Neljänä torstai-iltapäivänä 10 Raunistulan koulun kolmasluokkalaista ja minä kokoonnuimme leikkimään ja laulamaan saksan kielellä. Tarkoituksenani oli tutustuttaa lapset leikin ja laulun avuin uuteen kieleen ja saada heidät valitsemaan A2-kieleksi saksan.
Neljän tunnin aikana opimme esittäytymään saksaksi ja tervehtimään toisiamme saksan kielellä. Opimme myös kertomaan ikämme saksaksi. Lauloimme erilaisia lauluja, esim. Onkel Tom hat einen Bauernhof. Pelasimme muistipeliä ja leikimme numeroilla sekä väreillä. Tutustuimme myös Saksaan maana.
Materiaalina kerhossa käytiin Kieliä kehiin! Tampereen kaupungin kielirikasteisen hankkeen blogistä löytyviä materiaalia, omia materiaaleja sekä eri oppikirjasarjojen materiaaleja.
Valinnaisella kuudensien luokkien kurssilla tutustumme japanin kieleen ja japanilaisen kulttuurin erityispiirteisiin. Opetus- ja oppimismenetelminä on käytetty tanssia/liikettä, pelejä sekä pari- ja ryhmäprojekteja.
Ensimmäisellä tunnilla kartoitettiin oppilaiden tuntemuksia ja toiveita kurssin suhteen sekä heidän ennakkotietojaan Japaniin ja japanin kieleen liittyen. Tämän jälkeen oppilaat pääsivät jo harjoittelemaan esittäytymistä japaniksi. Jo ensimmäisestä tunnista lähtien olemme pyrkineet puhumaan ja kirjoittamaan opeteltavaa kieltä. Kurssilla on opeteltu mm. tervehdyksiä, ruumiinosia ja numeroita.
Kurssin opettaja ja tekstin kirjoittaja: Mira Neuvonen, Wäinö Aaltosen koulu
Vinkit oppilaiden osallistamisen lisäämiseen kielen tunneilla / Sanna Sova
Skojstund/Warm up
Nordentävling /Amazing race
What word -hirsipuupelin muunnos
Storywheel
Storylines
Sannan esitys ja ohjeet yllä listattuihin ideoihin löytyvät täältä
Koira-avusteinen kielenoppiminen / Taina Järvi
Kuntoutuskoira Winstonin voi kutsua kielen oppitunneille, tarkemmat tiedot Tainalta (taina.jarvi(at)turku.fi). Videolta näet, miten koirat toimivat kasvatus- ja kuntotustyössä.
Turun Liikkuva koulun VESO
Kurkkaa tunnelmia yläkoulujen VESOsta täällä:
Koulutuspäivien materiaalit löytyvät täältä. Materiaaleist voi nostaa esille ainakin:
Lapuilla sanoja pareittain esim. epäsäännölliset imperfektit (swim-swam). Oppilaista valitaan 2-4 pelaajaa, muille oppilaille jaetaan sanalaput. Pelaaja pyytää kahta seisomassa olevaa oppilasta lukemaan sanansa. Pelaat yrittävät löytää parit. Jos hän löytää parin ja osaa suomentaa sanat saa pelaaja pisteen ja pari saa istua. Pelaaja vaihtuu joka kyselykerran jälkeen, kuten muistipeliä. Muistipeli käy moneen oppiaineeseen esim. kertotaulu kohdekielellä, luvut sanotaan kohdekielellä. Pelaajan pitää osata laskea oikein esim. 6×6 ja 36.
Sanomalehteen tutustuminen
Kerään etukäteen luokan taululle sanoja, jotka liittyvät tutustuttavaan lehteen. Kerään sanoja monipuolisesti niin, että poimin niitä otsikoista, väliotsikoista, kuvista, kuvateksteistä, mainoksista, sarjakuvista, tv-ohjelmistauutisista ym. Oppitunnilla oppilaat selaavat lehteään ja käyvät merkitsemässä taululle X:n löytämänsä sanan perään. Useampi oppilas saa löytää saman sanan: X:t kertovat, mitkä sanat olivat helpoimpia löytää. Jännitystä tehtävään saa laskemalla pisteitä tai kuten itse usein teen, viimeisen sanan löytäjä korjaa koko pistepotin itselleen!
Nurkkajuoksu
Oppilaat sijoittuvat eri kulmiin luokassa, seuraavaan kulmaan saa siirtyä vain, jos osaa opettajan sanoman sanan/lauseet oikein englanniksi. Tavoite on liikkua esim. kaksi kierrosta, eli 8 sanaa on osattava. Toimii ”sanakokeena”. Oppilaat myös vahtivat tehokkaasti toisiaan, eli kaikki tosiaan joutuvat osaamaan sanan.
