Kategoria: Yleinen

Heips ja mukavaa alkanutta syksyä!

Kielitietoisesti kouluissa -hankkeen toimijat palasivat (ansaituilta) lomiltaan elokuussa ja kuun lopussa hanke kokosi yhteen syysstartin merkeissä kaikki hankkeen piiriin kuuluvat varhaiskasvatusyksiköiden johtajat/työntekijät Boreaan. Syystartin jälkeen päivä jatkui Toiminnallinen kielenopetus -koulutuksen merkeissä yhdessä alkuopetuksen varhentajien kanssa.

Ohessa yleistä materiaalia syystartista.

Hankkeen tavoitteet:

• Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kieli- ja kielitietoisuusmaistiaisten kehittäminen
• Kielikasvatus, monikielisyys, kielitietoisuus
• Oppivan henkilöstön verkostoituminen

Mukana ovat:

• Kerttulin PHY: espanja ja englanti
• Rahjekadun PHY: espanja
• Kuuvuoren PHY: saksa ja italia
• Syvälahden PHY: englanti (koko talo)
• Kukolan PHY: englanti
• Paattisten PHY: ruotsi
• Skolgatan: englanti

Varhentamisen dokumentointi:

• Kirjaa muistiin toimivat leikit, linkit ja materiaalit itsellesi ja muille.
• Vinkkejä kerätään ja kirjataan myös blogiin.
• Blogiin lisättäväksi voi lähettää tekstien lisäksi myös kuvia tai videoita.
• Tarkistakaa kuvausluvat!
• Blogin päivityksestä vastaavat Henrik Hurme (henrik.hurme@turku.fi) ja Sanna Sova (sanna.sova@turku.fi).

Lukemista:

• https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-kesakuu-2018/vuosi-karkihanketta-takana
• https://www.oph.fi/kehittamishankkeet/kieltenkarkihanke

Yksikön johtajille on lähetetty syystartissa esitelty PowerPoint-esitys, joka sisältää yksityiskohtaisempaa tietoa toiminnasta ja sen toteutuksesta omassa yksikössä.

Mukavaa ja kielitietoista syksyä kaikille koko hankkeen puolesta!

Raunistulan koulussa oli kielihankkeen  tuella kokeilu English for Advanced Learners, jolla pyrittiin huomioimaan englannin kielessä lisähaasteita tarvitsevat oppilaat.  Kokeilua pidettiin neljä oppituntia.

Alkuun oppilaat saivat lähteä ideoimaan tarinaa, jonka pohjalta oli sitten tarkoitus kokeilla eri sovelluksia, joita voi hyödyntää kielten opiskelussa Tarinan ideoinnin jälkeen oppilaat tekivät ajatuksistaan käsitekartan käyttäen Popplet-sovellusta ipadilla.

Tämän jälkeen he pääsivät testaamaan Comics Head-sovellusta, jolla he pääsivät tekemään tarinaansa sarjakuvan muotoon. Comics Head on näppärä sovellus, johon voi tekstin lisäksi myös äänittää puhekuplat ja äänet. Valmiita teemoja ja hahmoja löytyy paljon.

Tässä osa tarinasta sarjakuvana:

Lopuksi oppilaat tekivät englanniksi äänityksen tarinastaan käyttäen Puppet Pals-sovellusta.

Tässä linkki Puppet Palsilla äänitettyyn tarinaan:

https://edumailturku-my.sharepoint.com/:v:/g/personal/lt0667_edu_turku_fi/EXaihfTMkh9AnFZNUmkjIGkB_7tJil4rC1nMykuTCNeAkw?e=MctiPL

Kirjoittanut: Hanna-Maaria Linja-aho

Turun kaupungissa on toiminut lukuvuoden 2017-2018 alusta kaksi kielitietoisuuslähettilästä Sanna Sova (nykyinen Kiekon hankekoordinaattori) ja Hanna-Maaria Linja-aho Kielitietoisesti koulussa-hankkeen puitteissa. Ajatuksena on ollut lähteä kehittämään toimintaa, jolla kielitietoisuuteen voitaisiin tutustua eri ikäisten kanssa.

