Varhennetun kielenoppimisen ja kielitietoisuuden lisäämisen kehittämishanke
Kevään viimeisillä ideanyyttäreilllä Hanna-Maaria Linja-Aho vinkkasi toimivia ideoita kielten tuntien digiloikkaan. Kurkkaa ne tästä DIGINYYTTÄRIT KE 11.4.
Ensi lukuvuoden suunnittelu on käynnissä. Luvassa varhentamisuutisten inspiroimana ainakin ideanyyttäreitä alkuopetuksen kieltentunneille. Mitä muuta? Ehdota! (sanna.sova at turku.fi)
Valinnaisella kuudensien luokkien kurssilla tutustumme japanin kieleen ja japanilaisen kulttuurin erityispiirteisiin. Opetus- ja oppimismenetelminä on käytetty tanssia/liikettä, pelejä sekä pari- ja ryhmäprojekteja.
Ensimmäisellä tunnilla kartoitettiin oppilaiden tuntemuksia ja toiveita kurssin suhteen sekä heidän ennakkotietojaan Japaniin ja japanin kieleen liittyen. Tämän jälkeen oppilaat pääsivät jo harjoittelemaan esittäytymistä japaniksi. Jo ensimmäisestä tunnista lähtien olemme pyrkineet puhumaan ja kirjoittamaan opeteltavaa kieltä. Kurssilla on opeteltu mm. tervehdyksiä, ruumiinosia ja numeroita.
Kurssin opettaja ja tekstin kirjoittaja: Mira Neuvonen, Wäinö Aaltosen koulu
Sannan esitys ja ohjeet yllä listattuihin ideoihin löytyvät täältä
Kuntoutuskoira Winstonin voi kutsua kielen oppitunneille, tarkemmat tiedot Tainalta (taina.jarvi(at)turku.fi). Videolta näet, miten koirat toimivat kasvatus- ja kuntotustyössä.
Kurkkaa tunnelmia yläkoulujen VESOsta täällä:
Koulutuspäivien materiaalit löytyvät täältä. Materiaaleist voi nostaa esille ainakin:
Tutustu myös:
Kirjallisuusvinkit:
Liikettä kieliin kilpailun satoa:
Kari Moilanen oli puhumassa 3.11. Turussa kielitietoisuuden jalkauttamisesta kouluihin. Saimme nauttia Moilasen esityksestä koko päivän; kukaan ei haukotellut salissa vaan kaikki lähtivät täynnä intoa toivoen kuulevansa häntä pian uudestaan. Kouluttaja herätti ajattelemaan itselle jokapäiväisiä sanavalintoja koulutyössä ja hänen esityksensä oli täynnä vinkkejä oman opetuksen selkeyttämiseen ja asioiden konkretisoimiseen.
Moilanen nosti esiin kielitietoisuuden termin, joka käsitetään hyvin moninaisesti. Itse hän tarkoittaa kielitietoisuudella sitä, että ”oppiainesisältöjen opiskelu vieraalla kielellä on hyvin haastavaa. Tiedonalojen kieltä ei opita ilman harjaannuttamista ja että kielenilmaisutavat, tekstien rakenne sekä tehtävänannot kaipaavat selvennöstä.” Sen lisäksi että kouluissa on paljon oppilaita, joille suomi on vieras kieli myös kantaväestön lukutaito on heikentynyt ja sanavarasto kaventunut. Koulun kieli voi olla monelle nuorelle vieras kieli.
Vai miltä sinusta tuntuisi tehdä kuuden tunnin kuullunymmärtämisharjoitus joka päivä koulussa?
Useat oppilaat osaavat ilmaista itseään hyvin puhuen ja he selviävät kohtuullisesti kaikista koulun vaatimista tehtävistä. Oli oppilaan äidinkieli mikä tahansa voivat hänen todelliset äidinkielentaitonsa kuitenkin olla hyvin rajalliset. Ortografinen lukutaito voi olla heikko, sanavarasto voi olla yllättävän kapea ja näin ollen kapasiteetti lukea silmäillen on lähes olematon. Lähtökohtaisesti kaikki koulussa suoritettavat tehtävät vaativat näitä taitoja.
