Perinteisiä teatterikäyntejä tai työpajoja emme tänäkään lukuvuonna voineet toteuttaa emmekä kutsua kouluun vierailijoita. Onneksi kuitenkin kielenelävöittäjänä toiminut Pennsylvaniasta kotoisin oleva Anna Pfefferle toi kieli- ja kulttuurituntemustaan arjen koulutyöhön englannin kieliluokille.
8b-luokkalaisia natiiviopettaja Annan tunnilla.
Marraskuussa yläkoulun englannin kieliluokilla vieraili ryhmä Puolalanmäen lukion vaihto-opiskelijoita. Ranskalaiset nuoret olivat päässeet Turkuun kolmeksi viikoksi vaihtoon Ranskan instituutin Mistral Boreal-ohjelman kautta. Ranskalaiset lukiolaiset kertoivat omasta kotipaikastaan ja koulunkäynnistä Ranskassa. Suunnittelimme ennakkoon kysymyksiä ja yläkoululaiset kyselivät ranskalaisilta nuorilta heidän elämästään, koulusta ja arjesta Ranskassa sekä heidän ensivaikutelmistaan Suomessa. Lisäksi pelasimme yhdessä myös kielipelejä. Huhtikuun alussa saimme vielä vieraaksi ranskalaisen Samin, joka on ensimmäisen vuoden lukiolainen Troyesin kaupungista.
Iloista puheensorinaa englanniksi!!
7b:n oppilaat keskustelemassa
Ranskalaisia kiinnostaa Suomi.
8b-luokka osallistui Hollanti-vaihtoprojektiin etänä. Englannin kieliluokkien Hollanti-projektista on erillinen juttu vuosikertomuksessa. Koska 9b-luokka ei päässyt matkustamaan Hollantiin he viettivät kolme päivää viimeisestä kouluviikosta Harvan saaressa. NMKY:n yhteistyötaitoja vaativa toiminnallinen leiriohjelma yhtenäisti entisestään yhdeksän vuotta toisensa tunteneita nuoria. Ensimmäisenä iltana oppilaat pitivät kodassa toisistaan puheita, joiden perusteella toiset päättelivät kenestä on kyse. Ysit kirjoittivat itselleen 10 vuoden päähän kirjeitä, joissa kertoivat haaveistaan, unelmistaan ja suurista salaisuuksista, jotka paljastetaan 10 vuoden päästä. Silloin tavataan uudelleen! Alla kuvakavalkadi 9b:n leirikoulun tunnelmista.
Puolalan koulun englannin kieliluokat ovat tehneet jo 10 vuotta yhteistyötä hollantilaisen Goesin pikkukaupungissa sijaitsevan Pontes Lyceumin kanssa. Tämän lukuvuoden keväällä oli tarkoitus toteuttaa jo kymmenes 8.-luokkalaisten oppilasvaihtomatka ja vastaanottaa ryhmä hollantilaisia nuoria Turkuun. Valitettavasti koronapandemia sotki jälleen suunnitelmat, joten emme pystyneet matkustamaan, emmekä voineet vastaanottaa vieraita Turussa. Ensi lukuvuodeksi olemme jo sopineet vaihdolle päivämäärät lokakuun alkuun ja huhtikuulle. Toivomme kovasti, että pääsemme taas matkustamaan toistemme luokse ja vaihtomme voi jatkua kasvokkain tutustumisella ihmisiin, arkeen ja kulttuuriin.
Korona-aikana olemme kehittäneet etävaihtomallia, sillä halusimme tarjota oppilaille mahdollisuuden käyttää englannin taitojaan ja tutustua hollantilaisiin nuoriin poikkeustilanteessakin. Onneksi yhteistyökoulussamme on myös käytössä TEAMS ja oppilailla on käytössään tietokoneet ja heillä on hyvät tietotekniset valmiudet. Kevätlukukaudella jaoimme turkulaiset ja hollantilaiset oppilaat pienryhmiin ja perustimme TEAMSiin työtilan Turku-Goes-yhteistyölle.
Tammikuussa oli ensimmäinen tapaaminen hollantilaisten kanssa.
Iloista puheensorinaa luokissa ja käytävillä!
Tapaamisille toivottiin jatkoa mahdollisimman pian!
Ensimmäistä etätapaamista varten oppilaat valmistelivat haastattelukysymyksiä hollantilaisille, ja yhteisen etätunnin aikana he tutustuivat toisiinsa pienryhmissä TEAMSin kanavilla. Etätapaaminen tuntui toimivan mainiosti, koska insta- ja snap-osoitteita vaihdettiin tutustumistunnin lopussa innokkaasti. Kivaa oli, että myös kotona sairaana tai karanteenissa olleet 8b-luokkalaiset pääsivät osallistumaan tapaamisiin kotikoneiltaan.
Maaliskuussa juteltiin eri hollantilaisille kuin viimeksi.
