Lukutaito on kansalaistaito / Lukuviikko 2021

Juhli Lukuviikkoa yhdessä Suuntaa lukemiseen! -projektin kanssa!

Suuntaa lukemiseen! -projekti osallistuu Lukuviikkoon järjestämällä kaksikielisen webinaaripäivän Kompasseja hyvään lukutaitoon – Aivot, kielitietoisuus ja sanataide lauantaina 10.4. klo 10–13 Teamsissa. Vaikka webinaaripäivä onkin ensisijaisesti suunnattu kasvattajille ja pedagogeille, ovat kaikki kiinnostuneet lämpimästi tervetulleita! Osallistuminen on maksutonta, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen. Lisätietoa webinaaripäivästä sekä ilmoittautumisesta löytyy kaksikielisten webinaaripäivien sivulta.

Suuntaa lukemiseen! - ja Sanojen sinfonia Lounais-Suomessa -projektin järjestämän kaksikielisen webinaaripäivän Kompasseja hyvään lukutaitoon – Aivot, kielitietoisuus ja sanataide tapahtumailmoitus. Ilmoituksessa on myös valokuvat päivän luennoitsijoista Minna Huotilaisesta, Jenni Alisaaresta, Jenni Turunlahdesta, Paola Frabonista ja Maja Ottelinista. Tapahtuman lisätiedot julkaisussa.
Kompasseja hyvään lukutaitoon. (Minna Huotilaisen kuva: Otavamedia Kari Hautala 2016)

Suuntaa lukemiseen! -projekti osallistuu Lukuviikkoon myös jakamalla Lukuviikon materiaaleja pitkin viikkoa. Lukuviikon aikana julkaistaan myös lauantain kaksikielisen webinaaripäivän luennoitsijoiden puhujaesittelyt! Puhujaesittelyihin voi tutusta Lukuiloa-blogissa. 🙂

Vuoden 2021 teemana on Lukutaito on kansalaistaito

Lukuviikko on kansallinen teemaviikko, jonka tarkoituksena on tarjota tietoa ja sisältöjä lukutaitoon ja lukemiseen liittyen. Lukuviikon tarkoituksena on myös tuoda esille ajankohtaisia kysymyksiä lukemisesta. Lukukeskus ry koordinoi Lukuviikkoa.

Päiväkodit, koulut ja kirjastot sekä muut toimivat voivat osallistua Lukuviikon juhlintaan jakamalla materiaalia, osallistumalla keskusteluun sosiaalisessa mediassa sekä nostamalla esiin lukutaitoa omasta näkökulmastaan. Juhlia voi myös järjestämällä omia Lukuviikon tapahtumia ja tempauksia sekä (virtuaalisia) kirjailijavierailuita!

Lukuviikon verkkosivuilta löytyy runsaasti materiaalia, joka on vapaasti käytettävissä osana omaa toimintaansa. Lukuviikon materiaaliin pääset tutustumaan tehtäväpankissa Lukuviikon verkkosivuilla.

HUOM! Lukuviikon materiaalia voi käyttää ympärivuotisesti milloin vain! 🙂


Mukavaa Lukuviikkoa!

Henrik Hurme, lukukoordinaattori
Suuntaa lukemiseen! -projekti

Marraskuun kuukausikooste

Katseet kohti joulua!

Yllätyksellinen vuosi alkaa kääntyä kohti päätöstään. Ennen seuraavaa vuotta on kuitenkin aika rauhoittua ja kääntää katseet kohti joulua.

Joulun odotukseen voi lasten kanssa virittäytyä myös lukutaitoa tukevalla tavalla. Kuukausikoosteessa nostetaan esiin jouluisia tapahtumia ja vinkkejä joulun odotukseen. Samalla vilkaistaan menneitä tilaisuuksia, joista voi olla hyötyä myös jälkikäteen. Marraskuun kuukausikooste julkaistaan poikkeuksellisesti jo kuun toiseksi viimeisenä maanantaina – siitä on jouluaattoon muuten enää 31 päivää!

Muistathan, että julkaisemme mielellämme myös lukijoiden vinkkejä lasten lukemiseen liittyvistä materiaaleista tai tapahtumista. Ota siis yhteyttä lukukoordinaattoreihin!

