Kategoria: Yleinen

Noin vuosi sitten kirjoittelin ensimmäistä blogikirjoitusta tänne Kestu-hankkeen sivuille. Silloin hankkeen tavoitteena oli laskea Tredun Metsätien hiilijalanjälki vuodelta -21. Joulukuun alkupäivinä vuonna -22 katsoimme päässeemme maaliin ja saimme julistaa vuoden -21 Metsätien hiilijalanjäljen valmiiksi.

Valmistautuminen  vuoteen 2023 alkoi joulun aikoihin muhia mielissämme. Tavoitteena metsätien vertailulaskenta vuodelta 2022, sekä projektijohdon ehdotus laskea hiilijalanjälki muutamasta muustakin toimipisteestä. Nälkä kasvoi syödessä. Kauaa ei asia vanhentunut, kun laskentaa tehtiin Metsätien vertailulaskelman lisäksi myös Ajokinkujan, Santalahdentien ja Lempäälän toimipisteissä.

Kevät talvella -23 Tredun johtoryhmäkin oli kiinnostunut hankkeestamme ja oli ehdottomasti sitä mieltä, että kaikkien 14 toimipisteen hiilijalanjäljet lasketaan. Tietokoneellani oli melko nopeasti kaikille toimipisteille oma laskentataulukko ja kaikille toimipisteille on jo arvojakin löytynyt. Sain kaksi henkilöä itseni lisäksi tietoja etsimään, unohtamatta tietenkään projektipäällikön vinkkejä mistä kannattaisi mitäkin tietoa lähteä kyselemään. Tehtäväkuva alkoi olla hahmollaan, sitten vaan arvoja hakemaan taulukkoon.

Laskenta edellyttää tiivistä yhteistyötä

Yhteistyötä on tullut viriteltyä organisaation eri tahojen kanssa. Tila- ja logistiikkapalvelujen suunnittelijalta löytyi kohtuu pienellä vaivalla Enerkey-palvelun kautta pääsääntöisesti kaikkien toimipisteiden veden, kaukolämmön ja käyttösähkön kulutukset exel-taulukoina ja pylväsdiagrammeina. Kiinteistöpalvelujen palvelupäälliköltä on tullut kokonaisvaltaisesti tärkeää tietoa kiinteistöihin liittyvissä asioissa. Pirkanmaan Jätehuollolta olen saanut raportteja metri tolkulla toimipisteiden eri jätelajikkeiden säiliöiden tyhjennyskerroista ja kilomääristä. Yhteistyö jäteyhtiön kanssa on jo poikinut kehitystä säiliöiden tyhjennysvälien tarkennuksessa ja tiettyihin kohteisiin on saatu lisää tarvittavien jätelajikkeiden keräysastioita. Polttoaineen jakeluyhtiöltä löytyi raportteja logistiikan ja muun kaluston polttoaineostoista, raporteista oli vain kohdistettava rekisterinumeroiden perusteella mihin toimipisteeseen polttoainemäärä kohdistui.

Metsätien vertailulaskelmista vuosilta 2021-2022 näkyy, että polttoaineen kulutus näyttelee melkoisen suurta osaa organisaatiomme hiilijalanjäljessä. Tampereen kaupungin strategiaan on kirjattu -25 vuonna 20 % pienempi hiilijalanjälki kuin vuonna -22. Toivotaan lähitulevaisuudessa teknologian kehittyvän niin, että edellä mainittuun tavoitteeseen päästään. Polttomoottoritekniikalle olisi hyvä löytyä vaihtoehtoja.

LASKENTA ON KANNUSTANUT TOIMINTATAPOJEN MUUTOKSEEN

Toimipisteessä, jossa allekirjoittanut toimii logistiikan lehtorina, koulutetaan myös metsäkoneen kuljettajia. Osa metsäkoneenkuljettaja opettajista on mukana metsäkonevalmistajien kanssa metsäkoneen tietokonejärjestelmiin liitettävien ohjelmistojen kehityksessä, missä nähdään mm. hakkuukoneen polttoainekulutus tarkasti puun käsittelyn eri vaiheissa. Metsäkoneiden polttoaineenkulutus on vähentynyt n. 20 %, kun verrataan vuotta -21 vuoteen -22.

Yhteenvetona tällä hetkellä voin mainita näkemykseni muuttuneen yleisesti omaan työhöni ja muiden alojen koulutuksen toteutukseen juuri kestävän kehityksen kantilta. Omaan toimintaan kannatta kiinnittää huomiota eli esimerkiksi työssä syntyvä jäte/roska kannattaa laittaa oikeaan keräyssäiliöön, jotta siitä saadaan uutta raaka-ainetta. Näin jossain vaiheessa opiskelijatkin oppivat toimimaan työelämässä oikein ja arvostamaan luonnon varoja. Tietenkin kannattaa miettiä opiskelijoiden kanssa yhdessä kuinka toimitaan niin, että roskaa ja jätettä syntyy tietyssä työvaiheessa mahdollisimman vähän. Eli vältetään hukkaa ja mietitään jo hankinnoissa materiaalin tarpeellisuus ja kestävyysnäkökulmat.

Näihin tunnelmiin lopettelen tämän blogi-kirjoituksen. Kaikille lukijoille mukavaa ja terhakasta loppukesää sekä alkavaa syksyä.

