Ajankohtaista

Kielitietoisesti kouluissa -hankkeen puitteissa on viisi turkulaista opettajaa koulutettu yhteisökouluttajiksi. Koulutus on toteutettu yhdessä Turun yliopiston DivEd- hankkeen kanssa. Molemmilla hankkeilla on tavoitteena täydennyskouluttaa opettajia ja opettajaksiopiskelevia kieli- ja kulttuuritietoisesta opetuksesta.

Lotta Ilmasti, Suzan Khoshnau, Assi Koskelainen ja  Anniina Kapanen (kuvassa) sekä Henna Pikkarainen toimivat yhteisökouluttajina lukuvuonna 2018-19. 

Kielitietoisesti kouluissa -hankkeen yhteisökouluttajat vievät kielitietoista opetusta ”suoraan kentälle.” Yhteisökouluttajat käyvät kouluissa kertomassa kielitietoisesta opetuksesta opettajainkokouksissa ja koulutuspäivissä. Kouluttajan voi lisäksi tilata oppitunnille asti auttamaan opettajaa kielitietoisemmassa opetuksessa.

Yhteisökouluttajien syksy on käynnistyi valtakunnallisella kieli- ja kulttuuritietoisen opetuksen seminaarilla Helsingissä, jossa vaihdettiin ajatuksia muiden kaupunkien kouluttajien kanssa ja kuultiin hyviä alustuksia ja käytänteitä. Omat työpajat ja materiaalit viimeisteltiin jalkautumista varten.

Viime keväältä mieleen jäi upea kohtaaminen monikulttuurisen opetuksen henkilöstön kanssa, kun me kouluttajat saimme kunniatehtävän järjestää heille koulutuksen osaksi virkistäytymispäivää. Osallistujia oli huikea määrä ja puitteet olivat kohdillaan kesäisessä Ruissalossa Villa Marjaniemessä.

Päivä aloitettiin yhteisellä aamukahvilla. Kahvittelun lomassa vaihdoimme ajatuksia uudistuvasta koulusta ja uusista opetussuunnitelmista. Tämän jälkeen jatkettiin pienryhmäkeskusteluilla. Keskusteluissa nousi esiin useita tärkeitä näkökulmia monikulttuurisen opetuksen kehittämiseen Turussa.

Oppilaan oman äidinkielen opetuksen asema puhututti osallistujia. Järjestelyt koetaan tällä hetkellä melko hankaliksi ja kokonaisuus on hajanainen. Oman äidinkielen tunti olisi hyvä sijoittaa oppilaan lukujärjestykseen osaksi päivää ja se tulisi arvioida samalla tavalla muiden oppiaineiden kanssa samassa todistuksessa. Oman äidinkielen arvostusta tulisi pyrkiä nostamaan sekä koulussa että myös kodeissa. Yläkoulussa MAI-opetus voisi olla jopa valinnaisainevaihtoehto.

S2-, OMO- ja MAI-opettajan rooli herätti myös keskustelua. Tässä ryhmässä on valtava potentiaali ja tietotaito, jota tulisi hyödyntää kokonaisopetuksessa paremmin. Opettajat voisivat toimia kulttuuritulkkeina luokissa ja opetuksen pitäisi keskittyä funktionaalisemmin ainesisältöihin kieliopin sijaan. Oppilaiden ja opettajien kiertämistä tulisi pyrkiä vähentämään, jotta opetusta voitaisiin tehostaa.

Uusi opetussuunnitelma herätti osallistujissa pääasiallisesti myönteisiä ajatuksia. Valmistavasta opetuksesta siirtyvän oppilaan haasteina on esimerkiksi ruotsin opiskelu. B1-ruotsin opiskelun sijaan tulisi vahvistaa lapsen omaa äidinkieltä, suomea ja englantia. Ruotsin opiskelu tulisi tarvittaessa voida aloittaa myöhemmin esimerkiksi B2-kielenä, tai sen tulisi olla vapaaehtoinen.

Päivä päätettiin lounaaseen ja yhteiseen kävelyyn. Oli ilo olla osana näin upeaa, fiksua ja keskustelevaa porukkaa!

Teksti: Lotta Ilmasti, yhteisökouluttaja ja S2-opettaja Kuva: Sanna Sova

Lisätietoja yhteisökouluttajien toiminnasta: anniina.kapanen(at)turku.fi

Heips ja mukavaa alkanutta syksyä!

