Lähtö Tallinnasta

.59,30N 24,35 E  5,6m/s SW,Aluksen nopeus 4.9 solmua

Lähdimme Tallinnasta kello 20.20 kohti Suomea. Sää oli hyvä ja auringonlasku upea. Nostimme purjeet klo 21.45. Ylhäällä genakkeeri, toinen mainstail, isopurje ja tällä hetkellä nousee fisherman, jonka pinta ala on n.110m2. Vauhti on tällä hetkellä 5,5knt ja vauhti tulee kasvamaan luultavasti. Fiilikset ovat hyvät ja vielä melko pirteät ja Tallinnan valot näkyvät horisontissa vielä.

Eemeli, Miro ja Tero

 

 

Seikkailujen yö Suomenlahdella

Markus ja Fisherman-purje

Tuuli nousi keskiyön aikaan  oli voimakkaimmillaan aamuyöstä 16m/s NE ja se ei jäänyt keneltäkään huomaamatta. Genaakkeri ja mega fisherman otettiin pois puolenyön aikaan ja isoa reivattiin kuuden aikaan. Ajoimme tiukkaa kryssiä itään (muutama venda vieritti nukkuvia ja tavaraa laidalta toiselle ). Veneessä oli kyllä aika sotkuista. Vahdit olivat vajaamiehityksellä ja kaikki manööverit  suoritettiin valjaat kiinni. Myös pahoinvoivat olivat laidalla valjaissa. Miehistö toimi hienosti ja alus kulki vakaasti mahtavissa mainingeissa. Aamu valkeni ja Tallinna häämötti horisontissa. Vierasvenesatamassa oltiin klo 1o.

Tallinnassa päivän ohjelma alkoi tutustumisella Viron upouuteen merimuseoon Lennusadamaan, jossa vietimme koko maanantai-iltapäivän.

Tästä lisää myöhemmin.

Matkapahoinvointia

Merisairaus johtuu silmien ja korvassa olevan tasapainoelimen välisestä ristiriidasta: Tasapainoelimet rekisteröivät liikkeen, mutta silma sanoo, että mikään ei liiku, jos ollaan aluksen sisätiloissa. Merisairauteen helpotusta saa sulkemalla silmät ja menemällä pitkälleen tai raitis ilma ja horisontin tuijjottelu kannella.

Emme ehtineet Bengtskäriä pidemmälle, kun 50% merilukion opiskelijoista on jo poissa pelistä. Vihreä ämpäri kiertää ja Otsokin on jo oppinut, että näissä tilanteissa myötätuuli on parempi kuin vastatuuli.

Sijaintimme on tällä hetkellä 5 merimailia Bengtskäristä kaakkoon. Tuuli on tyyntynyt  2m sekunnissa N/W, mutta vanha maininki keinuttaa alusta.

Seuraava etappi on Tallinna, jonne purjehdimme koko yön.

Tuulia odotellessa!

 

Meribiologiaa

Sijainti 59°50’.400N  22°39’.906E Trutören

Sää: sataa n25mm/h tuuli: 7,3m/s kaakko

Moottorilla kohti Bengtskäriä ja pientä maininkia

Mikroskopoimme eilisiä levä japohjanäytteitä. Lajeja löytyi mm. sinisimpukka, korvameduusa, leväkatka, leväkotilo, jouhilevä, limakotilo, ja kahta lajia sinilevää(Nodularia spumigena ja Aphanizomenon),jotka ovat kaksi tavallisinta sinilevälajia. Maininki kuitenkin nousi ja mikroskoopit laitettiin takaisin  kaappiin. Kuten kaikki muutkin tavarat korjattiin pois kaappeihin.

-Aaro

Kaikki paitsi purjehdus on turhaa

18 elokuuta 2012 klo 21.45

Sijanti: 59°55′.255N 022°24′.598E

Nostimme isopurjeen ja kenaakkerin Jurmosta lähdettyämme. Suuntasimme kohti Borstöötä, jonka ohitettuamme kapteeni Kimmo liittyi seuraamme tultuaan moottoriveneellä Turusta. Horisontissa siinsivät nyt Högsoran saaren tuulimyllyt, jotka johdattivat matkaa eteenpäin.

Tuuli pysyi myötäisenä ja aurinko paistoi pilviverhon lävitse. Vänöstä jatkoimme edelleen kohti itää kunnes käännyimme pohjoiseen. Kasnäsin vierasvenesatamaan saavuttuamme tyhjensimme ensimmäiseksi septitankin ja täytimme vesitankit sekä polttoainesäiliön. Ankkuroidumme parhaillaan laituriin, jossa kaksi muuta purjealusta ovat juhlaliputuksessa. Matka jatkuu eteenpäin sopivaan luonnonsatamaan.

T. Tuomo

”Siunausta merimatkalle”

Jo muinaiset kreikkalaiset merimatkoillaan keksivät luonnonilmiöille myyttisiä selityksiä ja uskoivat korkeampien voimien johdatukseen, kuten voi Iliasta ja Odysseijaa lukiessa huomata. Kun kristinusko rantautui Suomeen lännestä -saaristomerelle ensimmäisenä- alkoivat suomalaisetkin merimiehet ja kalastajat hakea siunausta purjehduksilleen Herrasta. Tästä ovat hienoja esimerkkejä Jurmon merimieskirkko, Utön majakkakirkko , ja muut saaristokirkot.

Tapana oli myös lahjoittaa votiivilaivoja kirkoille: laivan pienoismalleja, joita ripustettiin katoon roikkumaan jotta ne soisivat turvaa alukselle ja sen miehistöille. Näitä votiivilaivoja löytyy useimmista rannikon ja saariston kirkoista. Esimerkiksi Jurmon kirkon laivalla on erityinen tarina, sen on kirkolle lahjoittanut 1700-luvulla saaren edustalla haaksirikkoutuneen ruotsalaisen partioaluksen perämies, ainoa tapaturmasta selvinnyt, kiitoksena korkeamman ohjauksesta joka hänet pelasti. Samainen merimies myös jäi työskentelemään saarelle renkinä, rakastui talon isännän tyttäreen ja kolmen vuoden työskentelyn ja kosiskelun jälkeen isäntä viimein suostui.

Utöstä löytyy majakkakirkon lisäksi myös pieni kappeli jonka alttaria koristaa kymmenjalkainen hopakynttelikkö, muisto niille jotka eivät koskaan kotisatamiinsa palanneet. Kynttelikkö on omistettu 1947 Park Victoryn haaksirikossa viidenkymmenen miehistöstä menehtyneille kymmenelle merimiehelle joiden nimet koristavat ristinmuotoisia kynttilänjalkoja. Kynttelikön ovat Utöläiset teettäneet selvinneiltä merimiehiltä saatujen sokeri- ja kahvilähetysten toisilleen myymisestä saaduilla rahoilla.

Otso