Kirjoittaja:
Keijo Valkama, Logistiikan lehtori, Tampereen seudun ammattiopisto

Kainuun ammattiopiston luonnonvara-alan yksikössä toteutettiin Hyvinvointia luonnosta -tapahtuma 21.-22.4.2023. Paikkana oli Seppälän Impilinna Kajaanissa, historiallinen puurakennus 1930-luvulta. Kävijöitä tapahtumassa kahden päivän aikana oli kolmisen sataa ja toteuttamassa päiviä oli yli kaksikymmentä opiskelijaa. Mukana oli myös kolmekymmentä luonto-, luonnontuote- ja hyvinvointialan yrittäjää ja eri organisaatiota. Heidän tuotteisiinsa ja palveluihin kävijät saivat tutusta minimessuilla, tietoiskuissa, näytehoidoissa ja maistatuksissa. Tapahtumassa oli myös kahvio sekä ulkoaktiviteetteja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tapahtumassa käyneiltä kerätyssä palautteessa moni mainitsi, että oli hyvä, kun toimintaa oli päivien aikana sisällä ja ulkona. Sää todella suosi ulkoaktiviteettejä vetäneitä opiskelijoita ja tuokioihin osallistuneita. Lapsille järjestetyssä ohjelmassa tavattiin iloiset ja innokkaat pupu ja karhu. Aikuiset saivat metsävenytellä ja avata aisteja lähimetsässä sekä viimeisillä keväthangilla kiertää ohjatun lumikenkäilyn. Tällä kertaa matka lyhyt ja taukopaikoilla oli luonnonläheistä ohjausta pieniin tehtäviin.

Useat opiskelijat toteuttivat tapahtuman osana Luonto- ja ympäristöalan opintoihinsa kuuluvia näyttöjä. Yksi heistä oli Mari Kukkonen, hän opiskelee luonnonvara-tuottajaksi. Mari toteutti Luontoperustaiset hyvinvointipalvelut tutkinnon osaan kuuluneen näytön ohjaten Aistit avaava metsävenyttely -tuokioita. ”Tapahtuman suunnittelu ja toteutus sujui hyvin. Toki mukaan olisi mahtunut lisääkin opiskelijoita!” kertoo Mari tapahtuman jälkeen. Hän koki erittäin hyväksi, että näytön pystyi yhdistämään osaksi isompaa tapahtuman järjestämistä ja aidolle asiakaskohderyhmälle. ”Suosittelen tuleville opiskelijoille, tällaisiin tilaisuuksiin kannattaa tarttua!” Mari vielä jatkaa.

Mari Kukkonen oli myös yksi opiskelijoista, jotka osallistuivat Kainuun ammattiopiston luontoalan opintojen osana ensi kertaa järjestettyyn Green Care -perusteet, ja laajemmin Luontoperustaiset hyvinvointipalvelut tutkinnon osan koulutukseen. Tämä on uutta ja mahdollistaa opintokokonaisuuden suorittaneille, että he saavat kattavat tiedot mitä luonto- ja eläinavusteinen toiminta on Suomessa ja mihin teoriataustaan se perustuu. Samalla koulutus on sisällöltään Green Care Finland ry:n hyväksymä, jolloin koulutuksesta saadulla erillistodistuksella voi osoittaa LuontoHoiva- tai LuontoVoima laatumerkkiä hakiessa, että hakijalla on tarvittava Green Care -perusteet osaaminen.

”Tämän Green Care kokonaisuuden opintojen aikana hoksasin, miten paljon erilaisia mahdollisuuksia on toteuttaa Green Care -palveluja. Kuitenkaan niiden toteuttamisessa ei tarvitse jäädä yksin, erilaiset yhteistyöverkostot sekä yhteistyötahot voivat tuoda suunnitteluun ja toteutukseen tukea”, Mari summaa ajatuksiaan Green Care perusteista.

Kainuun ammattiopistossa voi opiskella luonnonvaratuottajaksi ja luonto-ohjaajaksi Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnossa, sekä luonnontuotejalostajaksi ja -neuvojaksi Luontoalan ammattitutkinnossa. Tapahtuman järjestäminen kokosi yhteen koko laajan kirjon luonto- ja luonnontuotealan toimijoita Kainuusta ja lähimaakunnista. Yleisölle tapahtuma loi katsauksen luonnon upeasta merkityksestä hyvinvointiin, sekä tuotteistamisen mahdollisuuksista. Luonnosta saa elinkeinoa, mutta myös ”ilmaista” hyvinvointia!

KantriKestävä on Kainuun ammattiopiston hallinnoima hanke, jonka osatoteuttajana on ProAgria/ Maa- ja kotitalousnaiset. Hankkeen tavoitteena on tukea ruokaketjuun ja luontoon liittyvää liiketoimintaa tukemalla yrittäjää uuden liiketoiminnan synnyssä, kasvussa ja kehityksessä. Tavoitteessa yhdistyy eettisyys, kestävyys ja yhteistyö, jota tehdään yli toimialarajojen. Tapahtuma hyvinvointi- ja luonnontuotealan yrittäjille on erinomainen mahdollisuus tuoda omia palveluja ja tuotteita esille. Samalla kuin luonnostaan tapahtui verkostoitumista niin paikalla olleiden eri organisaatioiden kuin yrittäjien ja opiskelijoiden kanssa.

Oli todella ilo toteuttaa tapahtumaa motivoituneen opiskelijaporukan kanssa!

Kirjoittajat:

Heidi Kotilainen
KantriKestävä-hankkeen projektipäällikkö, Kainuun ammattiopisto

Riitta Turpeinen
Opettaja, Kainuun ammattiopisto

Vastuullisuus näkyy organisaatioiden arvoissa ja toiminnassa yhä vahvemmin, sillä odotukset yritysten vastuullisuudesta kasvavat nopeasti. Ne tulevat niin asiakkailta, rahoittajilta kuin yritysten toimintaa sääteleviltä tahoilta. Yritykset kiinnittävät huomiota tuotantoprosessin ja -ketjun vastuullisuuteen ja sen läpinäkyvyyteen.

– Tekstiilialan yrityksissä vastuullisia ratkaisuja pohditaan esimerkiksi tekstiilien laatuun ja pesu/huolto-ohjeistukseen liittyen. Myös kunnostettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota, kertoo Stadin AO:n ammatinopettaja Marika Vanhatalo.