Kielitietoisesti kouluissa -hankkeen toimijat palasivat (ansaituilta) lomiltaan elokuussa ja kuun lopussa hanke kokosi yhteen syysstartin merkeissä kaikki hankkeen piiriin kuuluvat varhaiskasvatusyksiköiden johtajat/työntekijät Boreaan. Syystartin jälkeen päivä jatkui Toiminnallinen kielenopetus -koulutuksen merkeissä yhdessä alkuopetuksen varhentajien kanssa.

Ohessa yleistä materiaalia syystartista.

Hankkeen tavoitteet:

• Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kieli- ja kielitietoisuusmaistiaisten kehittäminen
• Kielikasvatus, monikielisyys, kielitietoisuus
• Oppivan henkilöstön verkostoituminen

Mukana ovat:

• Kerttulin PHY: espanja ja englanti
• Rahjekadun PHY: espanja
• Kuuvuoren PHY: saksa ja italia
• Syvälahden PHY: englanti (koko talo)
• Kukolan PHY: englanti
• Paattisten PHY: ruotsi
• Skolgatan: englanti

Varhentamisen dokumentointi:

• Kirjaa muistiin toimivat leikit, linkit ja materiaalit itsellesi ja muille.
• Vinkkejä kerätään ja kirjataan myös blogiin.
• Blogiin lisättäväksi voi lähettää tekstien lisäksi myös kuvia tai videoita.
• Tarkistakaa kuvausluvat!
• Blogin päivityksestä vastaavat Henrik Hurme (henrik.hurme@turku.fi) ja Sanna Sova (sanna.sova@turku.fi).

Lukemista:

• https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-kesakuu-2018/vuosi-karkihanketta-takana
• https://www.oph.fi/kehittamishankkeet/kieltenkarkihanke

Yksikön johtajille on lähetetty syystartissa esitelty PowerPoint-esitys, joka sisältää yksityiskohtaisempaa tietoa toiminnasta ja sen toteutuksesta omassa yksikössä.

Mukavaa ja kielitietoista syksyä kaikille koko hankkeen puolesta!

Raunistulan koulussa oli kielihankkeen  tuella kokeilu English for Advanced Learners, jolla pyrittiin huomioimaan englannin kielessä lisähaasteita tarvitsevat oppilaat.  Kokeilua pidettiin neljä oppituntia.

Alkuun oppilaat saivat lähteä ideoimaan tarinaa, jonka pohjalta oli sitten tarkoitus kokeilla eri sovelluksia, joita voi hyödyntää kielten opiskelussa Tarinan ideoinnin jälkeen oppilaat tekivät ajatuksistaan käsitekartan käyttäen Popplet-sovellusta ipadilla.

Tämän jälkeen he pääsivät testaamaan Comics Head-sovellusta, jolla he pääsivät tekemään tarinaansa sarjakuvan muotoon. Comics Head on näppärä sovellus, johon voi tekstin lisäksi myös äänittää puhekuplat ja äänet. Valmiita teemoja ja hahmoja löytyy paljon.

Tässä osa tarinasta sarjakuvana:

Lopuksi oppilaat tekivät englanniksi äänityksen tarinastaan käyttäen Puppet Pals-sovellusta.

Tässä linkki Puppet Palsilla äänitettyyn tarinaan:

https://edumailturku-my.sharepoint.com/:v:/g/personal/lt0667_edu_turku_fi/EXaihfTMkh9AnFZNUmkjIGkB_7tJil4rC1nMykuTCNeAkw?e=MctiPL

Kirjoittanut: Hanna-Maaria Linja-aho

Turun kaupungissa on toiminut lukuvuoden 2017-2018 alusta kaksi kielitietoisuuslähettilästä Sanna Sova (nykyinen Kiekon hankekoordinaattori) ja Hanna-Maaria Linja-aho Kielitietoisesti koulussa-hankkeen puitteissa. Ajatuksena on ollut lähteä kehittämään toimintaa, jolla kielitietoisuuteen voitaisiin tutustua eri ikäisten kanssa.