Nostoja marraskuun tapahtumista

1. Suuntaa lukemiseen! -lastenkirjasuunnistus 6.–30.11.2020

Vielä ehdit suunnistamaan! Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee osallistumaan projektin aloitustempaukseen ja nauttimaan Turun upeasta lähiluonnosta. Suuntaa lukemiseen! -lastenkirjasuunnistuksen reitit ovat tutustuttavissa vielä viikon ajan aina kuun loppuun asti. Katso tarkemmat tiedot blogin Lastenkirjasuunnistus-sivulta.

Hyppää kirjan siiville, ja lennä lukulintujen kanssa tarinoiden poluille!

2. Ehdokkaita ja palkittuja

Lastenkirjainstituutti jakaa vuosittain Onnimanni-palkinnon yksittäiselle henkilölle tai yhteisölle lasten- ja nuortenkirjallisuutta tai sen asemaa ja merkitystä edistävästä teosta tai toiminnasta. Vuoden 2020 palkinto myönnettiin 16.11. Lukuhirmu Hertalle, 12-vuotiaalle kirjatubettajalle Helsingistä. Palkinto myönnettiin Hertalle hänen sosiaaliseen mediaan tekemistään kirjasuosituksista ja sisällöistä, jotka innostavat lukemaan ja toimivat myönteisinä esimerkkeinä. Lue lisää palkinnosta Lastenkirjainstituutin sivuilta ja tutustu Youtubessa Lukuhirmu Hertan lukuvinkkeihin.

Marraskuun aikana myös useampi lastenkirja ja -kirjailija saivat kunnian olla ehdokkaina alansa palkinnoille. Osa palkittiin ja osa saa vielä jännittää lopputulosta. Kaikki kuitenkin edustavat korkeatasoista lastenkirjallisuutta, ja näihin ansiokkaisiin kirjahelmiin voi tutustua vaikkapa tilaamalla niitä omaan lähikirjastoon! Poimi ehdokkaiden ja voittajien nimet aiemmista blogijulkaisuista: Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon voittaja, Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaat ja Runeberg Junior -kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat.

3. Valtakunnallinen harrastusviikko 2.–6.11.

Valtakunnallista harrastusviikkoa vietettiin 2.–6. marraskuuta. Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto on koonnut taide- ja kulttuuriharrastusten lukujärjestyksiä, joista yksi on suunnattu 1.–3.-luokkalaisille. Jos tämä meni harrastusviikolla sivu suun, voi lukujärjestystä hyödyntää myös myöhemmin sopivana ajankohtana. Löydät lukujärjestyksen Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton sivuilta.

4. Peliviikko 9.–15.11.

Peliviikko on kirjastojen aloitteesta lähtenyt pelikasvatuksen teemaviikko, joka järjestettiin 9.–15.11. jo kymmenennen kerran. Sen tavoitteena on rakentaa positiivista pelikulttuuria ja vähentää pelaamiseen ja pelaajiin liittyviä ennakkoluuloja. Peliviikkoon ja -kasvatukseen voi tutustua Pelikasvatus.fi-sivulla tai Mannerheimin lastensuojeluliiton digitaalista pelaamista käsittelevällä sivulla.

Vaskikirjastoista muuten löytyy paljon pelaamiseen liittyviä kirjoja, jotka voisivat kiinnostaa pelaamisesta innostunutta lasta!

5. Lapsen oikeuksien päivä 20.11.

Valtakunnallinen lapsen oikeuksien viikko huipentui perjantaina 20.11. lapsen oikeuksien päivään. Tänä vuonna lapsen oikeuksien päivästä tuli vakiintunut liputuspäivä, ja liput liehuivat niin Turussa kuin muuallakin Suomessa. Päivän kunniaksi ympäri maailmaa juhlavalaistiin ikonisia rakennuksia UNICEF:in sinisellä. Turku osallistui valaisemalla Kirjastosillan.

