktionaalisemmin ainesisältöihin kieliopin sijaan. Oppilaiden ja opettajien kiertämistä tulisi pyrkiä vähentämään, jotta opetusta voitaisiin tehostaa.

Uusi opetussuunnitelma herätti osallistujissa pääasiallisesti myönteisiä ajatuksia. Valmistavasta opetuksesta siirtyvän oppilaan haasteina on esimerkiksi ruotsin opiskelu. B1-ruotsin opiskelun sijaan tulisi vahvistaa lapsen omaa äidinkieltä, suomea ja englantia. Ruotsin opiskelu tulisi tarvittaessa voida aloittaa myöhemmin esimerkiksi B2-kielenä, tai sen tulisi olla vapaaehtoinen.

Päivä päätettiin lounaaseen ja yhteiseen kävelyyn. Oli ilo olla osana näin upeaa, fiksua ja keskustelevaa porukkaa!

Teksti: Lotta Ilmasti, yhteisökouluttaja ja S2-opettaja Kuva: Sanna Sova

Lisätietoja yhteisökouluttajien toiminnasta: anniina.kapanen(at)turku.fi