Kehittelimme Seppo-pelialustaan (seppo.io) pelin  Kielitietoisuuden jäljillä. Peli koostui kymmenestä eri tehtävästä, jotka kaikki lähestyivät kielitietoisuutta hieman eri näkökulmista. Kysymykset kattoivat elekieltä, mainosten kieltä, emojeita, synonyymeja, maailman eri kieliä, oppiaineiden kieltä ja kielten sopimuksia sekä symboleita. Omaa luovuutta pääsi käyttämään muun muassa näytellen, kuvaten, kirjallisesti vastaamalla ja hakien apua koulun ympäristöstä. Testasimme peliä ensin omissa kouluissamme Martissa ja Raunistulassa eri ikäisten lasten kanssa.

Päädyimme tarjoamaan mahdollisuutta tutustua kielitietoisuuteen pelin avulla 3. – 6.  -luokkalaisille turkulaisille koululaisille. Vastaanotto oli todella innostunutta ja kaikki tarjotut ajat lähtivät käsistä alta aika yksikön. Monta halukasta koulua jäi vielä ulkopuolelle ja mietimmekin, että olisi hienoa, jos voisimme järjestää vielä toisen vastaavanlaisen jakson. Tällä kertaa vierailimme Vasaramäen, Aunelan, Haaarlan ja Hannunniitun kouluissa. Myöhemmin keväällä vierailimme myös Raisiossa Ihalan koulussa, joka on ollut myös yhteistyökumppanimme kielihankkeen tiimoilta.

Kielitietoisuuteen johdateltiin lyhyesti ennen peliä muutamilla poiminnoilla erilaisista kielenkäyttötilanteista, Tällä tavoin aktivoimme oppilaiden ajatusmaailmaa kohti kielitietoisempaa ajattelua.

Oppilaat toimivat joukkueissa, jotka opettaja oli etukäteen luokastaan miettinyt. Olimme ohjeistaneet, että opettajat varaavat käyttöömme kaksoistunnin, jotta ehdimme pitämään virittelyn kielitietoisuudesta, pelaamaan ja tekemään vielä loppuarvioinnin pelin jälkeen. Me kielitietoisuuslähettiläät toimimme pelissä tuomareina ja joukkueet saivat pisteitä muun muassa siitä, miten luovasti ja monipuolisesti he olivat tehtäviin vastanneet.

Saimme sekä opettajilta että oppilailta erittäin innostunutta palautetta. Opettajat olivat erittäin motivoituneita ja halusivat myös myöhemmin Sepon kokeilulisenssin käyttöönsä, jotta saivat pelata kielitietoisuuspeliä myös muiden oppilasryhmiensä kanssa. Koimme, että eritoten nelosluokkalaiset olivat tätä peliä koskien ihanneikäryhmä. Heillä oli jo pelin vaatimaa oma-aloitteellisuutta ja murrosiän myllerrykset eivät vielä häirinneet osallistumista.

Aunelan 3.lk ja Kielitietoisesti tikkareilla palkitut oppilaat! Taustalla pelikenttä.

Jatkossa haluaisimme kohderyhmäksi myös alkuopetusikäisiä ja mietinnässä on, tekisimmekö Seppoon heille sopivan version kielitietoisuuteen liittyen. Syksyllä hankkeen yhteisökouluttajien on tarkoitus jalkautua opettajan kokouksiin ja myös tätä kautta on mahdollisuus kouluttaa opettajia viemään kielitietoisuutta koulussaan eteenpäin joko Kielitietoisuuden jäljillä-pelin avulla tai muilla keinoin.

Vasaramäessä peli lopetettiin tällaisissa fiiliksissä.

Teksti ja kuvat: Hanna-Maaria Linja-Aho, kielitietoisuuslähettiläs, Raunistulan koulu

Maaliskuussa 2018 Martin koulun 1.-3-  – luokkalaiset kokoontuivat neljä kertaa opettamaan toisilleen eri aihepiirin sanoja osaamillaan kielillä. Kokeilussa oli mukana  21 oppilasta,  oli oppilaita ruotsin kielikylpyluokilta, suomenkielisiltä luokilta sekä valmistavan opetuksen luokalta.

Kokeilussa käytettävä kielivalikoima oli mykistävän laaja – kun ensimmäisellä kerralla lapsilta kysyttiin, mitä kieltä osaat mielestäsi puhua, saatiin vastaukseksi:  englanti, ruotsi, afrikaans, italia,  portugali, ranska, kiina, latvia, venäjä, espanja, ranska, arabia, flaami ja suomi!