Kehittelimme Seppo-pelialustaan (seppo.io) pelin  Kielitietoisuuden jäljillä. Peli koostui kymmenestä eri tehtävästä, jotka kaikki lähestyivät kielitietoisuutta hieman eri näkökulmista. Kysymykset kattoivat elekieltä, mainosten kieltä, emojeita, synonyymeja, maailman eri kieliä, oppiaineiden kieltä ja kielten sopimuksia sekä symboleita. Omaa luovuutta pääsi käyttämään muun muassa näytellen, kuvaten, kirjallisesti vastaamalla ja hakien apua koulun ympäristöstä. Testasimme peliä ensin omissa kouluissamme Martissa ja Raunistulassa eri ikäisten lasten kanssa.

Päädyimme tarjoamaan mahdollisuutta tutustua kielitietoisuuteen pelin avulla 3. – 6.  -luokkalaisille turkulaisille koululaisille. Vastaanotto oli todella innostunutta ja kaikki tarjotut ajat lähtivät käsistä alta aika yksikön. Monta halukasta koulua jäi vielä ulkopuolelle ja mietimmekin, että olisi hienoa, jos voisimme järjestää vielä toisen vastaavanlaisen jakson. Tällä kertaa vierailimme Vasaramäen, Aunelan, Haaarlan ja Hannunniitun kouluissa. Myöhemmin keväällä vierailimme myös Raisiossa Ihalan koulussa, joka on ollut myös yhteistyökumppanimme kielihankkeen tiimoilta.

Kielitietoisuuteen johdateltiin lyhyesti ennen peliä muutamilla poiminnoilla erilaisista kielenkäyttötilanteista, Tällä tavoin aktivoimme oppilaiden ajatusmaailmaa kohti kielitietoisempaa ajattelua.

Oppilaat toimivat joukkueissa, jotka opettaja oli etukäteen luokastaan miettinyt. Olimme ohjeistaneet, että opettajat varaavat käyttöömme kaksoistunnin, jotta ehdimme pitämään virittelyn kielitietoisuudesta, pelaamaan ja tekemään vielä loppuarvioinnin pelin jälkeen. Me kielitietoisuuslähettiläät toimimme pelissä tuomareina ja joukkueet saivat pisteitä muun muassa siitä, miten luovasti ja monipuolisesti he olivat tehtäviin vastanneet.

Saimme sekä opettajilta että oppilailta erittäin innostunutta palautetta. Opettajat olivat erittäin motivoituneita ja halusivat myös myöhemmin Sepon kokeilulisenssin käyttöönsä, jotta saivat pelata kielitietoisuuspeliä myös muiden oppilasryhmiensä kanssa. Koimme, että eritoten nelosluokkalaiset olivat tätä peliä koskien ihanneikäryhmä. Heillä oli jo pelin vaatimaa oma-aloitteellisuutta ja murrosiän myllerrykset eivät vielä häirinneet osallistumista.

Aunelan 3.lk ja Kielitietoisesti tikkareilla palkitut oppilaat! Taustalla pelikenttä.

Jatkossa haluaisimme kohderyhmäksi myös alkuopetusikäisiä ja mietinnässä on, tekisimmekö Seppoon heille sopivan version kielitietoisuuteen liittyen. Syksyllä hankkeen yhteisökouluttajien on tarkoitus jalkautua opettajan kokouksiin ja myös tätä kautta on mahdollisuus kouluttaa opettajia viemään kielitietoisuutta koulussaan eteenpäin joko Kielitietoisuuden jäljillä-pelin avulla tai muilla keinoin.

Vasaramäessä peli lopetettiin tällaisissa fiiliksissä.

Teksti ja kuvat: Hanna-Maaria Linja-Aho, kielitietoisuuslähettiläs, Raunistulan koulu

Maaliskuussa 2018 Martin koulun 1.-3-  – luokkalaiset kokoontuivat neljä kertaa opettamaan toisilleen eri aihepiirin sanoja osaamillaan kielillä. Kokeilussa oli mukana  21 oppilasta,  oli oppilaita ruotsin kielikylpyluokilta, suomenkielisiltä luokilta sekä valmistavan opetuksen luokalta.

Kokeilussa käytettävä kielivalikoima oli mykistävän laaja – kun ensimmäisellä kerralla lapsilta kysyttiin, mitä kieltä osaat mielestäsi puhua, saatiin vastaukseksi:  englanti, ruotsi, afrikaans, italia,  portugali, ranska, kiina, latvia, venäjä, espanja, ranska, arabia, flaami ja suomi!

