Navigare

Just another Turun opetusverkko tkukoulu.fi BLOGIT weblog

Archive for elokuu, 2015


Historiaa Hiiunmaalla 26.8.2015

NNE-kurssimme toinen päivä sisälsi tutustumista Viron sotahistoriaan ja operaatio Arhon eri vaiheisiin innokkaan oppaamme Urmaksen johdolla.

Ensimmäisenä tunnelmallinen bussimme vei meidät erityisen merkittävälle muistomerkille Kärdlan kauniiseen keskustaan. Muistomerkki on pystytetty sodassa kaatuneiden hiiunmaalaisten kunniaksi. Erityisen merkistä tekee siihen painetut sotilaat heidän sotahistoriansa vuoksi, koska muistomerkin henkilöt ovat taistelleet Suomen, Saksan ja Neuvostoliiton joukoissa.

_MG_8699

 

Seuraava pysähdyspaikkamme oli Ristimäki, jonka taianomaisuus on muotoutunut kuuluisan myytin ympärille. Myytin mukaan Ristimäen kohdalla kapealla tiellä törmäsi kaksi hääkulkuetta, jotka ajautuivat keskenään tappeluun ja toisesta kulkueesta menehtyi morsian ja toisesta sulhanen. Nykyään Ristimäellä jokainen voi tehdä oman ristin, joka tulee tehdä lähiympäristön luonnon raaka-aineista. Näin mekin teimme ja pystytimme ristimme mäelle satojen muiden joukkoon.

_MG_8725

Ristimäen jälkeen suuntasimme bussila Hiiunmaan sotamuseoon, jossa oppaallamme Urmaksella oli kerrottavana tarina omasta lapsuudestaan.  Urmaksella oli tapana viettää kesät Hiiunmaalla ja silloin Viro oli vielä Neuvostoliiton alaisuudessa. Viron rannikko oli tiukasti vartioitu ja piikkilanka-aitoja seurasi hiekkakenttä, joka mahdollisti alueella tapahtuvan kielletyn liikenteen havaitsemisen. Urmas ja muut kylän lapset pelleilivät silloin tällöin venäläisten vartijoiden kustannuksella. Urmas kertoi heidän luikahtaneen aidan alitse hiekalle ja kävelleen takaperin vesirajaan ja omia jälkiään pitkin takaisin. Vartioiden saapuessa kierroksellaan paikalle pojat kiiruhtivat lähistölle kiven taakse piiloon seuraamaan, miten venäläis-sotilaat alkoivat panikoida luullessaan, että oli tapahtunut maihinnousu. Kyllä oli pojilla naurussa pidättelemistä.

_MG_8737

Siirryimme sotamuseon sisänäyttelyyn, jossa keskustelimme operaatio Arhosta ja spekuloimme koululaivamme Olgan osallisuutta siihen. Operaatio Arho oli Neuvostoliittolaisten maihinnousu operaatio Hiiunmaalle ja Saarenmaalle. Operaatiossa käytettiin vain puisia aluksia magneettimiinojen vuoksi. Päivän mahtavimpana asiana ja hyvin mielenkiintoisena pidimme maanalaisiin bunkkereihin tutustumista, jotka ovat historiallisesti hyvin merkittäviä. Bunkkerit ovat toimineet sekä Saksan että Neuvostoliiton hallussa ja ne toivat suuren osan 1900-luvun Euroopan historiaa meidän ulottuville, joka teki hetkestä ikimuistoisen.

_MG_8740

  1. C Kebu

Inka, Roope ja Juho

Navigointia pimeässä ja matalissa vesissä

58⁰59`.100 N 23⁰06`892E

22:00 – 24:00

Kun saavuimme ensimmäiseen navigointivahtiimme, oli isopurje jo nostettu valmiiksi, ja muiden purjeiden nostoa oltiin valmistelemassa. Loppujen lopuksi vaihto tapahtui noin viisitoista minuuttia alkuperäisestä aikataulusta jäljessä. Vahdin vaihduttua Roope otti ruorimiehen paikan ja Inka ja Juho lähtivät etukannelle nostamaan purjeita valjailla veneeseen kytkettyinä. Tässä vaiheessa tuuli oli vielä myötäinen, mutta nopeasti purjeiden nostamisen jälkeen tuuli kääntyi lähes kokonaan sivuvastaiseksi. Myös tuulen nopeus vaihteli vahdin aikana, vaikkakin sekä tuulen nopeuden, että itse veneen nopeuden seuraaminen säkkipimeällä merellä oli melkein mahdotonta. Varsinkin alkupuolisko vahdista oli erittäin nopeatempoinen ja kiireinen, kun taas loppupuoli oli erittäin rentouttava ja rauhallinen. Ainoa vahdista mainittava huono puoli oli, että edellisessä vahdissa F. C Kebun valmistama ruoka oli miellyttävästi ehtinyt jäähtyä jääkylmäksi valmistajien itsensä päästessä maistamaan tuotoksiaan.

