Tekijä: Christiane Ala-Nissilä

 

Haapsalu on Viron pohjoisosassa sijaitseva noin 10 000 asukkaan kaupunki, joka on vajaan kahden tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta. Nimensä kaupunki on saanut haapa-puista tai mahdollisesti niistä tehdyistä haapioista, jotka olivat puiden rungoista koverrettuja veneitä.

Viron historian vaiheet näkyvät hyvin Haapsalun historiassa. Keskiajalla Virossa hallitsi saksalainen ritarikunta, jonka jälkeen alkoi Ruotsin vallanaika vuonna 1581- 1710. Suuresta Pohjan sodasta alkoi Venäjän keisarin valtakausi ja se kesti kesti vuoteen 1917. Ensimmäisen maailmailmansodan aikana Viro oli myös Saksan halussa. Viro itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan seurauksena, itsenäisyyden aikaa kesti vuoteen 1940. Toisen maailmansodan seurauksena Neuvostoliitto miehitti Viron. Viro itsenäistyi Neuvostoliiton romahtaessa vuonna 1991.

Haapsalun historiallisesti tärkeimpiä kohteita ovat piispanlinna, promenaadi, kylpylät sekä Afrikan ranta.

Piispanlinnaa alettiin rakentaa vuonna 1265. Linnan muuri on 800 metriä pitkä. Muurista ei ole paljon jäljellä, koska Venäjän vallan aikana kaupunkilaisille annettiin lupa hakea muurista kiviä talojen rakentamista varten.

Kaupungin rannalle rakennettiin kävelytie jota kutsutaan promenaadiksi. Promenaadi rakennettiin Venäjältä lomaa viettämään tulleiden varakkaanpien ihmisten kohtaamispaikaksi. Viime aikoina promenaadin varrelle on ollut mahdollista ostaa oma penkki. Kaupungilla ei ollut varaa rakentaa promenaadille penkkejä, joten se antoi ihmisille mahdollisuuden ostaa oman nimikkopenkin.

Haapsalusta on tullut kuuluisa kylpyläkaupunki rannan läheltä löytyneen parantavan mudan ansiosta. Aikoinaan kaupunkiin matkustivat monet varakkaat venäläiset kylpemään.

Haapsaluun rantaa kutsutaan Afrikanrannaksi, sillä sen matala jokisuisto muistuttaa Kongo-joen suistoa. Maisemaa kruunaa tummaan mutaan valellut kaupunkilaiset, jotka ovat aurinkoisella rannalla kesäisin hoitamassa ihoaan.

Mirka, Elias, Sauli

 

Lähtö 7.09 Kärdlasta, ilma on hyvä.

9.30 Tuulta 3 m/s Aurinkoa ja maininkia. Horisontissa näkyy rahtilaivoja.

12.10 sijainti 59° 28N 22°´28E tuulta 5m/s. Muuta huomioitavaa MOB-harjoitus.

13.00 Suomen meriraja ylitetty, sää pilvinen, tuuli 5m/s.

14.00 sijainti 59° 37´1N 022° 20´01E tuulta 4 m/s. Genaakkeri, iso ja mega fisherman ylös.

14.40 sijainti 59°40´ 6N 022° 17´4E tuulta 4 m/s. Muuta huomioitavaa vahinkojiippi.

15.29 Epäonnenkari näkyy tuulta 4 m/s

17.01 sijainti Örö, sää pilvinen. Rantautuminen

 

Miko ja Nea

 

MOB-harjoitus                

Aivan yllättäen kipparimme Kimmo hyppää mereen ison aallokon keskelle aavalla merellä ja näin sai alkunsa MOB-harjoitus .Tarkoituksena oli siis pelastaa Kimmo merestä mahdollisimman nopeasti. Pelastusoperaatio jatkui seuraavasti:

Huomattuamme miehen olevan yli laidan kuului huuto ”mies yli laidan”. Yhtenä operaation tärkeimpänä kohtana kaksi miehistömme jäsentä alkoi osoittaa katsettaan herkeämättä Kimmoa joka kellui liivit päällä aaltojen keskellä.Ruori siirtyi nopeasti perämies Valtterille ja hän otti homman haltuun antaen käskyjä ja ohjeita, miten toimitaan. Lokin suunta kääntyi kohti uhria ja miehistö valmistautui uhrin nostamiseen. Kun tarpeeksi lähelle oli päästy laitettiin pelastuslenkki veteen ja Kimmo nostettiin aluksen kannelle. Pelastamisoperaatioon meni aikaa kolme ja puoli minuuttia.

Lopuksi vielä keskustelimme miten meni ja miten tilanne eteni.

