Suuntaa lukemiseen kahden lukukoordinaattorin voimin

Lukutaito yhdenvertaisuuden mittarina

Lukemisen vähenemiseen ja suomalaisten lukutaidon heikkenemiseen on viime vuosina herätty valtakunnallisesti, ja aihetta on tutkittu ja siitä kampanjoitu kiitettävästi. Lukukeskuksen sivuille koottu tutkimustieto paljastaa, että toisiinsa verrattaessa ekaluokkalaisten kielellisissä taidoissa saattaa olla jopa vuoden ero koulun alkaessa. Lukutaito kytkeytyy vahvasti yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoisiin toimintamahdollisuuksiin yhteiskunnassa. Kuluneen vuoden poikkeusolot tuskin parantavat lukutaidon tilaa. Ei sovi myöskään unohtaa lapsia, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Poissaolo päiväkodeista ja kouluista on voinut tarkoittaa joillekin lapsille säännöllisten lukuhetkien merkittävää vähenemistä. Koska lukutaidon perusta rakennetaan jo varhaislapsuudessa, voi tällä olla pidemmällekin kurkottavia vaikutuksia. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella ja esi- ja alkuopetuksella voidaan tasata taustatekijöistä kumpuavia eroja. Kuluneen vuoden lisäksi ehkä myös lukemisen nykytason voisi nähdä poikkeusolona, josta lähdetään etsimään uutta yhteistä suuntaa suomalaiseen lukemiseen.

Kaksin keinoin etsimään uutta kurssia

Tasoittamaan poikkeusolojen vaikutuksia Lukutaito-projekti sai toisen lukukoordinaattorin syyskuun puolivälissä. Olen Pirita Kärkkäinen, mediatutkimuksen filosofian maisteri ja Henrikin tuore työpari. Kulttuuristen ja kielellisten merkitysten lisäksi olen kiinnostunut yleisesti ihmisestä, ja opiskelutaustastani löytyvät myös psykologian pitkät sivuaineopinnot. Nautin projektityöstä ja viestinnästä, ja niistä minulla on kokemusta esimerkiksi Taiteen edistämiskeskukselta. Sekä lukutaitotyössä että taiteen ja kulttuurin edistämiseen tähtäävässä työssä minua motivoi sama tavoite: pyrkimys yhdenvertaiseen kulttuuriin, joka on kaikkien saavutettavissa.

Tavoitteena jokaiselle sopiva lukemisen ja sen tukemisen malli

Olen itse 90-luvulla seikkaillut Ilpoisten kirjaston lastenkirjoja läpi ja viettänyt kesälomat mummolan vintillä syventyneenä eri vuosikymmenten Aku Ankkoihin. Vaikka aikuisiällä lukuharrastus ei aina ole jatkunut yhtä aktiivisena ja se on saanut uusia muotoja, lapsuuden lukeneisuus antaa suuntaa kauas aikuisuuteen. Olisikin ensisijaisen tärkeää juurruttaa lukeminen osaksi elämää jo varhaislapsuudessa. Lukemisen malleja on kuitenkin yhtä monta kuin lukijaakin, ja yksi tapa ei sovi kaikille. Tiettyjen tekstien lukemisen sijaan keskeistä olisi löytää jokaiselle omanlaisensa tapa syventyneeseen lukemiseen. Lukemiseen liittyy yhä myös ennakkoluuloja, ja monet asenteet kaipaavat ravistelua.

Kenties tärkein tehtävämme lukukoordinaattoreina on toimia tiedon etsijöinä ja tietoisuuden herättäjinä. Jokainen lapsen kanssa toimiva aikuinen voi vaikuttaa lapsen lukutottumuksiin. Päiväkotien ja koulujen henkilökunnalla saattaakin olla suurempi merkitys esikuvan ja lukutottumusten antajina, kuin mitä he itse monesti kokevat. Lukutaitotyöhön täydellä työajalla keskittyneinä me voimme toimia kasvatus- ja opetushenkilökunnan tuutoreina. Tavoitteenamme on etsiä ja jakaa lukemiseen liittyvää tietoa sekä hyviksi koettuja toimintatapoja, joilla lukemisen kurssi saadaan käännettyä.

Rakennetaan yhdessä toimivia malleja lukemisen tukemiseen!