Vuoden 2020 teemana on lapsen oikeus tulevaisuuteen. Lapsen oikeuksien viikkoon päättyi myös #SaaUnelmoida-kampanja, jossa 11 julkisuudessa tunnettua henkilöä kertoivat omista lapsuuden unelmistaan. Katso kaikki jaetut lapsuuden unelmat #SaaUnelmoida-kampanjan sivulta. Lue myös lukukoordinaattori Piritan blogikirjoitus Lapselle kuuluu turvattu tulevaisuus, jossa hän nostaa myös lukutaidon yhdeksi turvallisen tulevaisuuden tekijäksi.

Vinkkejä tulevalle kuulle

  1. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto 2020
  2. Tilaa Lukulumon digitaalinen joulukalenteri viimeistään 24.11.
  3. Lukulumon webinaari 26.11. klo 18
  4. Joulukuun juhlapäiviä
  5. Jouluaskareita
  6. Lukijan luo -julkaisu lastenkirjallisuudesta kiinnostuneille
  7. Kirjaston jouluisia kirjavinkkejä
  8. Kirjaston tapahtumia
  9. Muuta jouluista tapahtumaa ja toimintaa

1. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto 2020

Tämän vuoden kirjallisuuden Finlandia-palkinnot jaetaan Finlandia 2020 – lukemisen juhlaa -ohjelmassa. Suora lähetys on katsottavissa YLE TV1:ssä ja Yle Areenassa keskiviikkona 25.11.2020 klo 19.00–20.00.

2. Tilaa Lukulumon digitaalinen joulukalenteri viimeistään 24.11.

Vielä ehdit ilmoittamaan ryhmäsi tai luokkasi Lukulumon ilmaiseen digitaaliseen joulukalenteriin! Varhaiskasvatus- ja alkuopetusryhmille on omat joulukalenterinsa, jotka löydät ILT Oppimisen sivuilta:

3. Monikielisyys ja kielen rikastaminen esi- ja alkuopetuksessa -webinaari 26.11. klo 18

ILT Oppiminen järjestää seminaarin, joka pureutuu monikielisyyteen ja kielen rikastamiseen esi- ja  alkuopetuksessa. Webinaari tallennetaan, ja osallistujille lähetetään tallenne sen jälkeen. Tervetuloa maksuttomaan webinaariin kuuntelemaan KM Heidi Hietalan ajatuksia.

500 ensimmäistä ilmoittautunutta mahtuu mukaan seminaariin. Ilmoittaudu ILT Oppimisen sivuilla!

4. Joulukuun juhlapäiviä

Myös joulukuussa on monia teemapäiviä, joihin voi kytkeä lukutaitotyötä lapsia innostavalla tavalla. Esimerkiksi kansainvälisenä vammaisten päivänä voi tutustua viittomakieliseen kirjallisuuteen. Kirjat ja lisää vinkkejä varhaiskasvatukseen ja alakouluille löytyy Maailmankoulu.fi-sivustolta. Suomalaisen musiikin päivänä taas voi tutustua kulttuuriperimäämme esimerkiksi kuuntelemalla suomalaista musiikkia ja lyriikoita – myös se tukee lukutaitoa!

  • 3.12. Kansainvälinen vammaisten päivä
  • 6.12. Itsenäisyyspäivä
  • 8.12. Jean Sibeliuksen päivä eli suomalaisen musiikin päivä
  • 10.12. Kansainvälinen ihmisoikeuksien päivä
  • 13.12. Lucian päivä

5. Jouluaskareita

Monilukutaito ei tarkoita pelkkää lukemista, vaan sitä voi kehittää moninaisin keinoin. Alla muutamia vinkkejä jouluisiin lasten kanssa toteutettaviin tehtäviin.

6. Lukijan luo -julkaisu lastenkirjallisuudesta kiinnostuneille

Haluatko innostaa uusia lukijoita lasten- ja nuortenkirjojen pariin?

Lastenkirjainstituutin 18.11. julkaisema Lukijan luo – lisää näkyvyyttä lasten- ja nuortenkirjoille vastaa kysymykseen monipuolisella artikkelikokoelmalla. Julkaisu sisältää muun muassa asiantuntijoiden parhaita vinkkejä lasten- ja nuortenkirjojen tekemiseen ja myös lasten ja nuorten lukemaan innostamiseen. Se kokoaa yhteen Lastenkirjainstituutin vuosina 2018–2020 toteuttaman Lastenkirjat esiin! -hankkeen satoa. Tutustu teokseen ja tilaa se Lastenkirjainstituutin Lukijan luo -sivulta.