Tässä kirjoitetaan eläimiä – mitkä sinä osaisit ja kuinka monella kielellä?

Opettajat olivat etukäteen miettineet aihepiireihin sopivia tehtäviä ja leikkejä, mutta pyrkimyksenä oli saada lasten ääni kuuluviin, niin että he opettaisivat toisilleen. Tämä vahvisti myös maahanmuuttajalasten omaa kieli-identiteettiä ja oman kielen arvostusta.  Kokeilun aikana tutustuttiin tervehdyksiin, numeroihin, eläimiin, väreihin ja ruokasanoihin. Into ja kiinnostus uusia kieliä kohtaan oli suurta!

Ruokasanoihin tutustumisen jälkeen lapset pääsivät ostoksille hedelmiä ostamaan. Torimyyjät (Jaana ja Maria) myivät hedelmiä sujuvasti kaikilla muilla kielillä paitsi suomeksi. Jos asiakas ja myyjä ymmärsivät toisiaan, sai asiakas maistaa hedelmää.

Kokeilun ideointi ja toteutus: Jaana Leino-Laakso, Maria Sciuto ja Sanna Sova  ( Luostarivuoren koulu, Martin yksikkö)

Vasaramäessä kaikki ekaluokkalaiset opiskelevat englantia, joten kakkosille annettiin mahdollisuus valita ranskan opiskelu. Elokuussa aloitti 25 innokasta ja superinnokasta oppilasta ranskan maistelun.

Tunneilla kuunneltiin, katsottiin ja liikuttiin youtubesta löytyvien mahtavien materiaalien tahtiin. Erityismaininnan saavat Alain le Lait – ja le Monde des Titounis   -materiaalit, vaikka youtubesta – ja netistä muutenkin – löytyy ihan mahtavia materiaaleja. Alain le Lait innostaa myös isompia oppilaita, joten nimi kannattaa muistaa.

Teemoina olivat tervehdykset, lukusanat 1-12 (joku oppi laskemaan jopa sataan), perusvärit, perhesanat, tutut eläimet ja kehonosat. Usein tutustuttiin myös ranskalaiseen kulttuuriin, patonki, croissant ja suklaatahna tulivat esille ruokakulttuurin edustajina.

Laskiaisen aikoihin oppilaat valmistivat naamarit samalla kun kuuntelivat, miten laskiaista – mardi gras – vietetään Ranskassa. Se on karnevaalitapahtuma, jolloin kouluissa pukeudutaan naamiaisasuihin.  Vaskussa naamarit olivat kovaa valuttaa vappuna. Oppilaat kätkeytyivät naamareiden taakse myös tehdessään pikku esityksiä.

Kurkkaa esitys tästä!

Ranskan varhennuksessa tavoitteena on harjoitella ääntämistä ja tutustuttaa oppilaat ranskan kieleen laulujen, pelien ja toiminnallisten leikkien avulla ja ”unohtaa” sanojen kirjoittaminen, pitihän meidän kuitenkin Kahoottia pelata. Ja sehän oli huippujuttu. Oppilaat osoittivat erinomaisia päättelytaitoja, eikä englannin osaamisesta todellakaan ollut haittaa. Kahootista tuli supersuosittu ja lupasin, että ensi vuonna tunneilla pelataan myös Quizletiä ja Quizizziä.

Syksyllä ja nyt keväällä olimme ranskan tunneilla paljon ulkona ja tarkoitus on jatkaa samaa systeemiä ensi lukuvuonna.  Ainakin tervehdyksiä, numeroita, värejä ja kehonosia tullaan kertaamaan.

Ensi lukuvuoden bonusjuttu on juuri ilmestynyt varhennetun ranskan kirja Vas-y. Tutustuimme siihen oppilaitten kanssa ja olemme kaikki innoissamme.

Ja mukavaahan tietysti on ollut se, että meillä on kakkosten ranskan oppilaitten kanssa ihan oma salakieli. Välitunneilla ja käytävillä meillä on omat huudahdukset, sanat ja sanonnat, mitä muut eivät ymmärrä.

C’est la vie! Quelle chanche! Chapeau!

Anita Zenger, Vasaramäen koulu, kakkosten ranskan varhentaja