Tässä kirjoitetaan eläimiä – mitkä sinä osaisit ja kuinka monella kielellä?

Opettajat olivat etukäteen miettineet aihepiireihin sopivia tehtäviä ja leikkejä, mutta pyrkimyksenä oli saada lasten ääni kuuluviin, niin että he opettaisivat toisilleen. Tämä vahvisti myös maahanmuuttajalasten omaa kieli-identiteettiä ja oman kielen arvostusta.  Kokeilun aikana tutustuttiin tervehdyksiin, numeroihin, eläimiin, väreihin ja ruokasanoihin. Into ja kiinnostus uusia kieliä kohtaan oli suurta!

Ruokasanoihin tutustumisen jälkeen lapset pääsivät ostoksille hedelmiä ostamaan. Torimyyjät (Jaana ja Maria) myivät hedelmiä sujuvasti kaikilla muilla kielillä paitsi suomeksi. Jos asiakas ja myyjä ymmärsivät toisiaan, sai asiakas maistaa hedelmää.

Kokeilun ideointi ja toteutus: Jaana Leino-Laakso, Maria Sciuto ja Sanna Sova  ( Luostarivuoren koulu, Martin yksikkö)

Vasaramäessä kaikki ekaluokkalaiset opiskelevat englantia, joten kakkosille annettiin mahdollisuus valita ranskan opiskelu. Elokuussa aloitti 25 innokasta ja superinnokasta oppilasta ranskan maistelun.

Tunneilla kuunneltiin, katsottiin ja liikuttiin youtubesta löytyvien mahtavien materiaalien tahtiin. Erityismaininnan saavat Alain le Lait – ja le Monde des Titounis   -materiaalit, vaikka youtubesta – ja netistä muutenkin – löytyy ihan mahtavia materiaaleja. Alain le Lait innostaa myös isompia oppilaita, joten nimi kannattaa muistaa.

Teemoina olivat tervehdykset, lukusanat 1-12 (joku oppi laskemaan jopa sataan), perusvärit, perhesanat, tutut eläimet ja kehonosat. Usein tutustuttiin myös ranskalaiseen kulttuuriin, patonki, croissant ja suklaatahna tulivat esille ruokakulttuurin edustajina.

Laskiaisen aikoihin oppilaat valmistivat naamarit samalla kun kuuntelivat, miten laskiaista – mardi gras – vietetään Ranskassa. Se on karnevaalitapahtuma, jolloin kouluissa pukeudutaan naamiaisasuihin.  Vaskussa naamarit olivat kovaa valuttaa vappuna. Oppilaat kätkeytyivät naamareiden taakse myös tehdessään pikku esityksiä.

Kurkkaa esitys tästä!

Ranskan varhennuksessa tavoitteena on harjoitella ääntämistä ja tutustuttaa oppilaat ranskan kieleen laulujen, pelien ja toiminnallisten leikkien avulla ja ”unohtaa” sanojen kirjoittaminen, pitihän meidän kuitenkin Kahoottia pelata. Ja sehän oli huippujuttu. Oppilaat osoittivat erinomaisia päättelytaitoja, eikä englannin osaamisesta todellakaan ollut haittaa. Kahootista tuli supersuosittu ja lupasin, että ensi vuonna tunneilla pelataan myös Quizletiä ja Quizizziä.

Syksyllä ja nyt keväällä olimme ranskan tunneilla paljon ulkona ja tarkoitus on jatkaa samaa systeemiä ensi lukuvuonna.  Ainakin tervehdyksiä, numeroita, värejä ja kehonosia tullaan kertaamaan.

Ensi lukuvuoden bonusjuttu on juuri ilmestynyt varhennetun ranskan kirja Vas-y. Tutustuimme siihen oppilaitten kanssa ja olemme kaikki innoissamme.

Ja mukavaahan tietysti on ollut se, että meillä on kakkosten ranskan oppilaitten kanssa ihan oma salakieli. Välitunneilla ja käytävillä meillä on omat huudahdukset, sanat ja sanonnat, mitä muut eivät ymmärrä.

C’est la vie! Quelle chanche! Chapeau!