Työelämän viesti on ollut selvä: ammatillisen koulutuksen on kyettävä entistä paremmin vastaamaan työelämän tarpeisiin ja tuottamaan opiskelijoille osaaminen, jolla työllistyy. Tämä onnistuu opiskelijan opintoja ohjaamalla, sekä tiiviillä yhteistyöllä opiskelijan, omaopettajan, työpaikkaohjaajan ja muiden työelämän tahojen kesken. Yritysten työntekijöiden kestävyysosaamisen kasvavaan tarpeiseen vastataan kehittämällä ammattiin valmistuvan opiskelijan vastuullisuus- ja kestävyystaitoja. Stadin AO:ssa kestävän tulevaisuuden opintoja on tarjolla monipuolisesti. Kestävyysosaamista ja ilmastovastuullisuutta kerryttää esimerkiksi tutkinnon osa Ilmastovastuullinen toiminta 15 osp, jossa kehitetään ilmastovastuullisia toimintatapoja omalla alalla. Tutkinnon osa tullut 1.8.2022 ammatilliseksi valinnaiseksi kaikkiin perustutkintoihin.

Ilmastovastuullinen toiminta laajenee uusille aloille

Stadin AO laajentaa ilmastovastuullisen toiminnan 15osp kaikille aloille. Tutkinnon osan laajentuminen aidosti Stadin AO:n kaikkiin toimipaikkoihin edellyttää ammatinopettajien, työpaikkaohjaajien ja asiakkuusvastaavien kestävyysosaamisen vahvistamista, jotta heillä on valmiudet opetukseen ja monipuoliseen ohjaukseen työssäoppimisjaksoilla. Tutkinnon osaa pilotoidaan vuoden 2023 aikana mm. soten, sähkön, turvan, kauneuden, tekstiilin- ja muodin, median, kone- ja tuotantotekniikan, logistiikan, pintakäsittelyn ja lääkealalla. Piloteista otetaan oppeja ja hyödynnetään niitä tutkinnon osan laajentuessa eri aloille 2024.

Tutkinnon osassa on mahdollisuuksia kehittää työelämän ilmastovastuullisia toimintatapoja. Teoriatehtävien lisäksi opiskelija tunnistaa oman alan keskeisiä ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä työssäoppimispaikalla ja pohtii vaikutusmahdollisuuksia ilmastomuutoksen hillintään, esimerkiksi kiertotalouden keinoin. Opiskelija suunnittelee sekä toteuttaa havaintojensa pohjalta toiminnallisen näytön. Ihanteellisesti opiskelija ohjataan sen suunnitteluun jakson aikaisessa vaiheessa. Tekstiili- ja muotialalla näyttö voi muodostua esimerkiksi tekstiilihuoltotapahtumien suunnittelusta ja toteutuksesta myymälöissä. Opiskelijat pohtivat myös neulehuollon työvälineitä lisämyyntinä.

Kirjoittaja:
Kaisa Rastas,
Opettaja, Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset -hanke
Stadin AO

Huhtikuun loppupuolella Vantaan ammattiopiston rakennusalan opettajat lähtivät Viroon tutustumaan kestävään rakentamiseen Eestimaaehitusessa, joka on luonnonmukaiseen ja kestävään rakentamiseen erikoistunut koulutus- ja osaamiskeskus. Koulutusta saatiin mm. entisessä tallissa. Reissussa päästiin mm. tekemään savipalloja ja savitiiliä sekä harjoittelemaan marmorointia.  

Alla matkakertomus, josta voit Varian raksaopejen lisäksi bongata ainakin aasin, haikaran ja rakennusrekisteriin päässeen luolan. 

Maanantai 17.4.2023 

Läksimme matkaan maanantaina 17.4. Ensin ylitimme Suomenlahden Tallinkin My Star laivalla ja siitä jatkoimme matkaa kohti määränpäätä. Eestimaaehitus sijaitsee Tarton alapuolella lähellä Venäjän rajaa. Pääsimme perille alkuillasta. Meitä odotti illallinen, jonka jälkeen majoituimme. Eestimaaehitus toimii vanhassa, luonnonmukaisesti kunnostetussa hevostallissa. Majoitustilana toimii Mooste Viinavabrik, jonka kartano on Etelä-Viron parhaiten säilynyt kartanoympäristö. 

Tiistai 18.4.2023 

Tiistaina meillä oli päivä täynnä ohjelmaa aamusta iltaan. Aloitimme päivän tutustumalla toisiimme japanilaisen dorodango –taidemuodon lomassa. Eli suomeksi sanottuna pyörittelimme palloja savesta ja lopuksi kiillotimme ne shottilaseilla.  

 

Opettajanamme oli Mikk Luht, joka on yksi Eestimaaehituksen perustajista. Meille opetettiin maaperän koostumusta ja eri maalajien ominaisuuksia. Viron maaperästä löy  tyy eri savilaatuja, joista jokaisella on erilaisia ominaisuuksia. Opettelimme myös eri luonnonkuitujen ominaisuuksia sidosaineina. Mikk esitteli meille naapuritiloissa toimivan Saviukumajan savi- ja kalkkipinnotteita. Pinnoitteet on valmistettu luonnonmukaisista materiaaleista ja värit ovat luonnollisia. 

 Käytännön harjoituksissa saimme 

• testata erilaisten materiaalien kestävyyttä eli veto- ja puristuslujuuksia 
• tehdä itse savitiiliä, joihin lisättiin luonnonkuituja (esim. pellava, hamppu, olki) lujuuden ja muiden ominaisuuksien parantamiseksi 
• harjoitella seinän rappausta savilaastilla 

 

 

 

 

Keskiviikko19.4.2023 

Keskiviikko alkoi teoriaopinnoilla. Edessä oli jälleen pitkä päivä. Kävimme läpi eurooppalaisen ekorakentamisen nykytilaa ja tutustuimme myös erilaisiin valmiisiin kaupallisiin ratkaisuihin. Toinen kouluttajamme oli Helari. Hän opetti meille, miten savimateriaaleilla voidaan viimeistellä pintoja. Saimme harjoitella marmorointia käytännössä. 