Nea

 

 

Hiiunmaa on saari, joka sijaitsee 82 kilometrin päästä Hangosta. Rantaviivaa Hiiunmaalta löytyy 329 kilometriä. Kokoa saarella on n. 1000 neliökilometriä ja asukkaita n. 7000 joista puolet asuvat Kärdlassa. Hiiumaa on syntynyt noin 9000 vuotta sitten jääkauden jälkeen, maankohoamisen seurauksena.

Maaperä on hiekkaa, joka aiheuttaa mm. puiden hitaamman kasvun. Esimerkiksi 100 vuotias puu voikin todellisuudessa näyttää vain 70 vuotiselta puulta. Vuosikasvu jää kapeammaksi heikomman ravinnon saannin vuoksi.

Hiekkainen maaperä suodattaa loistavasti sadevettä, jonka ansiosta Hiiunmaalla saadaan nauttia mitä raikkaimmasta pohjavedestä. Kun maahan työnnetään ontto putki pohjaveteen asti alkaa sieltä virtamaan paineen avulla vettä maanpinnalle. Vesi on puhdasta, raikasta ja virtaa maaperästä vuorokauden ympäri joka päivä. Yhdellä Hiiunmaan kaduista oli jokaisen talon pihalla suihkulähde josta virtasi tätä raikasta vettä ylös maanpinnalle. Näitä lähteitä kutsutaan lirikaivoiksi.

Hiiunmaalla on kolmeakymmentäneljää eri orkidea lajia, joista yksi on Valkolehdokki. Vielä seitsemän vuotta sitten näitä Valkolehdokkeja oli harvassa ja niitä oli vaikea löytää. Nykyään niitä on kaikkialla ja sitä ei pidetä enää niin harvinaisena.

Nea, Miko ja Petro

Valge Daam Haapsalun valkea neito

Haapsalun torilla oli vilinää kun haapsalulaiset valmistautuivat ensiviikonlopun suureen tapahtumaan. Tapahtuman pääkohtana on Valge Daam, neito, joka ilmestyy Haapsalun linnan kirkon kastekappelin keskimmäiseen ikkunaan vain elokuun täydenkuun öinä. Valaistaksemme hieman asiaa enemmän kerrottakoon koko tarina.

Keskiajalla, jolloin aluetta hallitsi Saare-Läänen piispa, Haapsalun linnassa oli tarkka sääntö, joka kielsi naisia astumasta linnan kynnyksen yli linnaan. Eräs linnan miehistä rakastui kuitenkin palavasti naiseen, jonka toi linnaan ankarasta säännöstä huolimatta. Nainen oli pukeutunut mieheksi ja lauloi miehien tavoin kuorossa, ettei paljastuisi. Kuorossa laulaminen kuitenkin paljasti hänet naiseksi. Naisen äänihän on luonnollisesti miehen ääntä korkeampi. Nainen muurattiin elävältä linnan seinään, ja nyt se näkyy aina kun kuu heijastaa oikealla tavalla Auringon valoa. Daamin näkeminen vaatii kuitenkin selkeän sään, joten toivotaan, että viikonlopuksi ei kerry pilviä Valge Daamin tielle.

Haapsalussa Valge Daam on iso juttu, se on kaikkien tuntema. Myös linnassa vieraileville turisteille on tehty mahdolliseksi nähdä hohtava Valge Daam. Eihän se tietenkään korvaa aitoa, mutta antaa osviittaa siihen mitä se voisi olla jos sen näkisi oikeasti.

Bromenaarin varrella ja muualla kaupungissa on valkoisia penkkejä, joita ihmiset saavat sinne ostaa. Penkkien valkoinen väri tulee juurikin Valge Daam neidon nimestä.

 

Nea

 

Sijainti: Kärdla sadam, Hiiumaa

Sää: 5m/s SW, luvassa 27 astetta lämpöä ja aurinkoa

Köydet irtoavat nyt Kärdlasta klo. 9.30, josta purjehdimme Viron saariston kautta Haapsaluun. Tarkoituksenamme on seurata osasto Arhon purjehdus- ja maihinnousualueita. Nämä Hiidenmaan ja Viron mantereen väliset vesialueet ovat hyvin matalia ja karikkoisia, navigointivirheisiin ei ole yhtään varaa.

Maria

Maria ajoi Lokin laituriin Utössä Viivin ja Saaran navigoidessa. Ilta hämärtyi Utössä ja majakan valot syttyivät. Upea päivä takana ja Lokissa erittäin hyvä yhteishenki. Iltauinti, sauna ja nukkumaan. Hyvää yötä Utö.