Kätevää: osa turkulaisista oli koululla, osa kotona koneillaan.
Innokasta keskustelua Goesista ja Turusta
Toista etätapaamista varten 8b-luokka ideoi kysymyksiä Alankomaista, Zeelandin maakunnasta ja Goesin kaupungista sekä hollantilaisten nuorten elämästä ja arjesta. Pienryhmiä vaihdettiin, jotta oppilailla olisi mahdollisuus tutustua laajempaan joukkoon hollantilaisia nuoria. Jotta kaikki voisivat tutustua koko vaihtoryhmään, teimme myös esittelyvideot, jotka ladattiin suljettuun Flipgrid-ryhmään. Siellä esittelyvideoista myös keskusteltiin ja oppilaat kyselivät toisiltaan täydentäviä tietoja.
Loppukeväästä päätimme vielä tehdä kaupunkiemme esittelyvideot, jotta Turku ja Goes tulisivat näillekin nuorille tutuiksi. Oppilaat valitsivat nähtävyydet ja paikat, joita halusivat Turusta esitellä ja kävivät pienissä porukoissa kuvaamassa niistä videoita. Ryhmien videot ladattiin Flipgridiin ja tuloksena saimme 11 lyhyttä nähtävyysvideota. Aiheina oli esimerkiksi jokiranta, kauppahalli, Hesburger, Logomon silta, Posankka ja Ruissalo. Monet oppilaiden videot onnistuivat niin hyvin, että kelpaisivat mainiosti Turun matkailusivuillekin. Tässä nähtävyysvideossa voit tutustua Funikulaariin ja Kakolaan. Hollantilaisten kevätlukukausi päättyy vasta heinäkuun lopulla ja he työstävät videoitaan kun me jo lomailemme, joten pääsemme katsomaan Goes-videot vasta meidän kesälomamme jälkeen.
Flipgridiin luotiin oma suljettu ryhmä Hollanti-vaihdolle.
Oppilaat katsoivat ja kommentoivat toistensa esittelyjä.
Yhteydenpito toisiin eurooppalaisiin nuoriin edistää monikulttuurisuutta käytännössä, opettaa kansainvälisyyttä ja parantaa oppilaiden käytännön kielitaitoa, kun heille tarjoutuu autenttinen mahdollisuus kommunikoida englanniksi. Koronavuodet osoittivat, että kansainvälinen kouluyhteistyö on mahdollista ja toimivaa myös etäyhteyksin. Aitoja ystävyyssuhteita voi näinkin syntyä, sillä jotkut oppilaat ovat pitäneet yhteyttä hollantilaisiin nuoriin myös vapaa-ajalla somen kautta.
Syksyn alku oli monille jännittävä: Ekaluokkalaiset saivat koulunaloituksen kunniaksi “Schultüten”, kun taas moni muu saksanluokista siirtyi eri opettajalle. Tästä lukuvuodesta alkaen alakoulumme luokat nimittäin vaihtoivat järjestelmään, jossa luokanopettaja vaihtuu kahden vuosiluokan välein. Näin toivomme lisäävämme saksanluokkien yhtenäisyyttä, kun opettajat ja suurempi joukko oppilaita oppivat tuntemaan toisensa paremmin vuosien varrella, ja toisaalta oppilaat saavat monipuolisempia kokemuksia eri opettajien ohjauksessa.
Saksan kieliluokilla opiskelu on kivaa!
Saksanluokkien opiskelua on koko lukuvuoden aikana omalla työpanoksellaan siivittänyt verraton harjoittelija Kristine Stöcker Turun ystävyyskaupungista Rostockista. Hänen ohjauksessaan oppilaat ovat rohkaistuneet käyttämään ennen kaikkea suullista kielitaitoaan. Kristinen johdolla toteutettiin mm. “Ystävyyskaupunkimme Rostock” -projekti, johon kuului video, näyttely saksanluokkien piazzalla koulussa, sekä Rostock –ilta Turun Suomalais-Saksalaisen Yhdistyksen kanssa.
Harjoittelijamme Kristine ohjasi pienryhmissä toiminnallisia tehtäviä.
Poikkeusolojen takia alkusyksyn Grillabend –pihajuhlaa ei voitu järjestää, mutta siihen kuuluvaa herkuttelua ei kuitenkaan tarvinnut unohtaa, sillä munkit ja mehut saimme nautiskella omissa luokissa – kiitos kannatusyhdistyksen!
Marraskuinen Martin päivän lyhtykulkue oli ensimmäinen yhteinen juhlamme pitkiin aikoihin. Juhlaa varten askarreltiin Laterne -lyhtyjä joka luokassa ikkunalautoja, ruokalaa ja piazzaa koristamaan. Koko Puolalan koulu sai nauttia läpi käytävien kulkevasta tunnelmallisesta lyhtykulkueesta.