 

Eestimaaehituksen tiloissa tehdään myös materiaalien teknistä tutkimusta ja testausta. Siellä testataan esim. Erilaisten saumausten kestävyyttä ja savirappauksen lämmönjohtavuutta jne. Tutustuimme myös erityyppisten puurakenteiden korjaus- ja lisäeristysratkaisuihin. Näimme seinäelementin, joka oli valmistettu kokonaan luonnon materiaaleista. Saksalainen Steico on Euroopan suurimpia ekologisen rakentamisen edelläkävijöitä ja tarjoaa monipuolisia luonnonmateriaaleja ja valmiita rakenneratkaisuja. Eestimaaehitus tekee tärkeää taustatyötä siihen, että valmiita ratkaisuja saadaan suunnittelijoiden käyttöön. 

 

Tiiviin ohjelman lomassa ehdimme käymään Peipsjärven rannalla Venäjän rajan tuntumassa. Tällä matkalla vastaan tuli haikara! 

 

Torstai 20.4.2023 

Torstaina paluumatkalla pääsimme pienenä yllätyksenä vierailemaan perinne- ja savirakentaja Svenin luona Paidessa. Kaikki tilan rakennukset ovat Svenin käsialaa. Sven esitteli meille rakentamaansa luolaa, jossa on perinteinen mandalakatto. Tämä luola on ainoa Viron rakennusrekisterissä oleva luola. Sven käyttää verstastaan myös koulutustilana. Maatalouden sivutuotteena syntyviä olkipaaleja käytetään eristemateriaalina. Sven on itse suunnitellut ja rakentanut lämmitysjärjestelmänsäkin. 

 

 

Rakentamisen lisäksi Sven pitää vaimonsa kanssa hevosterapiatilaa. Ihailimme tilan terapiaeläimiä. Tilalle oli rakennettu terapiakäyttöön labyrintti, jota kuljetaan yhdess   ä hevosen kanssa. Labyrintin kokonaispituus on 1,2 km. Talven jäljiltä labyrintti oli vielä seinätön, mutta kesällä siihen kasvaa pensaat seiniksi. 

 

Varian raksatiimi kiittää KESTU-hanketta mahdollisuudesta tutustua kestävään ja luonnonmukaiseen rakentamiseen! 

Kirjoittajat: Liisa Huittinen, Kati Grommi ja Tuomas Kataja Vantaan ammattiopisto Varian rakennusalan opettajia 

Osana kestävän elämäntavan huhtikuuta ja kestävän kehityksen viikkoa osallistuimme VASKI-hankkeen haastekampanjaan. Tarkoituksena oli kerätä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden lupauksia kaikilta tredulaisilta. Lupauksia kerättiin sosiaalisessa mediassa ja Tredun toimipisteissä vastuullisuuslupauspuihin. Hervannan media-ala valmisti viikkoa varten pahviset lupauspuut, ja materiaalit puihin saatiin lahjoituksena DS Smith Tampereelta.

”kohtaan kaikki yksilöinä ja edistän tasa-arvoa”

Vastuullisuuslupauksien avulla haluttiin aktivoida kaikkia tredulaisia miettimään omien tekojen vastuullisuutta. Meille Tredussa on tärkeää, että meiltä valmistuu yhteiskuntaan aktiivisia ja vastuullisia kansalaisia, kuten olemme strategiassamme luvanneet. Lisäksi halusimme olla mukana valtakunnallisesti merkittävässä haastekampanjassa ja kantaa kortemme kekoon yhteisen asian puolesta.

”I consume all food I buy”

Vastuullisuuslupauksien tekeminen herätti niin paljon kiinnostusta, että lupauksia halusivat huhtikuun aikana tehdä myös meillä vierailevat projektitoimijat, kansainväliset vierailijaryhmät sekä messuvieraat. Tällä hetkellä tiedossa on noin 500 vastuullisuuslupausta – ja mikä onkaan todellinen määrä? Olemme siis onnistuneet herättämään ajatuksia vastuullisuudesta, tekemään vaikuttamistyötä, verkostoitumaan ja tekemään yhdessä asioita.

”käytän bussia vaikka minulla on auto”

KEOSKI-hankkeen loppuseminaarista eväitä eteenpäin – ympäristötyö jatkuu yhdessä tekemällä

Kuulimme kehitä osaamisesi kiertotaloudessa -hankkeen (KEOSKI) loppuseminaarissa, että konkreettinen toiminta, luonnossa oppiminen ja yhteistyö ovat keinoja luoda ympäristöosaavaa arkea. Tähän olemme tarttuneet tänä keväänä ja jatkamme työtä muun muassa olemalla mukana Ylen Miljoona roskapussia -kampanjassa. Tredun yksi toimipiste osallistui kampanjaan ja haastoi muut mukaan. Tällä hetkellä mukaan on ilmoittautunut jo viisi toimipistettä, ja ajatus roskien keräämisestä on tuonut mukavaa vaihtelua loppukevääseen.

“Olimme opiskelijoiden kanssa keräämässä roskia. Päivä oli aurinkoinen ja lämmin. Saimme kerättyä yhteensä kolme pussillista roskia samalla kun teimme havaintoja kevään etenemisestä. Paikoitellen roskia oli runsaasti, mutta pääsääntöisesti polkujen varret olivat melko siistejä. Ehkä kampanja on innostanut muitakin roskajahtiin.“

Lue lisää kampanjasta: https://yle.fi/aihe/s/mika-miljoona-roskapussia

 

Kirjoittaja:
Pia Korhonen, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Lehtori, Kestävä elämäntapa koordinaattori, KESTU -hankkeen projektitoimija

Teinit näyttävät täällä ihan samanlaisilta kuin Turussa, on ensimmäinen ajatukseni Sakkyn Savilahden kampuksella Kuopiossa. Uusi kampus on otettu käyttöön syksyllä 2022 ja nyt joukko meitä Kestu-hankkeen toimijoita on päässyt katsomaan, miltä näyttää Joutsenmerkin kriteerien mukaan rakennettu kampus.