Somemaailman vaikutus lukemiseen ja kirjoitustaitoon on huolestuttava. Lukeminen jää liian usein pinnalliseksi selailuksi. Emme myöskään voi tietää, miten oppilaita kannustetaan kotona kehittämään luku- ja kirjoitustaitoa. Lisäksi pitäisi huomioida että pelkästään kulttuurien välillä on paljon eroja siinä kuinka tekstiorientoituneita kodeissa ollaan. Esimerkiksi venäjän kielellä on pitkät perinteet kirjallisuudessa, kun taas somalian kirjakieli on vasta syntynyt 1900-luvun puolivälin paikkeilla. Opettajien tärkeä tehtävä on muistuttaa lukemisen tärkeydestä ja löytää keinoja siihen, että lapset saataisiin lukemaan omalla äidinkielellään. Äidinkieli on itseilmaisun väline, sekä tiedon jäsentämisen ja muistamisen kieli.
Mielestämme Kari Moilasen esityksen pääidea on se, että kielitietoista opetusta tarvitaan kaikessa opetuksessa oppiaineesta, oppiasteesta ja oppilaan äidinkielestä riippumatta. Tämän toteuttaminen vaatii opettajilta yhteistyötä ja yhteisten työtapojen luomista. Jokaisen opettajan tulisi löytää herkkyyttä keskittyä sanavalintoihinsa, ohjeistukseen ja opetussisältöön. Pelkästään S2-tunnit eivät riitä koulun vaatiman kielitaidon saavuttamiseksi vaan samaa työtä on tehtävä kaikissa oppiaineissa koko ajan.
Esityksen suurannista koottu vinkkilistamme kielitietoisempaan opetukseen:
Suosittelemme lämpimästi kaikille opettajille oppiaineesta riippumatta osallistumista Kari Moilasen luennoille tai koulutuksiin.
Aiempaa kielitietoisempina, Anniina ja Assi
Kielitietoisesti kouluissa -hankkeen toisessa kilpailussa etsitään kielten tuntien toiminnallisia timantteja. Palkintona voittajan valinnan mukaan Aivot liikeellee tai Peppu irti penkistä -kirja sekä yllätys oppituntien liikkumista tehostamaan!
Kerro kielten tuntisi mainio liikettä ja kielen oppimista yhdistävä harjoitus. Jokainen esitelty harjoitus osallistuu arvontaan. Voit siis halutessasi moninkertaistaa mahdollisuutesi voittoon esittelemällä useammankin harjoituksen.
Kilpailu on avoin kaikille ja sen kautta esitellyt harjoituksen kootaan Kielitietoisesti kouluissa -hankkeen blogiin.
Kilpailuaika: 16.10.- 5.11.2017
Kilpailun järjestää Kielitietoisesti kouluissa -hanke.
Kilpailuun pääset osallistumaan täällä.
Kielitietoisesti kouluissa -hanke onnittelee Luostarivuoren koulun opettajaa Sirpa Isolauria ryhmineen Euroopan kielten päivän kilpailun voiton johdosta!
Euroopan kielten päivää juhlittiin Luostarivuoren Kerttulin yksikössä siten, että alkuopetuksen oppilaat pukeutuivat valitsemansa maan tyypillisiin/kansallissin asusteihin (esim. hattu, huivi yms.) Lisäksi koulun pihalla liikuttiin ja leikittiin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja harjoiteltiin monikielinen laululeikki. Sisällä koulussa järjestettiin ”kielikävely” tervehdyspolulla, jossa oli esillä erikielisiä tervehdyksiä ja maiden lippuja. Lisäksi päivään kuului Euroopan kielten kuuntelua ja puhumista.
Kilpailu järjestettiin Kielitietoisti kouluissa -hankkeen blogissa ja vastanneiden joukosta arvottiin voittaja. Palkintona kilpailun voitosta opettaja ja ryhmä saavat uutta intoa kielentunneille Peppu Irti Penkistä kirjan ansiosta ja Arvaa kuka -pelin. Seuraa jatkossa hankkeen blogia, jotta saat tiedon tulevista kilpailuista!
Hankkeemme yksi kielitietoisuuslähettiläistä, Hanna-Maaria, osallistui Fun Academyn viikon kestävään koulutukseen lukvuvuoden alussa. Koonti viikon annista ja piiiitkä lista linkkejä kielen opetuksen materiaaleihin löytyy täältä.
Fun Academyn sivut ovat myös tutustumisen arvoiset. Sieltä löytyy muun muassa ilmainen pelityökalu opettajien käyttöön.
Anna Kypön (Jyväskylän yliopisto) tuore väitöskirja soveltavan kielitieteen alalta kannustaa verkko-opetuksen ja kontaktiopetuksen yhdistämiseen harvinaisten kielten kohdalla. Artikkeli aiheesta ja linkki väitöskirjan verkkoversioon löytyy täältä.