59.40N 022.43.670E, tuuli 9.5m/s SW, 6,7 knt
Bengtskär näkyy taivaanrannassa. Purjehdimme Suomenlahden yli hyvässä sivutuulessa ja uusi miehistö pääsi heti avomerelle ja öiselle merelle. Maininki sai vähän merisairautta liikkeelle ja genaakkeri repesi aamuyöstä. Muuten kaikki hyvin.
.59,30N 24,35 E 5,6m/s SW,Aluksen nopeus 4.9 solmua
Lähdimme Tallinnasta kello 20.20 kohti Suomea. Sää oli hyvä ja auringonlasku upea. Nostimme purjeet klo 21.45. Ylhäällä genakkeeri, toinen mainstail, isopurje ja tällä hetkellä nousee fisherman, jonka pinta ala on n.110m2. Vauhti on tällä hetkellä 5,5knt ja vauhti tulee kasvamaan luultavasti. Fiilikset ovat hyvät ja vielä melko pirteät ja Tallinnan valot näkyvät horisontissa vielä.
Eemeli, Miro ja Tero
Tuuli nousi keskiyön aikaan oli voimakkaimmillaan aamuyöstä 16m/s NE ja se ei jäänyt keneltäkään huomaamatta. Genaakkeri ja mega fisherman otettiin pois puolenyön aikaan ja isoa reivattiin kuuden aikaan. Ajoimme tiukkaa kryssiä itään (muutama venda vieritti nukkuvia ja tavaraa laidalta toiselle ). Veneessä oli kyllä aika sotkuista. Vahdit olivat vajaamiehityksellä ja kaikki manööverit suoritettiin valjaat kiinni. Myös pahoinvoivat olivat laidalla valjaissa. Miehistö toimi hienosti ja alus kulki vakaasti mahtavissa mainingeissa. Aamu valkeni ja Tallinna häämötti horisontissa. Vierasvenesatamassa oltiin klo 1o.
Tallinnassa päivän ohjelma alkoi tutustumisella Viron upouuteen merimuseoon Lennusadamaan, jossa vietimme koko maanantai-iltapäivän.
Tästä lisää myöhemmin.
4,6 solmua ja tuuli 5m/s, pimeää, maininki rauhoittunut, mahtavaa, iso ja genaakkeri ylhäällä, Fishermania nostetaan, Hangon valot kaukana horisontissa, Tallinnasta ei vielä tietoa, noin 50 mailia jäljellä, tähdet ja ihana tuuli,
Eetu, Noora ja Otso
(Nina B)
Merisairaus johtuu silmien ja korvassa olevan tasapainoelimen välisestä ristiriidasta: Tasapainoelimet rekisteröivät liikkeen, mutta silma sanoo, että mikään ei liiku, jos ollaan aluksen sisätiloissa. Merisairauteen helpotusta saa sulkemalla silmät ja menemällä pitkälleen tai raitis ilma ja horisontin tuijjottelu kannella.
Emme ehtineet Bengtskäriä pidemmälle, kun 50% merilukion opiskelijoista on jo poissa pelistä. Vihreä ämpäri kiertää ja Otsokin on jo oppinut, että näissä tilanteissa myötätuuli on parempi kuin vastatuuli.
Sijaintimme on tällä hetkellä 5 merimailia Bengtskäristä kaakkoon. Tuuli on tyyntynyt 2m sekunnissa N/W, mutta vanha maininki keinuttaa alusta.
Seuraava etappi on Tallinna, jonne purjehdimme koko yön.
Tuulia odotellessa!