Kokoonnumme ensin valoisaan aulatilaan, istumaan mukaville istumaportaille, ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve toivottaa meidät tervetulleiksi. Helve on syystä ylpeä kampuksesta, josta on haluttu rakentaa terve talo, jossa on hyvä sisäilma. Aulan äänet eivät häiritse, kun Helve puhuu avoimessa tilassa meille mikrofonin avulla, eli akustiikka toimii. Samalla näemme aulan, joka on avointa tilaa kaikille, niin opiskelijoille kuin vaikka pullaostoksille tulevalle kaupunkilaiselle. Aulan opiskelijaruokala ei myöskään aiheuta meluhaittaa, vaikka kaikki tapahtuu siinä aulan keskellä.

Tarpeen mukaan rakennettuja tiloja

Ihan aluksi opin, että uudelle kampukselle ei ole rakennettu auditorioita, koska ne useimmiten seisoisivat tyhjillään. Myös opettajien työpisteitä löytyy vain 60 prosentille, koska kaikki eivät kuitenkaan istu työpisteellä samaan aikaan. Hiljaisen työn tiloja on siellä täällä ja niitä voi varata omaan työskentelyyn tai vaikka hoks-haastatteluja varten. Rahat on laitettu tiloihin, joilla on enemmän käyttöä. Nyt pääsemme näkemään niitä. Siirrymme aulasta opiskelutiloihin, joihin myös opiskelijat pääsevät vain kulkukortilla.

 

Käytävissä on ”learning corner” -nimellä merkittyjä tiloja opiskelijoille, oleiluun ja opiskeluun. Tietokoneet löytyvät lukituista kaapeista ja koneen saa koodilla lainaan pariksi tunniksi, kuitenkin vain koulun tiloihin, kotiin niitä ei viedä. Kone muistuttaa laina-ajan päättymisestä. Sosiaalitilat ovat yhteiset kaikille ja hieman jäämme miettimään miten sellainen toimii. Käytävillä on tasaiseen tahtiin käsienpesupisteitä ja jätteidenlajitteluvaunuja. Kaikki on siistiä ja selkeästi merkittyä. Kuulemme myös opetuskeittiön bioimurista, joka imaisee biojätteet ja vie putkea pitkin pois.

Innovatiiviset ratkaisut helpottavat opetusta ja arkea

Pääsemme katsomaan upeita tiloja muun muassa auto-, hius-, matkailu-, terveys- ja ravintola-alalle. Opetuskeittiöissä on näytöt, kamerat ja kohdevalaisimet pöytien yllä. Täällä on hieno mahdollisuus opettaa myös etänä. Seuraamme hetken aikaa opiskelijaryhmän toimintaa keittiössä. Tulevat kokit häärivät ahkerina ja näyttävät kaikki tietävän mitä tekevät. Opettaja on syystäkin ylpeä. Kampuksella voidaan olla ylpeitä myös siitä, että hävikkiruoka on pyritty minimoimaan. Viikossa on hävikkiruokapäivä ja paljon ruokaa menee myös myyntiin. Opiskelijoiden on täällä mukava tulla luomupuuroaamiaiselle, koska tarjolla voi olla myös edellisen päivän sokerimunkkeja.

 

 

Luonnonvaloa on pyritty käyttämään hyväksi ja valaistusjärjestelmä säätyy luonnonvalon mukaan. Iltapäivällä on vastassa pieni herätys, ja havahdun kun valot kirjastuvat hieman. Tämä tapahtuu tarkoituksella, jotta väsymys ei yllättäisi ruokailun jälkeen. Valoisuutta lisäävät myös lasiseinät. Luokkiin näkee sisään käytävältä. Tämä on kuitenkin asia, joka voi aiheuttaa opiskelijoissa levottomuutta, joten lasiseinien peitoksi onkin jo tilattu verhoja.

Toisen vierailupäivän lopuksi karkaan hetkeksi omille teilleni ja tutustun aulan keskellä olevaan shoppiin. Täältä voi ostaa hius- ja kauneudenhoitoalan tuotteita tai tänne voi tulla kasvohoitoon tai leikkauttamaan hiuksensa. Kaiken hoitavat opiskelijat, joita auttavat ja ohjaavat opettaja tai ammatillinen ohjaaja. Somistuksista ja esillepanoista voivat huolehtia liiketoiminnan opiskelijat. Tälläkin hetkellä kolme opiskelijaa tarjoaisi kynsien lakkausta edulliseen hintaan. Tiskin alta saa opiskelijakorttia vastaan lainaan pingismailat – hieno idea, jolla ehkä vältetään useiden mailojen hajoamista päivittäin.

Kampuksella on siellä täällä infotauluja, joista voi seurata ajankohtaisia tapahtumia ja saada tietoa. Näytöissä pyörivät myös veden- lämmön ja sähkönkulutuksen mittarit. Infotaulussa mainostetaan myös pääsiäismyyjäisiä ja aulasta pääsemme lopuksi ostamaan opiskelijoiden ja opettajien valmistamia tuotteita tuliaisiksi kotiin. Mukaan lähtee niin limppuja kuin opiskelijan virkkaamia Pokemon-hahmoja.