7. Kirjaston jouluisia kirjavinkkejä

Saimme Turun pääkirjaston lastenosaston Saagan kirjavinkkareilta Miitu Makkoselta ja Marianne Saarenpäältä ihania jouluisia kirjasuosituksia. Katso kirjasuositukset Jouluisia kirjavinkkejä -sivulta.

Jouluinen sommitelma, jossa kaksi lasten joulukirjaa nojaa seinään valkoisen, lunta muistuttavan harsokankaan päällä. Toisen takaa kurkkaa nalle. Kirjojen edessä on joulupalloja ja jouluvalosarja.
Suuren metsän joulu ja Tähtipuu ja muita joulutarinoita ovat joulukalenterikirjoja, joissa riittää päivittäistä lukemista jouluaattoon asti! (Kuva: Anna Savolainen ja Marianne Saarenpää.)

Seuraa myös Saagan joulukalenteria Instagramissa! Saagan löydät Instagramista tunnuksella @lasten_saaga.

8. Kirjaston tapahtumia

Myös kirjastot osallistuvat joulun odotukseen!

  • 28.11. Saagan joulutapahtuma Turun pääkirjastossa klo 11.00–15.00. Jouluista askartelua, laulua ja nukketeatteria. Katso tarkemmat tiedot Turun seudun tapahtumakalenterista.
  • 30.11. asti, Star Wars -elokuvat legoina. Kaikkien kivojen kirjojen lisäksi kirjastossa on myös hienoja legoja! Katso tarkemmat tiedot Turun seudun tapahtumakalenterista.
  • 7.12. Saagan kirjapiiri Turun pääkirjastossa klo 14.30. Vuoden viimeisessä kirjapiirissä käsittelyssä Roald Dahlin klassikko Iso kiltti jätti. Katso tarkemmat tiedot Turun seudun tapahtumakalenterista.
  • 24.11. ja 8.12. Askartelutyöpaja lapsille Runosmäen kirjastossa klo 14.30–16.00. Lukemisen lisäksi kirjastossa voi myös askarrella Ullan kanssa, vaikkapa joulukortteja tai -koristeita! Katso tarkemmat tiedot Turun seudun tapahtumakalenterista.
  • 14.12. Vauvojen lorutteluhetki Turun pääkirjastossa klo 9.30. Vanhoja sekä uusia loruja ja riimejä Miitu Makkosen loruilemana. Katso tarkemmat tiedot Turun seudun tapahtumakalenterista.

9. Muuta jouluista tapahtumaa ja toimintaa

Kirjastojen lisäksi myös muualla Turussa riittää lapsille ja koko perheelle suunnattua jouluohjelmaa.

Rauhallista ja lukuhetkien täyttämää joulun odotusta!

Lukukoordinaattorit,
Suuntaa lukemiseen -projekti

PS Lisää jouluisia vinkkejä löydät ruotsinkielisestä kuukausikoosteesta
Rikta dig till läsning! -sivuilta!


 

Lapselle kuuluu turvattu tulevaisuus

Tänään juhlitaan lapsen oikeuksia!

Kansainvälinen lapsen oikeuksien viikko huipentuu tänään vietettävään lapsen oikeuksien päivään. YK:n lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin 31 vuotta sitten 20. marraskuuta, ja lapsen oikeuksien päivää vietetään sopimuksen syntymäpäivänä.

Lapsen oikeuksien päivä on Suomessa tänä vuonna ensi kertaa vakiintunut liputuspäivä, ja myös Turussa liput liehuvat. Ympäri maailmaa ikonisia rakennuksia juhlavalaistaan UNICEFin sinisellä. Turussakin Kirjastosilta hehkuu marraskuisessa pimeydessä.

Lapsella on oikeus tulevaisuuteen

Vuoden 2020 lapsen oikeuksien viikon teemana on lapsen oikeus tulevaisuuteen.