Anita Zenger, Vasaramäen koulu, kakkosten ranskan varhentaja

Kärsämäen koulun 1-2- luokkien englannin kielikokeilussa kevätlukukaudella 2018 englannin kieleen on tutustuttu toiminnallisesti leikkien, laulaen ja pelaten.

Kokeilussa on ollut käytössä koulun aula/sali ja yksi luokka, jotka ovat mahdollistaneet myös erilaiset ryhmätyöt ja kiertopistetyöskentelyn. Opettajilla on ollut käytössään erilaisia englannin kielellä toteutettavia materiaaleja, kuten pelejä, kuvakortteja, musiikkia, loruja sekä kirjallista materiaalia.

Kielikokeilussa on ollut läsnä keskimäärin 25-30 oppilasta 1-2 luokilta ja se toteutettiiin kahden luokanopettajan yhteistyönä. Oppilaat ovat olleet innostuneita englannin kielestä ja he ovat osallistuneet aktiivisesti kaikkeen toimintaan.  Kyselyn mukaan oppilaat ovat mm. matkoilla käyttäneet englannin kieltä (mm. ruokasanasto, tervehdykset).

Kärsämäen koulun 1-2- luokkien englannin kielikokeilussa on käytetty pelejä, lauluja, kirjoja, pieniä tehtäviä, nukketeatteria, satuja ja draamaa. Englannin kieleen on tutustuttu toiminnallisesti leikkien, laulaen ja palaten. Oppilaat ovat osallistuneet innolla kaikkeen toimintaan.

Kuvat ja teksti sekä kielkokeilun ideointi ja toteutus:

Anne Ranta ja Jutta Maunula- Aaltonen, Kärsämäen koulu

Raunistulan koulussa järjestettiin jo aiemmin keväällä saksamaistiaiset, johon osallistui lähes 10 kolmasluokkalaista. Jostain syystä ruotsi ei kiinnostanut niin monia, ja vain kaksi oppilasta ilmoittautui mukaan. Syynä voi olla se, että oppilaille varmistui jo aiemmin keväällä, että koulussa ei tule syksyllä 2018 valinnaista ruotsin kielen ryhmää.

Odotettua pienempi ryhmäkoko vaikutti tuokioiden pitämiseen siten, että emme voineet ottaa niin paljoa erilaisia leikkejä, mitä olisi voinut leikkiä isommalla porukalla. Oppilaat tykästyivät silti kovin esimerkiksi leikkiin, jossa pyysin heitä koskettamaan luokassa eri värisiä asioita ruotsiksi. Välillä mukaan otettiin myös numerot. Luulen, että tämän leikin takia oppilaat oppivat parhaiten juuri värit ja numerot.  Löysin netistä hyviä nettisivuja, joista sain värityskuvia ja valmiita kuvakortteja. Käytin paljon Jyväskylän kielisuihkutussivustolla ollutta materiaalia (https://peda.net/jyvaskyla/kielisuihkutus/kjm/ruotsin-kieli). Oppilaat tykkäsivät värityskuvista sekä kuvakorteista, joilla pelasimme muistipeliä ja pantomiimia. Myös ruotsinkielinen musiikki oli oppilaiden mieleen, ja pidimme esimerkiksi ”levyraadin” ruotsalaisista Euroviisuvoittajista. Yllättävää oli oppilaiden kilpailuhenkisyys pienestä ryhmäkoosta huolimatta. Huomasin, etten voi ottaa liian kilpailullisia leikkejä, sillä usein toiselle tuli paha mieli, jos tämä hävisi esimerkiksi hirsipuussa.

Vaikka pidimme kokeilun pienellä ryhmällä, uskon, että oppilaat viihtyivät yhtä hyvin kuin itse viihdyin opettajan roolissa. Pienen ryhmän kanssa oli helpompi toteuttaa osallistujien toiveita kerhon sisällöstä ja ehdimme loppujen lopuksi käymään monia asioita läpi. Luultavasti kaikki asiat eivät jääneet oppilaille yhtä hyvin mieleen, koska yritin mahduttaa kuuteen kertaan erilaisia asioita  kielestä ja kulttuurista. Uskon kuitenkin, että oppilaille jäi positiivinen kokemus ruotsin kielestä ja he kokivat, ettei ruotsi ole vaikeaa tai mahdotonta oppia. Kokeiluissa tärkeintä on saada lapsille into oppia uutta kieltä, ja mielestäni tässä onnistuttiin.