Kiitos Kuopio, kun saimme tulla! Olitte erittäin vieraanvaraisia, ja saimme paljon oppia siitä, miten kestävä tulevaisuus voidaan ottaa huomioon oppilaitoksessa.Kirjoittaja: Johanna Savolainen, opettaja, Turun ammatti-instituutti

 

 

 

Mucahid Yuksel opiskelee toista vuotta Kainuun ammattiopistossa (KAO) tieto- ja viestintätekniikka-alan perustutkintoa. Mucahidin tavoitteena on valmistua ohjelmistokehittäjäksi keväällä 2024. Viime vuonna opintojen edetessä Mucahid alkoi miettiä, miten hän saisi integroitua yhteisten tutkinnon osien opintoja mahdollisimman paljon ammatillisiin opintoihin. Samoihin aikoihin marraskuussa 2022 Mucahid perusti oman Nuori Yrittäjyys- eli NY-yrityksen. NY-yrityksen nimi oli GIP GameStudio NY. Toimiessaan NY-yrityksessä Mucahid sai idean, jota hän lähti viemään eteenpäin ammatillisten oman alan opettajien ja kestävän kehityksen opettajan johdolla. Mucahid tekisi tietokonepelin kestävän kehityksen teemalla.

Pelin ideointi ja koodaaminen alkoi vuoden 2022 lopussa. Mucahid on pallotellut pelin ideaa ja kehittämistä koko ajan yhdessä tieto- ja viestintätekniikka-alan opettajien Arttu Piipposen ja Antti Piipposen kanssa. Opiskelijaa on projektin aikana ohjannut myös KAO:n kestävän kehityksen opettaja Talvikki Saviniemi.

– Suunnittelu on ollut vaikeaa ja pelin tekeminen on minulle uusi juttu, kertoo Mucahid. Opiskelija kertoo, että hän on oppinut valtavasti pelin koodaamisesta ja saanut aina tarvittaessa ohjausta opettajilta. Mucahid kertoo oppineensa paljon kestävän kehityksen asioista pelin kehittämisen yhteydessä muun muassa, miten paljon energiaa erilaiset kodin päivittäin käytössä olevat laitteet kuluttavat. Pelin idea on yksinkertaisuudessaan oppia tietoa kodin päivittäin käytössä olevien sähkölaitteiden energiankäytöstä. Pelissä pelaajan täytyy säästää energiaa, mutta samalla selvitä pelissä mahdollisimman pitkälle niin, että päivittäinen hyvinvointi säilyy arjen askareissa hyvällä tasolla.

Pelin kehittäminen on lisännyt opiskelijoiden yhteistyötä

Mucahid on toiminut myös muiden opiskelijoiden kanssa yhteistyössä pelin suunnittelussa ja tekemisessä. Mucahid sanoo, että grafiikoiden tekeminen ei ole hänen vahvuuksiaan. Pelin grafiikat onkin piirtänyt toinen tieto- ja viestintätekniikka-alan NY-yritys Distant Design NY. Mucahid kertoo saaneensa välillä apua myös Kajaanin ammattikorkeakoulun pelialan opiskelijoilta. Mucahid on tyytyväinen siihen, että hän on voinut toimia laajasti erilaisten osaajien kanssa. Yhteistyöstä on tullut paljon osaamista itselle sekä uusia kavereita pelialalta.

Opettaja Antti Piipponen kiittelee, että Mucahid on edennyt projektissa itsenäisesti. Välillä olisi voinut mennä vähän hitaamminkin eteenpäin, kun opiskelija on ensimmäisiä kertoja tekemässä vastaavaa, mutta perehtyminen asiaan ja koodaaminen ovat selvästi vieneet mennessään, toteaa Piipponen.

Peliprojektin valmistuessa Mucahid on suorittanut yhteisen tutkinnon osan kehityksen edistäminen pakollinen 1 osp. Lisäksi hän on hankkinut osaamista ammatillisiin tieto- ja viestintätekniikka-alan tutkinnon sekä yrityksessä toimiminen tutkinnon osiin. Projektin aikana Mucahid on ottanut paljon selvää energian kulutuksesta ja päässyt näin ollen syvälle energiansäästämisen osaamisessa. Opettajat väläyttelevätkin, että Mucahidille olisi mahdollisesti luvassa osaamispisteitä myös kestävän kehityksen edistämisen valinnaiseen.

Peli tulee ammatillisten oppilaitosten käyttöön

Peliä on kehitelty nyt noin neljä kuukautta. Mucahid ei ole vielä keksinyt pelille nimeä. Mucahid haluaa vielä hioa pelin yksityiskohtia. Tarkoitus olisi, että peli olisi valmis kevään 2023 aikana. Peliä on valmisteltu KESTU-hankkeen puitteissa ja GIP GameStudio NY saa pientä rahallista korvausta pelin tekemisestä. Peli on valmistuessaan kaikille avoimesti pelattavissa. Linkki peliin tulee KESTU-hankkeen oppilaitosten ja kaikkien ammatillisten oppilaitosten saataville. Peli on suunniteltu niin, että sitä on kätevintä pelata tietokoneella, ns. isolla ruudulla. Peliä voi pelata opettajajohtoisesti tai opiskelijat itsenäisesti. Opettajajohtoisesti pelattaessa on pelaamisen yhteyteen helppo virittää keskustelua energian kulutuksesta.

Kirjoittajat:

Antti Piipponen, KAO:n tieto- ja viestintätekniikan opettaja
Arttu Piipponen, KAO:n tieto- ja viestintätekniikan opettaja
Maija Vuorinen, KAO:n pedagoginen suunnittelija ja kestävän kehityksen koordinaattori

Stadin AO lähtee mukaan valtakunnalliseen Vaskihaasteeseen keväisissä kestävän tulevaisuuden tempauksissa. Vaskihaaste-kampanja on kaikille ammatillisille oppilaitoksille suunnattu maksuton kampanja, joka on toteutettu VASKI-hankkeen, SAKU ry:n, KESTU-hankkeen, AMKE ry:n, SAKKI ry:n sekä OSKU ry:n yhteistyönä. Huhtikuussa 2023 keskiössä ovat ammattiin opiskelevat henkilöt.