Jokaisen lapsen ja nuoren on uskallettava unelmoida ja saatava eväät rakentaa omanlaistaan tulevaisuutta

Lapsen oikeuksien viikon sivuilla tiivistetään vuoden teema kahden tärkeän näkökulman kautta: lapsella ja nuorella tulee olla oikeus uskaltaa unelmoida tulevaisuudesta sekä oikeus saada lähtökohdat, joista omanlaista tulevaisuutta voi lähteä rakentamaan. Vaikka molemmat liittyvät myös laajoihin aihealueisiin, kuten maailmanpolitiikkaan ja ympäristökysymyksiin, ne kytkeytyvät ennen kaikkea jokapäiväiseen arkeen. Siihen jokainen lapsen ja nuoren kohtaava ihminen voi vaikuttaa.

#SaaUnelmoida-kampanja sai alkunsa nuorten omasta toiveesta kuulla julkisuuden henkilöiltä, mistä nämä ovat lapsuudessa unelmoineet. Arkiunelmointiin voimmekin lapsia ja nuoria jokainen kannustaa. Unelmoinnin lisäksi tulevaisuuteen vaikuttavat elämän alkuvaiheessa saamamme eväät. Lähtökohdat omannäköisen elämän rakentamiseen koostuvat lukuisista palikoista. Yksi palikka, jonka voimme lapselle ja nuorelle varmistaa, on hyvä lukutaito. Sekin on yksi tekijä turvallisen tulevaisuuden luomisessa.

Myös lukutaito luo turvaa tulevaisuuteen

Yhteiskunnassa pärjätäksemme meiltä vaaditaan yhä monimuotoisempaa lukutaitoa. Jos evääksi jää heikko lukutaito, vaikuttaa se konkreettisesti tulevaisuuteen muun muassa koulumenestyksen ja jatko-opintomahdollisuuksien kautta. Lukutaito liittyy myös osallisuuteen ja yhteiskunnassa toimimiseen.

Lukutaito on kansalaistaito, joka antaa mahdollisuuden osallistua täysivaltaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan.

Lukukeskus: 10 faktaa lukemisesta

Lapsen oikeuksien viikon tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa. Turku toteuttaa UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -toimintamallia ja on valinnut erityisiksi painopisteikseen juuri lapsen oikeuksien tunnetuksi tekemisen ja lasten sekä nuorten osallisuuden edistämisen.

Lukutaitotyö edistää myös näiden tavoitteiden saavuttamista. Hyvä lukutaito mahdollistaa omien oikeuksien tiedostamisen ja antaa välineitä osallisuuden lisäämiseen. Hyvillä lukutaitoeväillä varustettu lapsi tai nuori pystyy ymmärtämään itseään koskevat asiakokonaisuudet ja voi siten myös pyrkiä vaikuttamaan niihin.

Lukutaitotyö osana hyvinvointityötä

Lokakuussa hyväksyttiin Turun kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2020-2023. Se on sekä strateginen asiakirja että konkreettisia toimia sisältävä suunnitelma, jossa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia pyritään edistämään 14 tavoitteen avulla.

Tavoitteilla ja toimenpiteillä halutaan varmistaa, että lapset ja nuoret saisivat mahdollisimman hyvät eväät, joilla voivat tulevaisuuttaan rakentaa. Myös Suuntaa lukemiseen! -projekti tekee työtä sen eteen, että lapsilla ja nuorilla olisi hyvät lähtökohdat tulevaisuutensa tekemiseen. Kuluneen vuoden jälkeen toimenpiteet hyvinvoinnin ja tasa-arvoisten lähtökohtien takaamiseksi ovat entistäkin tärkeämpiä.

Unelmoidaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Eikä unohdeta, että tässä hetkessä voimme antaa avaimet, joilla tulevaisuuden ovia avataan.

Hyvää lapsen oikeuksien päivää – erityisesti lapsille ja nuorille!