Lukukoordinaattori Pirita Kärkkäinen

Kun lukeminen ei enää ole arkipäivää

Kun lukeminen ei enää ole arkipäivää

Lukeminen todellakin on arkipäivää, mutta erilaista kuin ennen

Lue lukukoordinaattori Henrik Hurmen maanantaina 28.09.2020 julkaistu kirjoitus kirjaston kulttuuriblogissa.

Lue Henrikin kirjoitus, klikkaa Kun lukeminen ei enää ole arkipäivää-linkki: https://www.turku.fi/blogit/kulttuuriblogi/kun-lukeminen-ei-enaa-ole-arkipaivaa.

Lukemisen iloa kaikille!

Lukukoordinaattorin ensimmäinen tervehdys!

Hei Lukuiloa-blogin lukija! Tervetuloa ensimmäisen kirjoituksen pariin!

Tässä ensimmäisessä kirjoituksessa esittelen aluksi lyhyesti itseni, jonka jälkeen keskityn Lukutaito -projektin esittelyyn.

Kuka minä olen?

Minä olen Henrik Hurme, kieliasiantuntija (FM) ja Turun kaupungin lukukoordinaattori. Aloitin tehtävässäni lukukoordinaattorina elokuussa 2020.

Olen koulutukseltani filosofian maisteri ja kieliasiantuntija erikoistumiskielenäni pohjoismaiset kielet. Erikoistumisalaani ovat ruotsin kieli ja ruotsinkielinen kirjallisuus ja kulttuuri, ruotsin kielihistoria, varhennettu kielenopetus ja -oppiminen, kielipolitiikka ja -suunnittelu sekä fonetiikka. Olen innokas kielihistorioitsija, ja kandidaatintutkielmani ja pro gradu -työni lisäksi olen osallistunut useisiin käännös- ja tutkimusprojekteihin aiheeseen liittyen.

Olen projekti- ja hankeaktiivi ja toiminut vuodesta 2017 alkaen useissa Turun kaupungin ja Turun yliopiston kasvatuksen ja opetuksen kehittämisprojekteissa ja -hankkeissa.

Olen innokas lukija ja utelias kirjallisuusintoilija!

Tietoa Lukutaito -projektista

Lukutaito -projekti on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kaksivuotinen kehittämisprojekti. Projektin keskeisimpinä tavoitteina ovat lukutaidon, lukukulttuurin ja lukuharrastuksen edistäminen, kehittäminen ja vahvistaminen. Projektin tavoitteena on myös vahvistaa ja lisätä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen sekä kotien, vanhempien ja kulttuurialojen toimijoiden välistä yhteistyötä lukutaitoon ja lukemiseen liittyen. Toimin itse projektin yhteys- ja vastuuhenkilönä apunani yhteistyökumppaneista koostuva projektiryhmä. Projektin toiminnasta raportoin rahoittajan lisäksi hallinon edustajista koostuvalle ohjausryhmälle.

Lukutaito -projektin tiimoilla tullaan syksyn 2020 ja kevään 2021 välisenä aikana toteuttamaan lukutaidon ja lukemisen tämänhetkistä tasoa kartoittava alkukartoitus. Syksyn aikana toteutetaan myös projektin lanseeraus aloitustempauksen merkeissä. Aloitustempauksesta tiedotetaan myöhemmin.

Mitä lukukoordinaattori tekee?

Työnkuvani lukukoordinaattorina on laaja ja monipuolinen. Kuten jo aiemmin mainitsin, toimin projektin vastuuhenkilönä projektin hallinnon kuuluessa keskeisimpiin työtehtäviini. Lukukoordinaattorina toimin myös yhteyshenkilönä eri toimijoiden välillä sekä tutorina kasvatus- ja opetushenkilökunnalle lukemiseen liittyen. Työtehtäviini sisältyy edellä mainittujen lisäksi myös projektin viestinnästä vastaaminen, kartoituksen ja tutkimuksen tekeminen, erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien suunnittelu, organisointi ja toteuttaminen sekä osallistuminen ja projektin edustaminen eri tahojen järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Päiväkoti- ja kouluvierailut ovat lukukoordinaattorin työn kulmakiviä, huomioiden tietysti vallitseva tilanne!

Kiitos lukija!

Oikein mukavaa syksyä, terveyttä ja hyvinvointia kaikille!

Lukemisen iloa kaikille!

Henrik Hurme, lukukoordinaattori