Vaskihaaste-kampanjan ideana on vahvistaa ammattiin opiskelevien positiivista ilmastoon ja ympäristöön liittyvää kädenjälkeä, vihreää siirtymää ja edistää vastuullisen ammatti-identiteetin kehittymistä. Vaskihaaste-kampanjassa haastetaan koulutuksen järjestäjät innostamaan ja aktivoimaan opiskelijoita jättämään yhdessä opettajien kanssa kestävän kehityksen ja vastuullisuuden lupauksia. Näin heidän kestävyysosaamistaan vahvistetaan sekä edistetään heidän kestävää ammattilaisuutta. Lupaukset integroivat opiskelijat osaksi kestävyysmurrosta.

Keke-lupauksen voi jättää STadin AO:n tempauksessa

Stadin AO:ssa järjestetään huhtikuussa kestävän tulevaisuuden aiheisia tempauksia kampuksilla. Kaikkien tempauksien yhteydessä on opettajavetoinen #kekelupaus-piste, jossa voi jättää oman #kekelupauksen ja osallistua Vaskihaasteeseen. Pisteellä jutellaan vastuullisuuden periaatteista ja pohditaan kestävyysmurroksen tarpeellisuutta. Kestävyystaidot ovat tulevaisuuden tärkeitä työelämätaitoja. Ihanteellisessa tilanteessa #kekelupaus on sidottu kunkin vastaajan omaan elämäntilanteeseen.

Opiskelijat ovat olleet kestävän tulevaisuuden tempauksien suunnittelussa mukana. Tempauksien toiminnoissa näkyvät kestävän kehityksen eri painopisteet. Kampuksilla kuullaan karaokea, bändejä, opettajien lauluesityksiä ja musiikkitoivelistoja. Tarjolla on kahvia ja opiskelijoiden leipomaa pullaa. Tempauksien tulevaisuuspisteissä kurotetaan tulevaisuuteen tulevaisuusajattelun toimintapisteellä ja muovaillaan muovailuvahasta oma tulevaisuus. Päivissä on myös kevään tuntua kun multaa kylvetään erilaisten kasvien siemeniä. Taimet koulitaan myöhemmin toukokuussa ulos pihatalkoiden yhteydessä. Toiminnallisissa pisteissä on myös tulppaanikimppujen sidontaa, vaatteiden korjausta ja hiusten leikkuuta. Hiusten leikkuu liittyy Hiukkahyvä-hankkeeseen, jossa hiuksia kerätään öljyntorjunnassa käytettävien kuitumattojen ainesosaksi. Tempauksiin osallistuvat myös Kierrätyskeskus ja HSY infopisteillään.

Kirjoittaja: Kaisa Rastas, opettaja, Stadin AO

Pääsimme osallistumaan KESTU-hankkeen puitteissa marraskuussa Turun ammatti-instituutin koulutukseen, jossa jokaisena iltana oli oma teema kasvisruokaan ja vegaaniseen ruokavalioon liittyen. Koulutuksen anti oli herkullinen ja opimme uusia vegaanisia raaka-aineita ja ennen kaikkea vegaaniruokia, joita otetaan koulun opetus- ja henkilökunnan ravintoloihin käyttöön. Tässä teille maistiaisia kuvien ja tekstin avulla: 

Maanantai 7.11. Vegaaninen streetfood

Valmistimme illan aikana mm. Seitan-pitaleipiä, hampurilaiset härkiskroketeilla ja valkosipuliveganeesilla, tofu “fish and chips”, kukkakaali- ja sieniwingsit sekä shirachakastike. Päivän huomio: Seitanin valmistus > marinadiin > vegaaniseen kasvisvartaaseen 

 

 

 

Tiistai 8.11. Klassikkoruokia vegaanisina 

Valmistimme mm. Vegaanisen ceasarsalaatin, tofu-skagenia siemennäkkärillä, vegaanisen saaristolaislautasen, seitansashlikiä ja tzatsikia, burgundinpataa, vegaanisen wienerleikkeen, graniittiomena eaton mess:in vaniljakreemillä ja vadelmavaahdolla. Päivän huomio: Vegaanikananmunien teko –> maistui ja näyttivät ihan oikealle paistetulle kananmunalle, aivan uusi asia ? 

 

 

 

 

 

 

Maanantai 14.11. Vegaaniset jälkiruoat ja kakut 

Valmistimme erilaisia vegaanisia kakkuja ja pieniä suolaisia tarjottavia, täytimme ja koristelimme vegaanisen täytekakun. Lisäksi misattiin eli esivalmisteltiin tiistaita varten jouluaterialle mm. Vegaaninen piparkakkujäätelö sekä gluteenittoman ja vegaanisen mallasleivän valmistus ja paisto. 

 

 

Tiistai 15.11. Vegaaninen jouluateria 

Oli hienoa oppia, miten voi valmistaa perinteisen jouluaterian täysin vegaanisena ? 

Omalla alalla osaamista voi aina syventää ja ajatuksenvaihto muiden ammattilaisten kanssa on antoisaa. Oli mukavaa osallistua koulutukseen ja jatkamme aiheen käsittelyä omien kollegoiden kanssa Variassa! 

Kirjoittajat: Tarja Ukonaho ja Riitta Peuha, Vantaan ammattiopisto Varia 

Kuvat: Tarja Ukonaho

”Mitä vaan ikinä tehdään, se täytyy tehdä kestävästi. Juuri sen pitäisi olla perimmäinen ajatus kaikissa strategioissa”, toteaa Tampereen seudun ammattiopisto Tredun ravintola- ja catering-alan opettaja sekä työelämän asiakasvastaava Roosa Haapajoki.

Tredun strateginen ohjelma vuosille 2023–25 julkistettiin tammikuussa. Aikaisemmin strategian erilliset painopisteet – kestävä elämäntapa, yrittäjyys ja teknologia – on nyt yhdistetty toisiinsa niin, että kestävä elämäntapa sulkee sisäänsä yrittäjyyden ja älykkään teknologian.