Juoksu-sanelu
Oppilaat jaetaan joukkuesiin. Jokaisen joukkeen jäsenen pitää käydä omalla vuorollaan lukemassa/ etsimässä lause/sana/sanonta/oikea kieliopillinen rakenne käytävän seinään laitetulta paperilta. Luokassa odottavan joukkueen osan tehtävänä on kirjoittaa tämä lause mahdollisimman oikein, hakijan sanelun mukaan. Kun viesti on kirjoitettu, seuraava joukkueesta saa lähteä hakemaan seuraavaa viestiä. Nopeimmin valmiiksi tullut ja oikeimmin kirjoittanut joukkue voittaa.
Ihmismuistipeli
Tarvitaan kaksi vapaaehtoista, jotka menevät ulos luokasta. Tällä välin ryhmän muut oppilaat jaetaan pareihin ja jokaiselle parille annetaan esim. oma verbi. Pari päättää kuinka he esittävät verbiä sanoitta ja tämän jälkeen parit hajoitetaan ja kaikki menevät seisomaan yksittäin eri puolille luokkaa. Kahden etsivän oppilaan tehtävänä on löytää ryhmän oppilaiden joukosta samaa tekemistä esittävät. Etsijät koskettavat vuorollaan valitsemaansa oppilasta olkapäähän jolloin oppilas alkaa esittää omaa tekemistään. Kun etsijä löytää joukosta toisen samaa tekemistä esittävän henkilön ja tietää mitä tekeminen on kohdekielellä hän saa pisteen. Leikki toimii siis kuin muistipeli. Luokassa olevat oppilaat ovat ”eläviä kortteja” ja etsijät hakevat heistä vuorotellen pareja. Enemmän pisteitä saanut etsijä voittaa.
Kari Moilanen oli puhumassa 3.11. Turussa kielitietoisuuden jalkauttamisesta kouluihin. Saimme nauttia Moilasen esityksestä koko päivän; kukaan ei haukotellut salissa vaan kaikki lähtivät täynnä intoa toivoen kuulevansa häntä pian uudestaan. Kouluttaja herätti ajattelemaan itselle jokapäiväisiä sanavalintoja koulutyössä ja hänen esityksensä oli täynnä vinkkejä oman opetuksen selkeyttämiseen ja asioiden konkretisoimiseen.
Moilanen nosti esiin kielitietoisuuden termin, joka käsitetään hyvin moninaisesti. Itse hän tarkoittaa kielitietoisuudella sitä, että ”oppiainesisältöjen opiskelu vieraalla kielellä on hyvin haastavaa. Tiedonalojen kieltä ei opita ilman harjaannuttamista ja että kielenilmaisutavat, tekstien rakenne sekä tehtävänannot kaipaavat selvennöstä.” Sen lisäksi että kouluissa on paljon oppilaita, joille suomi on vieras kieli myös kantaväestön lukutaito on heikentynyt ja sanavarasto kaventunut. Koulun kieli voi olla monelle nuorelle vieras kieli.
Vai miltä sinusta tuntuisi tehdä kuuden tunnin kuullunymmärtämisharjoitus joka päivä koulussa?
Useat oppilaat osaavat ilmaista itseään hyvin puhuen ja he selviävät kohtuullisesti kaikista koulun vaatimista tehtävistä. Oli oppilaan äidinkieli mikä tahansa voivat hänen todelliset äidinkielentaitonsa kuitenkin olla hyvin rajalliset. Ortografinen lukutaito voi olla heikko, sanavarasto voi olla yllättävän kapea ja näin ollen kapasiteetti lukea silmäillen on lähes olematon. Lähtökohtaisesti kaikki koulussa suoritettavat tehtävät vaativat näitä taitoja.
Somemaailman vaikutus lukemiseen ja kirjoitustaitoon on huolestuttava. Lukeminen jää liian usein pinnalliseksi selailuksi. Emme myöskään voi tietää, miten oppilaita kannustetaan kotona kehittämään luku- ja kirjoitustaitoa. Lisäksi pitäisi huomioida että pelkästään kulttuurien välillä on paljon eroja siinä kuinka tekstiorientoituneita kodeissa ollaan. Esimerkiksi venäjän kielellä on pitkät perinteet kirjallisuudessa, kun taas somalian kirjakieli on vasta syntynyt 1900-luvun puolivälin paikkeilla. Opettajien tärkeä tehtävä on muistuttaa lukemisen tärkeydestä ja löytää keinoja siihen, että lapset saataisiin lukemaan omalla äidinkielellään. Äidinkieli on itseilmaisun väline, sekä tiedon jäsentämisen ja muistamisen kieli.