Perjantai 21.8.2015 klo. 11.20, keskinopeus 5,5 solmua. 60 ̊ 18’20N, 22 ̊ 02’143E

Sää: lounaistuulta 2 m/s, aurinkoista ja lämmintä noin 17 ̊ C.

Ryhmämme Poseidonin ensimmäinen navigointivahti sujui hienosti totutellen alukseen kauniissa kesäisessä kelissä. Opimme erilaisia manuaaliasia navigointitaitoja sekä kertasimme vanhoja merenkulkukurssin aiheita kuten solmuja ja merimerkkejä. Ohjasimme Lokin Aurajoesta Airistolle asti pysähtyen välissä Satavassa poimimassa mukaan merilinjan kumiveneen Usvan. Sen jälkeen saimme pullakahvit ja matka jatkui iloisin mielin. Onneksemme minkäänlaisia yllätyksiä ei tapahtunut ja matka jatkuu turvallisesti eteenpäin seuraavan ryhmän hellissä käsissä.

 

Jessica, Arttu, Patrick, Martti

Sijainti: 60°22′, 22°07′, Loistokari ohitettiin ja nyt haetaan merilinjan kumivene Usva Satavan vierasvenesatamasta mukaan.

Sää: Lounaistuulta 3m/s ja aurinkoinen ja lämmin Rajakarin säähavaintoasemalla.

Perjantaina 21.8.2015 lähtö starttasi Aurajoen jokirannasta kello 9.00 kohti Nauvoa. Lokki-purjevene laitettiin lähtökuntoon miehistön avulla. Miehistöön kuuluvat kippari Kimmo Hotanen ja  Jari Viskari sekä historian opettaja Christiane Ala-Nissilä ja maantieteen ja biologian opettaja Nina Brander. Oppilaat jaettiin vahtivuororyhmiin: Poseidon, Merimakkarat sekä Norpat. Poseidon aloitti navigointivuorossa, Norpat keittiössä sekä me Merimakkarat opiskelemme ja kirjoitamme tätä blogia.

 

Viivi, Maria ja Saara

Turun Suomalaisen yhteiskoulun merilinjan elokuun 2014 NNE-kurssi on päättynyt kotisatamaamme Turkuun. Viikon purjehduksen aikana on opiskeltu biologiaa, historiaa, maantietoa, purjehdusta ja elämää.

Ensimmäinen ryhmä purjehti koululaivamme Lokin Turusta Isokarin majakalle, Getaan ja Maarianhaminaan. Toinen ryhmä purjehti Maarianhaminasta Kastelholman, Jungfruskärin ja Utön kautta takaisin Turkuun.

Biologiaa ja maantiedettä menomatkalla opetti Nina Brander ja paluumatkalla Kalle Viherä. Purjehduksen ja navigoinnin opetuksesta vastasi Lokin ammattimiehistö,  kippari Kimmo Hotanen ja Valtteri Itäranta.

Maarianhaminassa molemmat ryhmät suorittivat Ahvenanmaan meripelastuskeskuksessa (Ålands sjösäkerhetscentrum) meripelastusharjoitukset Jouko Moisalan ja Jarkko Gestraniuksen johdolla. Lämpimät kiitokset heille tärkeästä ja merkityksellisesta opetuksesta.

Purjehduksen keskeinen teema on ollut merenkulun turvallisuus. Opiskelijat oivalsivat, että haastavissa tilanteissa merellä kukaan ei pärjää yksin. Tarvitaan saumatonta yhteistyötä ja luottamusta siihen, että asiat hoidetaan yhdessä oli kyse sitten aluksen kuljettamisesta, pelastautumisesta onnettomuudessa tai vedenvaraan joutuneen tajuttoman pelastamisesta. Samaa voidaan soveltaa myös elämään koululaivalla; ruuan valmistukseen, siivoukseen tai opiskeluun. Näitä taitoja tarvitaan myös koulussa ja työelämässä.

Lämpimät kiitokset suurenmoisille merilinjalaisille, jotka ovat kuluneen viikon aikana oppineet paljon tärkeitä tietoja ja taitoja,  ammattitaitoisille kollegoille Ninalle ja Kallelle, sekä miehistölle Valtterille ja Kimmolle, jotka ovat kärsivällisesti jaksaneet opastaa merilinjalaisia turvalliseen merenkulkuun säällä kuin säällä.

Kiitos myös kaikille blogimme lukijoille ja kysymysten lähettäjille. Kysymyksiin vastaamalla on myös opittu ja kerrattu tietoja. On myös mukava tietää, että blogiamme luetaan.

 

 

Navigare necesse est!

Christiane Ala-Nissilä

Historian ja yhteiskuntaopin lehtori

Merilinjan koordinaattori