(Kirjoittanut kokellun pitänyt Elisa Niinistöi)

Innostus persian kielen kokeilusta lähti oppilaista. Varissuon koulussa on tiistaisin persian MAI -tunnit eli maahanmuuttajan oman äidinkielenopiskelu. Havaitsin yhtenä päivänä parin oppilaan seisoskelevan luokan ikkunan takana ulkona persian tunnin aikana. Kysyin asiaa ja oppilaat sanoivat, että haluaisivat opiskella persian kieltä. Asiaa pohdittiin persian kielen opettajan kanssa, miten toimitaan: oppilaita täytyisi kuunnella ja heidän toiveitaan tulisi ottaa huomioon. MAI -tunneille he eivät voi osallistua, koska se ei ole heidän äidinkielensä. Niinpä ehdotimme oppilaille asian viemistä oppilaskuntaan ja kyselimme kiinnostusta asiasta oppilailta sekä mietimme, miten edetä.

Tiedustelimme asiaa marraskuussa 2017 Monikulttuurisuuden opetuksen suunnittelijalta, Annika Rae, miten voisimme vastata konkreettisesti tähän oppilaiden haluun oppi  jopa hieman eksoottistakin kieltä. Hänellä olikin tiedossa käynnissä oleva hanke ”Kielitietoisesti kouluissa”, jonka päämääränä on laajentaa koulussa opiskeltujen kielten määrää ja tarjontaa. Otimme heti yhteyttä koordinaattori Satu Koistiseen, joka katsoi ideamme tukevan hankkeen toimintaa.

Tiedustelu luokissa, oppilaiden halukkuudesta opiskella persian kieltä oli innostavaa. Halukkaita kielikokeiluun oli 10-15 oppilasta. Lähetimme tiedotteen huoltajille kielikokeilun  tarkoituksesta ja -kerroista.. Kokeilu aloitettiin tammikuussa ja se päättyi juhlaan  12.3.2018. Persian opettajamme Farida oli valmistanut syötävää ja juotavaa itämaiseen tapaan. Jaoimme pikkulahjoja ja kaikki saivat esitellä persian kielen taitojaan, jotka videoimme. Kun kysyimme oppilaiden motivaatiosta opiskella persian kieltä, niin vastauksena oli: ystävän vuoksi. Jokainen oppilas koki, että oli ollut mukavaa oppia uutta. Videolta voi nähdä taitoa ja iloa uuden oppimisesta. Katso yksi videoista tästä!

Persian kielen opettajan ajatuksia kokeilusta

Ryhmässä oli mukana persian kieltä osaavia neljännen luokan oppilaita, jotka tukivat kieltä osaamattomia: leikein, lauluin, kertomalla lyhyesti itsestään ja pitäen yllä pientä keskustelua. Keskustelun tukena toimivat seinillä olevat persiankieliset tekstit. Vertaistuen ja kokemuksellisen oppimisen avulla sekä toiminnallisuuden keinoin oppilaat saivat myönteisiä ja positiivisia kokemuksia toisesta kulttuurista.

Kokeilun tarkoitus oli tukea  osallisuutta omaan oppimiseensa: vapautta valita luokassa ryhmänsä ja paikkansa, jossa työskentely kielellisten harjoitusten parissa tuntuisi mukavalta. Kielen puhuminen ja keskustelu tapahtui pienryhmässä, jotta rohkeus ja uskallus käyttää uutta kieltä sujuisi mutkattomasti. Yhteiset ja hauskimmat kokemukset oppilaiden mielestä olivat leikki ja laulu. Laulu kertoi luonnosta ja ilosta, leikki korosti yhdessä tekemistä. Kerhon juhlapäivänä oli hauskaa, kun näytin kuvan kumppanuussopimuksesta (CPTTP –sopimus; Comprehensive and Progressive Agreement for TransPacific Partnership) eri maiden kesken ja kysyin oppilailta: arvatkaa, mitä leikkiä kuvassa leikitään, kaikki sanoivat yhdessä opitun leikin nimen ”Ämuzanʤiirbaaf”, eli ketjuseppä-setä.

Kurkkaa lisää leikistä tästä!

Tekstit: opettaja Seija Sairanen ja  persian kielen opettaja Rakhshandeh Rahqouin (Farida), Varissuon koulu.