Mielestämme Kari Moilasen esityksen pääidea on se, että kielitietoista opetusta tarvitaan kaikessa opetuksessa oppiaineesta, oppiasteesta ja oppilaan äidinkielestä riippumatta. Tämän toteuttaminen vaatii opettajilta yhteistyötä ja yhteisten työtapojen luomista. Jokaisen opettajan tulisi löytää herkkyyttä keskittyä sanavalintoihinsa, ohjeistukseen ja opetussisältöön. Pelkästään S2-tunnit eivät riitä koulun vaatiman kielitaidon saavuttamiseksi vaan samaa työtä on tehtävä kaikissa oppiaineissa koko ajan.
Esityksen suurannista koottu vinkkilistamme kielitietoisempaan opetukseen:
Anna työskentelyyn aikaa.
Opeta oppilaille epävarmuuden sietokykyä. Kokonaiskuvaa opeteltaessa kaikkea ei tarvitse heti ymmärtää.
Oppilas voi tehdä ensimmäiset muistiinpanot omalla äidinkielellä.
Oppilas voi hakea lisätietoa annetusta aiheesta Wikpediasta omalla äidinkielellään.
Älä ohjaa oppilaita kuuntelemaan ja kirjoittamaan yhtä aikaa.
Opeta oppilaille tekstin lukua kerroksittain ja kierroksittain. Tarkkaavaisuutta tulee ohjata ja tehtäviä jäsentää.
Ota toiminnalliset harjoitukset käyttöön
Konkretisoi abstraktit käsitteet kuten kieliopilliset termit.
Luetuta ääneen. Huulioluku auttaa monia oppilaita luetun ymmärtämisessä.
Kuule, älä kuuntele vierasta kieltä. Ensiarvoisen tärkeää on, että oppimistilanne on stressitön, tällöin kokonaisuuden seuraaminen on helpompaa.
Suosittelemme lämpimästi kaikille opettajille oppiaineesta riippumatta osallistumista Kari Moilasen luennoille tai koulutuksiin.
Topeliuksen koulun kieliluokkien oppilaat pääsivät tutustumaan Suomen historiaan, kulttuuriin ja suomalaisuuteen SUOMI100-teemalla monikielisessä oppimispäivässä 18.10. Rasteja oli ympäri Turkua, jotka oppilaiden tuli löytää käyttäen apuna Seppo-pelialustaa. Oppilaat tallensivat toimintaansa jokaisella rastilla eri tavoin ja veivät tuotokset Seppoon, jonka jälkeen rasti oli suoritettu ja ryhmä pääsi suunnistamaan kohti seuraavaa rastia.
Turun yliopiston pohjoismaisten kielten opiskelijat Suvi Nuttunen, Wera Kunnas ja Henrik Hurme vastasivat rastikierroksen ruotsinkielisestä osuudesta. Oppilaat otettiin rastilla vastaan ruotsiksi ja oppilaat pääsivät ensimmäiseksi esittäytymään rastiohjaajille ruotsiksi kertoen oman nimensä ja ikänsä.
Varsinaisena rastitehtävänä esittelyjen jälkeen saivat oppilaat yhdessä ryhmänä ratkaista heille annetun yhdistelytehtävän: heidän tuli muodostaa kymmenen paria yhteensä kahdestakymmenestä selityksestä ja käsitteestä. Selitykset ja käsitteet olivat rastin teeman mukaisesti ruotsiksi ja käsittelivät Suomen historiaa, luontoa ja kulttuuria niin suomalaisesta, kuin suomenruotsalaisesta näkökulmasta. Oppilailla oli mahdollisuus kysyä heille vieraita sanoja suomeksi.
Rastin tarkoituksena oli, että oppilaat oppisivat uusia sanoja ruotsiksi ja jotka olisivat hyödyllisiä heille juuri SUOMI100-teeman kautta. Vårt land, Tusen sjöars land ja Okänd soldat ovat käsitteitä, joihin moni varmasti tulee törmäämään tai on jo törmännyt satavuotisen Suomen juhlavuoden aikana. Näiden mainittujen käsitteiden vastaparina olivat seuraavat selitteet: Finlands nationalsång, Saimen, Päijänne, Enare träsk, Pielinen ja En roman av Väinö Linna (1954).
Oppilaat toimivat mallikkaasti yhtenä ryhmänä ja löysivät parit nopeasti. Jos jokin sana oli vieras, kysyivät he sen suomennoksen tai päättelivät asiayhteyden kautta.