Pirita Kärkkäinen, lukukoordinaattori

VINKkejä:


Lue lisää lapsen oikeuksien viikosta, Turun kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta ja lukutaidosta:

Suuntaa lukemiseen kahden lukukoordinaattorin voimin

Lukutaito yhdenvertaisuuden mittarina

Lukemisen vähenemiseen ja suomalaisten lukutaidon heikkenemiseen on viime vuosina herätty valtakunnallisesti, ja aihetta on tutkittu ja siitä kampanjoitu kiitettävästi. Lukukeskuksen sivuille koottu tutkimustieto paljastaa, että toisiinsa verrattaessa ekaluokkalaisten kielellisissä taidoissa saattaa olla jopa vuoden ero koulun alkaessa. Lukutaito kytkeytyy vahvasti yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoisiin toimintamahdollisuuksiin yhteiskunnassa. Kuluneen vuoden poikkeusolot tuskin parantavat lukutaidon tilaa. Ei sovi myöskään unohtaa lapsia, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Poissaolo päiväkodeista ja kouluista on voinut tarkoittaa joillekin lapsille säännöllisten lukuhetkien merkittävää vähenemistä. Koska lukutaidon perusta rakennetaan jo varhaislapsuudessa, voi tällä olla pidemmällekin kurkottavia vaikutuksia. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella ja esi- ja alkuopetuksella voidaan tasata taustatekijöistä kumpuavia eroja. Kuluneen vuoden lisäksi ehkä myös lukemisen nykytason voisi nähdä poikkeusolona, josta lähdetään etsimään uutta yhteistä suuntaa suomalaiseen lukemiseen.

Kaksin keinoin etsimään uutta kurssia

Tasoittamaan poikkeusolojen vaikutuksia Lukutaito-projekti sai toisen lukukoordinaattorin syyskuun puolivälissä. Olen Pirita Kärkkäinen, mediatutkimuksen filosofian maisteri ja Henrikin tuore työpari. Kulttuuristen ja kielellisten merkitysten lisäksi olen kiinnostunut yleisesti ihmisestä, ja opiskelutaustastani löytyvät myös psykologian pitkät sivuaineopinnot. Nautin projektityöstä ja viestinnästä, ja niistä minulla on kokemusta esimerkiksi Taiteen edistämiskeskukselta. Sekä lukutaitotyössä että taiteen ja kulttuurin edistämiseen tähtäävässä työssä minua motivoi sama tavoite: pyrkimys yhdenvertaiseen kulttuuriin, joka on kaikkien saavutettavissa.

Tavoitteena jokaiselle sopiva lukemisen ja sen tukemisen malli

Olen itse 90-luvulla seikkaillut Ilpoisten kirjaston lastenkirjoja läpi ja viettänyt kesälomat mummolan vintillä syventyneenä eri vuosikymmenten Aku Ankkoihin. Vaikka aikuisiällä lukuharrastus ei aina ole jatkunut yhtä aktiivisena ja se on saanut uusia muotoja, lapsuuden lukeneisuus antaa suuntaa kauas aikuisuuteen. Olisikin ensisijaisen tärkeää juurruttaa lukeminen osaksi elämää jo varhaislapsuudessa. Lukemisen malleja on kuitenkin yhtä monta kuin lukijaakin, ja yksi tapa ei sovi kaikille. Tiettyjen tekstien lukemisen sijaan keskeistä olisi löytää jokaiselle omanlaisensa tapa syventyneeseen lukemiseen. Lukemiseen liittyy yhä myös ennakkoluuloja, ja monet asenteet kaipaavat ravistelua.

Kenties tärkein tehtävämme lukukoordinaattoreina on toimia tiedon etsijöinä ja tietoisuuden herättäjinä. Jokainen lapsen kanssa toimiva aikuinen voi vaikuttaa lapsen lukutottumuksiin. Päiväkotien ja koulujen henkilökunnalla saattaakin olla suurempi merkitys esikuvan ja lukutottumusten antajina, kuin mitä he itse monesti kokevat. Lukutaitotyöhön täydellä työajalla keskittyneinä me voimme toimia kasvatus- ja opetushenkilökunnan tuutoreina. Tavoitteenamme on etsiä ja jakaa lukemiseen liittyvää tietoa sekä hyviksi koettuja toimintatapoja, joilla lukemisen kurssi saadaan käännettyä.

Rakennetaan yhdessä toimivia malleja lukemisen tukemiseen!

Lukukoordinaattori Pirita Kärkkäinen

Kun lukeminen ei enää ole arkipäivää

Kun lukeminen ei enää ole arkipäivää

Lukeminen todellakin on arkipäivää, mutta erilaista kuin ennen

Lue lukukoordinaattori Henrik Hurmen maanantaina 28.09.2020 julkaistu kirjoitus kirjaston kulttuuriblogissa.

