Viikinkien jalanjäljillä Shetlannin saaria valloittamassa
Shetlannin saaret ovat kuuluneet Skotlannille 550 vuotta. Alun perin niiden piti olla myötäjäislahja Tanskan kuninkaalta hänen naitettuaan sovitussa naimakaupassa tyttärensä Margaretin Skotlannin prinssi Edward IV:lle. Tanskan kuninkaan piti kerätä rahat saarien takaisin lunastukseen, hän saikin rahat kasaan mutta ei koskaan saaria takaisin. Mutta todellisuudessa saarien historia ulottuu paljon kauemmas menneisyyteen.
Ennen kuulumistaan Skotlantiin Shetlannin saaret kuuluivat viikinki-imperiumiin. Ensimmäiset ryöstöretket viikingit tekivät saarille 800-luvulla ja 900-luvun alkupuolella ensimmäinen viikinki perhe oli asettunut saarille. Saaren alkuperäisten asukkaiden piktien kohtalosta ei ole viikinkien saapumisen jälkeen tarkempaa tietoa. Väkivaltaisesta hävityksestä ei ole säilynyt todisteita. Todennäköisesti piktit ovat sulautuneet uuteen idästä tulleeseen väestöön. Se ei kuitenkaan sulje pois väkivaltaisia yhteenottoja.
Viikinkivaikutus näkyy saarella kielessä ja paikannimistössä. Viikingit toivat mukanaan myös oman kehittyneen laivanrakennus,-ja navigointitaitonsa. Tapana oli esimerkiksi pyydystää korppeja verkoilla. Merellä korpit päästettiin lentoon ja ne lensivät maata kohti viikinkien seuratessa laivoillaan perässä.
Myös tapakulttuurissa on säilynyt viikinkivaikutuksia. Vuosittain järjestetään tammikuussa Up Helly Aa-juhla, jossa poltetaan perinteinen viikinkien pitkävene. Monet kylät viettävät omia keskitalven juhliaan, joissa juhlistetaan auringon uudelleensyntymistä.
Saarikierroksella ajoimme Tingwall- laakson halki. Alueella sijaitsi aikoinaan parlamentti, jossa tietyn alueen päälliköt kokoontuivat kerran vuodessa sopimaan ja neuvottelemaan laeista, sekä tuomitsemaan vankeja.
1600-1800-luvulla hollantilaiset kauppiaat rupesivat käymään saarelaisten kanssa kauppaa. Hollantilaiset käyttivät kaupankäynnin välineenä rahaa, kun taas saarelaiset tarjosivat vastineeksi omia yleellisyystuotteitaan. Tämä kaupankäynti johti osittain siihen, että pääkapunki siirtyi Scallowaysta Lerwickiin, jälkimmäisen toimiessa kaupankäynnin keskustana. Vierailimme Scallowayn linnassa ja museossa.
Museossa tutustuimme muun muassa Shetland bus-operaatioon. Toisessa maailmansodassa Shetlannin saarille evakuoitiin kalastusveneillä ihmisiä natsien valloittamasta Norjasta. Ihmiset saattoivat lähteä Norjasta soutuveneiden kanssa ja toivoa, että he pelastuisivat johonkin alukseen Pohjanmerellä. Shetlannin saarilta käsin huollettiin ja avustettiin Norjan vastarintaliikettä.
1970-luvulla saaria ympäröivästä merialueesta löytyi öljyä. Saarelaiset onnistuivat solmimaan sopimuksen öljy-yhtiöiden kanssa, jotta saarelaisetkin pääsisivät hyötymään öljystä. Sopimuksen mukaan saarelaiset saisivat tietyn osan vuosittaisista öljyrahoista ja saarelaiset saisivat sijoittaa nämä miten haluaisivat. Nykypäivänä tämän sopimuksen ansiosta, miltei jokaisella saaren kolkalla on oma uima-allas ja hyvät harrastusmahdollisuudet talvikautta ajatellen, jolloin ulkona liikkumisesta ja harrastamisesta ei kannata edes unelmoida.
Linnea