Ruotsirasti sai positiivista huomiota yliopistonmäellä, muutama opiskelija sekä opettaja pysähtyivät kuuntelemaan ja ihmettelemään rastin lähettyville. Topeliuksen koulun oppilaiden palaute päivästä kokonaisuutena oli myös positiivista, aktiivinen opiskelu ja Seppo tuntuu toimivan! Ruotsirastinkin voi päätellä olleen menestys; rastilta lähtiessään oppilaat ’tackade’ ja ’hälsade’!
Kielitietoisesti kouluissa -hankkeen toisessa kilpailussa etsitään kielten tuntien toiminnallisia timantteja. Palkintona voittajan valinnan mukaan Aivot liikeellee tai Peppu irti penkistä -kirja sekä yllätys oppituntien liikkumista tehostamaan!
Kerro kielten tuntisi mainio liikettä ja kielen oppimista yhdistävä harjoitus. Jokainen esitelty harjoitus osallistuu arvontaan. Voit siis halutessasi moninkertaistaa mahdollisuutesi voittoon esittelemällä useammankin harjoituksen.
Kilpailu on avoin kaikille ja sen kautta esitellyt harjoituksen kootaan Kielitietoisesti kouluissa -hankkeen blogiin.
Kilpailuaika: 16.10.- 5.11.2017
Kilpailun järjestää Kielitietoisesti kouluissa -hanke.
Terveisiä (kielten)opettajien ideanyyttäreistä, jotka järjestettiin keskiviikkoiltapäivällä Hus Lindmanissa! Hanna-Maaria Linja-aho esitteli alkuun oppitunneilla käyttämiään sähköisiä materiaaleja sekä materiaalipankkeja. Tämän jälkeen tilaisuus jatkui vapaamuotoisena keskusteluna, jonka ansiosta esielle nousi monta uutta sähköistä materiaalia ja resursseja, jotka listattuna alla. Erityismaininta Baba dum -pelille, koukussa ollaan!
Seuraavat nyyttärit järjestetään 21.11. Hus Lindmanissa. Tervetuloa!
Kielitietoisesti kouluissa -hanke onnittelee Luostarivuoren koulun opettajaa Sirpa Isolauria ryhmineen Euroopan kielten päivän kilpailun voiton johdosta!
Euroopan kielten päivää juhlittiin Luostarivuoren Kerttulin yksikössä siten, että alkuopetuksen oppilaat pukeutuivat valitsemansa maan tyypillisiin/kansallissin asusteihin (esim. hattu, huivi yms.) Lisäksi koulun pihalla liikuttiin ja leikittiin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja harjoiteltiin monikielinen laululeikki. Sisällä koulussa järjestettiin ”kielikävely” tervehdyspolulla, jossa oli esillä erikielisiä tervehdyksiä ja maiden lippuja. Lisäksi päivään kuului Euroopan kielten kuuntelua ja puhumista.
Kilpailu järjestettiin Kielitietoisti kouluissa -hankkeen blogissa ja vastanneiden joukosta arvottiin voittaja. Palkintona kilpailun voitosta opettaja ja ryhmä saavat uutta intoa kielentunneille Peppu Irti Penkistä kirjan ansiosta ja Arvaa kuka -pelin. Seuraa jatkossa hankkeen blogia, jotta saat tiedon tulevista kilpailuista!
Ensimmäisellä tunnilla kartoitettiin oppilaiden tuntemuksia ja toiveita kurssin suhteen sekä heidän ennakkotietojaan Japaniin ja japanin kieleen liittyen. Tämän jälkeen oppilaat pääsivät jo harjoittelemaan esittäytymistä japaniksi. Jo ensimmäisestä tunnista lähtien olemme pyrkineet puhumaan ja kirjoittamaan opeteltavaa kieltä. Kurssilla on opeteltu mm. tervehdyksiä, ruumiinosia ja numeroita.
Ruotsirasti sai positiivista huomiota yliopistonmäellä, muutama opiskelija sekä opettaja pysähtyivät kuuntelemaan ja ihmettelemään rastin lähettyville. Topeliuksen koulun oppilaiden palaute päivästä kokonaisuutena oli myös positiivista, aktiivinen opiskelu ja Seppo tuntuu toimivan! Ruotsirastinkin voi päätellä olleen menestys; rastilta lähtiessään oppilaat ’tackade’ ja ’hälsade’!
Kielitietoisesti kouluissa -hanke onnittelee Luostarivuoren koulun opettajaa Sirpa Isolauria ryhmineen Euroopan kielten päivän kilpailun voiton johdosta!