Lue Henrikin kirjoitus, klikkaa Kun lukeminen ei enää ole arkipäivää-linkki: https://www.turku.fi/blogit/kulttuuriblogi/kun-lukeminen-ei-enaa-ole-arkipaivaa.

Lukemisen iloa kaikille!

Lukukoordinaattorin ensimmäinen tervehdys!

Hei Lukuiloa-blogin lukija! Tervetuloa ensimmäisen kirjoituksen pariin!

Tässä ensimmäisessä kirjoituksessa esittelen aluksi lyhyesti itseni, jonka jälkeen keskityn Lukutaito -projektin esittelyyn.

Kuka minä olen?

Minä olen Henrik Hurme, kieliasiantuntija (FM) ja Turun kaupungin lukukoordinaattori. Aloitin tehtävässäni lukukoordinaattorina elokuussa 2020.

Olen koulutukseltani filosofian maisteri ja kieliasiantuntija erikoistumiskielenäni pohjoismaiset kielet. Erikoistumisalaani ovat ruotsin kieli ja ruotsinkielinen kirjallisuus ja kulttuuri, ruotsin kielihistoria, varhennettu kielenopetus ja -oppiminen, kielipolitiikka ja -suunnittelu sekä fonetiikka. Olen innokas kielihistorioitsija, ja kandidaatintutkielmani ja pro gradu -työni lisäksi olen osallistunut useisiin käännös- ja tutkimusprojekteihin aiheeseen liittyen.

Olen projekti- ja hankeaktiivi ja toiminut vuodesta 2017 alkaen useissa Turun kaupungin ja Turun yliopiston kasvatuksen ja opetuksen kehittämisprojekteissa ja -hankkeissa.

Olen innokas lukija ja utelias kirjallisuusintoilija!

Tietoa Lukutaito -projektista

Lukutaito -projekti on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kaksivuotinen kehittämisprojekti. Projektin keskeisimpinä tavoitteina ovat lukutaidon, lukukulttuurin ja lukuharrastuksen edistäminen, kehittäminen ja vahvistaminen. Projektin tavoitteena on myös vahvistaa ja lisätä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen sekä kotien, vanhempien ja kulttuurialojen toimijoiden välistä yhteistyötä lukutaitoon ja lukemiseen liittyen. Toimin itse projektin yhteys- ja vastuuhenkilönä apunani yhteistyökumppaneista koostuva projektiryhmä. Projektin toiminnasta raportoin rahoittajan lisäksi hallinon edustajista koostuvalle ohjausryhmälle.

Lukutaito -projektin tiimoilla tullaan syksyn 2020 ja kevään 2021 välisenä aikana toteuttamaan lukutaidon ja lukemisen tämänhetkistä tasoa kartoittava alkukartoitus. Syksyn aikana toteutetaan myös projektin lanseeraus aloitustempauksen merkeissä. Aloitustempauksesta tiedotetaan myöhemmin.

Mitä lukukoordinaattori tekee?

Työnkuvani lukukoordinaattorina on laaja ja monipuolinen. Kuten jo aiemmin mainitsin, toimin projektin vastuuhenkilönä projektin hallinnon kuuluessa keskeisimpiin työtehtäviini. Lukukoordinaattorina toimin myös yhteyshenkilönä eri toimijoiden välillä sekä tutorina kasvatus- ja opetushenkilökunnalle lukemiseen liittyen. Työtehtäviini sisältyy edellä mainittujen lisäksi myös projektin viestinnästä vastaaminen, kartoituksen ja tutkimuksen tekeminen, erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien suunnittelu, organisointi ja toteuttaminen sekä osallistuminen ja projektin edustaminen eri tahojen järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Päiväkoti- ja kouluvierailut ovat lukukoordinaattorin työn kulmakiviä, huomioiden tietysti vallitseva tilanne!

Kiitos lukija!

Oikein mukavaa syksyä, terveyttä ja hyvinvointia kaikille!

Lukemisen iloa kaikille!

Henrik Hurme, lukukoordinaattori