Inka, Juho ja Roope

Miehistön vaihto

Haapsalun Nömme

58⁰^56`.3N

023⁰24`.1E

5m/s SE

Lähdimme Haapsalusta klo 20.10. Ajamme tällä hetkellä moottorilla 5.3 solmun nopeudella, ja valmistelemme purjeiden nostoa. Kello on nyt 21.21 ja tuulen nopeus on tällä hetkellä 5 m/s.

Aamulla lähdimme klo 7.00 Turusta Onnibussilla kohti Helsinkiä. Laivaan pääsimme sisään kymmeneltä ja siellä suuntasimme tiemme kohti laivan aamiaisbuffettia.  Hikisen bussimatkan jälkeen saavuimme yhteen Haapsalun vierasvenesatamista. Pakkasimme tavarat Lokkiin ja lähdimme tutustumaan Haaapsalun historialliseen kaupunkiin. Pitkän matkan jälkeen pääsimme vihdoin syömään. Haapsalussa meille oli varattu opas, joka kertoi kaupungin historiasta ja esitteli muutamia historiallisesti tärkeitä kohteita, kuten Haapsalun piispanlinna. Kierroksen jälkeen meillä oli hieman vapaa-aikaa. Lokille saavuimme takaisin puolikahdeksalta, jonka jälkeen pieni opastus lokista ja käytännön asioista. Kahdeksalta lähdimme kohti Hiidenmaan Kärdlaa.

Uusi miehistö Afrikan rannalla

Uusi miehistö Afrikan rannalla

 

WP_20150825_045

Q-vahti oli vuorossa, kun irrotettiin köydet Haapsalussa ja myös yöllä sateessa ja pimeässä, kun ajoimme sisään Kärdlan aallonmurtajan taakse ja kiinnityimme laituriin klo 03.51.

Mirka, Sauli ja Elias

Haapsalu

Köydet kiinnnitettiin Haapsalun vierasvenesatamaan klo 20.30. Ilma on lämmin ja vesi erittäin matalalla – vettä on tällä hetkellä kölin alla 20 cm. Matkalla kuulimme hylkeiden laulua  ja teimme 3 hyljehavaintoa. Kun tottuu ajatukseen, että kaiku ei näytä yli kolmea metriä vettä kölin alla, pystyy liikkumaan näillä vesillä.

Pääsimme purjehtimaan tänään Väinämerellä, vaikka tuuli oli aika heikkoa. Olimme redillä  Harilaidin edustalla, jonne on merikarttojen mukaan uponnut kolme hylkyä. Snorklasimme ja vesikiikaroimme upeaa lahdenpohjaa, jossa oli meriajokas -niittyjä.

 

 

Harilaidin saaren seikkailut

 

 

image

Pysähtyessämme Harilaidin saaren edustalle, lähdimme kumiveneellä entisen Neuvostoliiton vartiosaarelle. Kahlasimme loppumatkan rantaan, sillä vesi oli todella matalaa. Kävelimme rantaviivaa pitkin, kunnes löysimme polun heinikon keskeltä. Polku vei meidät vanhaan hylättyyn vartijoiden asuintaloon, jossa oli huoneita joka lähtöön. Makuuhuoneiden lisäksi talosta löytyi muun muuassa iso keittiö sekä kylmähuone, salonki, vaatteiden kuivaushuone ja tyrmähuone. Talo oli suurimmaksi osaksi tyhjillään, mutta satunnaisista huoneista löytyi esimerkiksi vaatteita, nahkakenkiä, venäjänkielisiä sanomalehtiä ja säilyketölkkejä. Ulkoapäin rakennus näytti huonokuntoiselta, mutta sisään astuessamme yllätyimme sen hyväkuntoisuudesta. Sitä ei oltu vahingoitettu, vaikka se oli luultavasti seissyt tyhjillään vuosikymmeniä. Se oli vain rapistunut ajan myötä.

Pihamaalla oli erilaisia rakennuksia. Osa niistä oli niin huonokuntosia, että emme uskaltaneet mennä sisään. Vartiotorni houkutteli meitä, mutta sekin oli liian vaarallisen näköinen. Lopulta suuntasimme rantaa kohti, jossa oli meren hiomia valkoisia kiviä ja hylyistä rantautuneita jäännöksiä. Blondit selvisivät hyvin tutkimusmatkallaan ja pääsivät turvallisesti takaisin Lokille.

Viivi, Saara, Maria ja Jessica

IMG_7287 (1)

 

IMG_7281 (2)

 

Utön merentutkimusasema

Lauantaina 22.8.2915 fyysikko Lauri Laakso luennoi ryhmällemme työstään Utön merentutkimusasemalla. Laakso on työskennellyt ympäri maailmaa ja nyt hän toimii ryhmäpäällikkönä muun muassa Utössä. Työryhmä tekee testauksia sekä mantereella että merellä aaltojen, tuulien, ilmakehän ja virtauksien parissa. He tutkivat muun muassa ilmakehän pienhiukkasia, kasvihuonekaasujen pitoisuuksia alailmakehässä ja pintavesissä. Lisäksi he tutkivat uusiutuvia energialähteitä: aurinko-, tuuli- ja aaltovoimaa. Utön merentutkimusasema toteutetaan ilmatieteenlaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä.’

image2

Kuvassa näkyvät keltaiset ODAS-poijut, jotka tiedottavat alueella olevan tutkimuksia.