Sijainti 59°50’.400N 22°39’.906E Trutören
Sää: sataa n25mm/h tuuli: 7,3m/s kaakko
Moottorilla kohti Bengtskäriä ja pientä maininkia
Mikroskopoimme eilisiä levä japohjanäytteitä. Lajeja löytyi mm. sinisimpukka, korvameduusa, leväkatka, leväkotilo, jouhilevä, limakotilo, ja kahta lajia sinilevää(Nodularia spumigena ja Aphanizomenon),jotka ovat kaksi tavallisinta sinilevälajia. Maininki kuitenkin nousi ja mikroskoopit laitettiin takaisin kaappiin. Kuten kaikki muutkin tavarat korjattiin pois kaappeihin.
-Aaro
Tänään harjoittelimme pienen pätkän pimeässä ajoa linja- ja reimareiden merkkivalojen avulla. Se oli hermoja raastavaa ja vaikeaa… pimeä meri on ylitsekäyvä elementti ja yllä kaartuu kuulaan kirkas tähtitaivas.
Hyvää yötä toivottavat Otso & Eetu
18 elokuuta 2012 klo 21.45
Sijanti: 59°55′.255N 022°24′.598E
Nostimme isopurjeen ja kenaakkerin Jurmosta lähdettyämme. Suuntasimme kohti Borstöötä, jonka ohitettuamme kapteeni Kimmo liittyi seuraamme tultuaan moottoriveneellä Turusta. Horisontissa siinsivät nyt Högsoran saaren tuulimyllyt, jotka johdattivat matkaa eteenpäin.
Tuuli pysyi myötäisenä ja aurinko paistoi pilviverhon lävitse. Vänöstä jatkoimme edelleen kohti itää kunnes käännyimme pohjoiseen. Kasnäsin vierasvenesatamaan saavuttuamme tyhjensimme ensimmäiseksi septitankin ja täytimme vesitankit sekä polttoainesäiliön. Ankkuroidumme parhaillaan laituriin, jossa kaksi muuta purjealusta ovat juhlaliputuksessa. Matka jatkuu eteenpäin sopivaan luonnonsatamaan.
T. Tuomo
Jo muinaiset kreikkalaiset merimatkoillaan keksivät luonnonilmiöille myyttisiä selityksiä ja uskoivat korkeampien voimien johdatukseen, kuten voi Iliasta ja Odysseijaa lukiessa huomata. Kun kristinusko rantautui Suomeen lännestä -saaristomerelle ensimmäisenä- alkoivat suomalaisetkin merimiehet ja kalastajat hakea siunausta purjehduksilleen Herrasta. Tästä ovat hienoja esimerkkejä Jurmon merimieskirkko, Utön majakkakirkko , ja muut saaristokirkot.
Tapana oli myös lahjoittaa votiivilaivoja kirkoille: laivan pienoismalleja, joita ripustettiin katoon roikkumaan jotta ne soisivat turvaa alukselle ja sen miehistöille. Näitä votiivilaivoja löytyy useimmista rannikon ja saariston kirkoista. Esimerkiksi Jurmon kirkon laivalla on erityinen tarina, sen on kirkolle lahjoittanut 1700-luvulla saaren edustalla haaksirikkoutuneen ruotsalaisen partioaluksen perämies, ainoa tapaturmasta selvinnyt, kiitoksena korkeamman ohjauksesta joka hänet pelasti. Samainen merimies myös jäi työskentelemään saarelle renkinä, rakastui talon isännän tyttäreen ja kolmen vuoden työskentelyn ja kosiskelun jälkeen isäntä viimein suostui.
Utöstä löytyy majakkakirkon lisäksi myös pieni kappeli jonka alttaria koristaa kymmenjalkainen hopakynttelikkö, muisto niille jotka eivät koskaan kotisatamiinsa palanneet. Kynttelikkö on omistettu 1947 Park Victoryn haaksirikossa viidenkymmenen miehistöstä menehtyneille kymmenelle merimiehelle joiden nimet koristavat ristinmuotoisia kynttilänjalkoja. Kynttelikön ovat Utöläiset teettäneet selvinneiltä merimiehiltä saatujen sokeri- ja kahvilähetysten toisilleen myymisestä saaduilla rahoilla.
Otso