 

”Kun tiedetään, että nuoret ja aikuisetkin voivat huonosti, ja tunnetaan ilmaston tila ja suunta, johon ollaan menossa, olisi outoa, jos kestävyys olisi edelleen jokin erillinen palikka, kuten aikaisemmin. Ja koska painopistealueet ovat samoja kuin ennen, kukaan tredulainen ei voi sanoa, että tästä en ole kuullutkaan.

Strategian päivitys tuo uuden näkökulman myös yrittäjyyteen ja teknologiaan. Kestävyys on nyt saanut ansaitsemansa paikan, se on perusta kaikelle”, Haapajoki pohtii.

“Tämä on oikea ja ainoa oikea tapa toimia.”

Hiilijalanjäljen laskeminen tuo kaivattua konkretiaa

Yksi strategian toteutumisen mittareista on hiilijalanjälki.

”Kun hiilijalanjälki ja erilaiset siihen vaikuttavat toimet konkretisoituvat entistä laajemmin, henkilöstökin näkee paremmin, missä mennään. Näkemys omasta roolista toivottavasti kasvaa.”

Hiilijalanjäljen laskeminen ja seuraaminen kannustaa toimimaan sen laskemiseksi, ja tätä tietoa pitäisi voida välittää opiskelijoillekin.

Tieto ja tunne omien tekojen merkityksellisyydestä on tärkeää.

”Kun voidaan esimerkiksi käyttää vähemmän jotakin raaka-ainetta tai resurssia, se vahvistaa myös hyvinvointia: nämä ovat hyviä tekoja. Se kannustaa tekemään lisää.”

Haapajoki mainitsee, että kaikki strategian päätavoitteet, sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen hyvinvointi liittyvät tiukasti toisiinsa – niin tässäkin. Ekologinen kestävyys kietoutuu työ- ja opiskelijahyvinvointiin, ja se vaikuttaa puolestaan talouteen.

Kestävä elämäntapa opetuksessa

”Ravintola-alan opetukseen on aika helppoa liittää vaikkapa ekologinen kestävyys, koska meillä asiat ovat tosi konkreettisia, kuten esimerkiksi lajittelu, hävikin välttäminen ja järkevät hankinnat. Uskon, että jollakin toisella alalla voi olla hankalampaa miettiä, miten kestävyys saadaan mukaan jokaiseen opiskeltavaan asiaan. Mutta varmasti tätä on muillakin aloilla jo tarkkaan pohdittu.

Ja sitten toisaalta, vaikka olemme pitkällä, puutteita on yhä perusosaamisessa kuten vaikkapa jätteiden lajittelussa.”

”Asennekasvatusta ja jatkuvaa kertaustakin tarvitaan.”

Opiskelijan teknologiseen osaamiseen ei riitä, että digivälineet ovat käytössä. Osallistuminen ja ammattitaito edellyttävät, että digivälineitä pitää osata myös käyttää, ja se vaatii yksinkertaisten asioiden toistamista opetuksessa.

Haapajoki on pyrkinyt muuttamaan omat päivittäiset opetussuunnitelmat oppimissuunnitelmiksi: mitä opiskelijoiden on tarkoitus tänään oppia.

”Näin en voi piiloutua sen taakse, että minä olen tämän opettanut, mutta eipä sille mitään voi, jos eivät oppineet. Aika harvoin perusluennointi tuottaa nuorille sellaisia elämyksiä, että vau, tämä onkin mielenkiintoista ja jää mieleen. Pitää vain miettiä uudenlaisia tapoja toimia.”

Kestävyys on sujuvaa työskentelyä, ideointia ja yhteisöllisyyttä

 

Tiimioppiminen parantaa yhteishenkeä ja työhyvinvointia sekä helpottaa työn tekemistä. Ravintola- ja cateringalan henkilöstön tiimi kokoontuu kerran kuussa aidosti yhteen.

”Tiimivastaavat ovat hienosti pitäneet kiinni, että jatkamme tätä toimintamallia. Läsnäolo ja se, että voimme yhdessä ideoida ja edistää asioita, johtaa hyvään. Aina on vastaväittäjiä ja entiseen palaajia, varmasti faktojakin, miksi näin ei pitäisi tehdä. Mutta kun on löydetty kestävä toimintamalli, olipa se tämä tai joku muu, sitä kannattaa sitkeästi puolustaa.”

Parhaimmillaan strategia kannattelee arkea

Asiakasvastaavan työssä rakennetaan kestäviin toimintamalleihin perustuvaa yhteistyötä eri yrityksiin ja organisaatioihin, olipa kyse kumppanuusyrityksistä tai yksittäisen opiskelijan työssäoppimispaikasta.

”Työelämässä on oivallettu hyvin, mihin me oppilaitoksena voimme reagoida tai antaa apua. Ja myös me voimme rohkeammin hyödyntää työelämää, ei ole vain meidän tehtävämme palvella. Tasapainoinen suhde auttaa molempia.”

Haapajoen mielestä parhaimmillaan strategia kannattelee taustalla työn tekemistä. Vuositasolla voi olla hankalia aikoja ja vaiheita, jolloin pitää keskittyä aivan ruohonjuuritason asioihin – mutta strategia auttaa jatkamaan eteenpäin taas kun on helpompaa. Sen, mitä strategia on käytännössä, tulee olla selvää.

”Osa näkee punaista kuullessaan sanat missio, visio tai strategia. Koulutuspäälliköillä on suuri merkitys siinä, kuinka strategiaa edistetään. Strategian vire säilyy positiivisena, kun se on osa arkea, ei vain strategiaa.”

Kirjoittaja:

Hanna Määttänen, projektipäällikkö, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu/Kehitä osaamisesi kiertotaloudessa -hanke (KEOSKI)