Asema mittaa veden lämpötilaa, suolaisuutta, happipitoisuutta, sameutta sekä klorofylli- ja sinileväpitoisuutta. Ominaisuuksia voidaan mitata pinnasta pohjaan metrin syvyysvälein. Mittaustulokset päivittyvät automaattisesti asemalta internettiin.

Saara, Maria, Viivi

Huipulla tuulee

Tahkunan majakka sijaitsee Hiidenmaan pohjoiskärjessä. Sen rakennus aloitettiin vuonna 1873 ja se valmistui kahden vuoden kuluttua. Valmistus tapahtui helposti Gordonin menetelmän avulla, joka perustuu tehtaassa valmistettuihin osiin, joita on helppo kuljettaa. Majakka on Viron rantojen korkein torni 42,7:llä metrillään. Majakka on väritykseltään valkopunainen ja materiaalina on käytetty valurautaa. Majakan valo vilkkuu kaksi kertaa, jonka jälkeen on 15s tauko.

image1

#208porrasta

Saara, Maria, Viivi

Kärdla sadam

Sijainti: Kärdla sadam, Hiiumaa

Sää: 5m/s SW, luvassa 27 astetta lämpöä ja aurinkoa

Köydet irtoavat nyt Kärdlasta klo. 9.30, josta purjehdimme Viron saariston kautta Haapsaluun. Tarkoituksenamme on seurata osasto Arhon purjehdus- ja maihinnousualueita. Nämä Hiidenmaan ja Viron mantereen väliset vesialueet ovat hyvin matalia ja karikkoisia, navigointivirheisiin ei ole yhtään varaa.

Maria

Biitsillä

Lukiolaisen oravanpyörä-  ensin työ sitten huvi

Lukiolaisen oravanpyörä- ensin työ sitten huvi

Meribiologiaa Utössä lauantaina

Älä virita Ekmannia paljain varpain

Älä virita Ekmannia paljain varpain

Lauantaina alkuiltapäivällä, palattuamme luotsikierrokselta ja lusikoituamme kipparin herkkukeiton viimeistä pisaraa myöden, siirryimme tekemään meribiologian kenttätyötä läheiseen poukamaan, jossa vesi oli kirkasta ja sinilevä loisti poissaolollaan. Siirsimme tutkimusvälineet sekä tutkijat paikan päälle kumiveneellä ja siirryimme snorkkelit päässä rantaveteen kokoamaan näytteitä. Tavoitteena oli kerätä näytteitä mahdollisimman monesta eri eliölajista. Erityisesti keskityimme rakkolevään, sillä Nina-opettaja kertoi, että elämä on niiden luona erityisen vilkasta. Snorklaustunnelmaa nostattivat rantavedessä mainiosti viihtyneet rantakäärmeet, joita kohtasimme yhteensä kymmenisen kappaletta. Lopulta jouduimme luovuttamaan rannat takaisin käärmeiden hallintaan ja pakenimme takaisin Lokille.

Utöstä lähtiessämme kokeilimme myös eksoottisempaa, kaikille uutta tapaa koota näytteitä meren pohjasta. Käytimme apuna kouramaista Ekmanin pohjanoudinta, jonka laskimme 16 metrin syvyyteen. Laitteen toimintaperiaatteena on virittää sen leuat yläasentoon ennen pohjaan laskua ja lähettää sen perään narua pitkin raskastekoinen luoti, joka laukaisee leukojen jännityksen ja ne loksahtavat yhteen keräten laitteen sisälle palasen merenpohjaa. Muutaman harjoituskerran jälkeen laitteen käyttö alkoi sujua ja saimme nostettua näytteemme onnellisesti Lokin kannelle.

Illalla matkaa taittaessa ohjelmassa oli näytteiden analysointia kannen alla. Edellä mainittujen näytteiden lisäksi tarkastelimme myös planktonhaavilla kerättyä sinilevää mikroskoopilla. Tarkoituksena oli kerätä, tunnistaa ja nimetä näytteiden joukosta 15 eri eliölajia, muun muassa sinisimpukka, suolilevä ja aiemmin päivällä tutuksi tullut jouhilevä. Myös sinilevämassasta oli mikroskoopilla erotettavissa kaksi eri  lajia. Meitä kiinnosti erityisesti mikroskoopin läpi katsottaessa merihirviöltä näyttänyt leväkatka, joka sinkoili petrimaljassa uutterasti edestakaisin kunnes päästimme sen takaisin Itämeren syleilyyn.

”Tänään oli ensimmäinen kerta kun joku kouluaine kiinnosti oikeasti”, totesikin eräs iltapalaverissamme.

 

Arttu, Jessica, Martti ja Patrick