Martinpäivänä tunnelmoitiin lyhtykulkueessa.
Yhteiseksi koulun juhlaksi aiottu joulujuhla peruuntui, mutta saksanluokat kokoontuivat keskenään saliin aistimaan juhlatunnelmaa ja katsomaan toistensa esityksiä. Viimeisellä viikolla “Weihnachtswerkstätten” -joulutyöpajat järjestettiin myös koronan vuoksi tavallista rajatummin, mutta eri opettajien vetämissä työpajoissa kiertäminen oli silti hauskaa vaihtelua viimeiselle kouluviikolle.
Helmikuussa vietimme Keski-Eurooppalaiseen tapaan karnevaaleja. Kaikki olivat pukeutuneet talviolympialaisteeman mukaisesti. Koulun pihassa jokainen luokka kulki kunniakujan läpi kannustusten saattelemana, jonka jälkeen leikittiin yhdessä. Juhlinta jatkui sisällä omissa luokissa oppilaiden valmistelemia ohjelmia seuraten ja herkutellen.
Keväällä juhlittiin karnevaalia talviolympialaisten hengessä.
Kevään viimeiselle viikolle riitti hauskaa ja haikeaa ohjelmaa: Vietimme yhdessä päivän seikkailupuistossa, ja ohjelmassa oli saksankielistä toimintaa ryhmissä sekä piknikkiä. Salissa jätimme yhdessä hyvästit Kristinelle, josta on vuoden aikana tullut luonnollinen osa saksanluokkien yhteisöä.
Lukuvuoden päätöstä juhlistettiin tänä vuonna yhdessä perheiden kanssa pitkän tauon jälkeen. Rennossa “Frühlingsfest” -juhlassa huoltajat pääsivät vihdoin tutustumaan peruskorjattuun koulutaloomme ja näkivät lastensa esityksiä, taidetta ja koulutöitä. Lopuksi tutustuttiin toisiin perheisiin ja juteltiin pihassa kannatusyhdistyksen järjestämien tarjoilujen äärellä.
Kannatusyhdistyksemme on jälleen tukenut myös oppimateriaalihankintojamme, ja se on perinteiseen tapaan mahdollistanut stipendikirjan myöntämisen kahdelle innokkaalle saksan lukijalle jokaisesta luokasta.
Ensi lukuvuonna meitä odottaa hieno tilaisuus kehittää opetustamme saksankielisen kirjallisuuden parissa. Suomen Goethe-instituutti myönsi Puolalan koulun saksanluokille stipendin, jolla hankimme joka luokkatasolle yhteisesti luettavat saksankieliset kirjat.
Luokat 7 -9
Lukuvuonna 2021-2022 pitkäaikainen oppilasvaihtotoimintamme saksalaisen, Cellen-kaupungissa sijaitsevan Hermann-Billung-Gymnasium-koulun kanssa jouduttiin valitettavasti tänäkin vuonna perumaan vallitsevan koronatilanteen vuoksi. Maaliskuussa 2022 suoritettiin Puolalan koulussa yhdeksättä kertaa Deutsches Sprachdiplom I –kielitutkinto. Toukokuussa neljä yhdeksännen luokan oppilasta osallistui Saksan suurlähetystön sekä muiden saksankielisten organisaatioiden yhdessä järjestämään kansalliseen verkostoitumis- ja informaatiopäivään (Pasch-päivään) paikan päällä Helsingissä.
Kieliluokkalaisilla oli koko lukuvuoden ajan äidinkielisen saksanpuhujan kielenelävöitystä yksi tunti viikossa.
Suomalais-venäläisten luokkien lukuvuosi käynnistyi jälleen ensimmäisen kellonsoiton juhlalla. Uudet ekaluokkalaiset kulkivat pihalle isompien oppilaiden muodostamassa kunniakujassa aplodien saattelemana. Heille laulettiin lauluja ja annettiin onnittelukortit. Lopuksi leikittiin yhdessä pihaleikkejä.
Koronapandemia löi leimansa tähänkin kouluvuoteen, eikä monia aikaisemmilta vuosilta tuttuja tapahtumia kuten syksyn taidepajoja tai naistenpäivän juhlaa voitu järjestää. Uutta toimintaa alettiin kuitenkin kehitellä rajoitusten puitteissa. Lopulta onnistuttiin järjestämään etäyhteyksin kokonaan uudenlaista toimintaa.
Syyskuussa Turun päivänä juhlittiin Turun kaupungin ja Pietarin kaupungin koulun 204 ystävyystoiminnan 30-vuotispäivää. Kahdeksannen luokan oppilaat osallistuivat juhlaan etänä. Tilaisuuden alussa Turun sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen onnitteli ja piti avauspuheen kaikille. Sen jälkeen koulumme oppilaat kertoivat pietarilaisille Turusta ja sen nähtävyyksistä.
Turun kaupungin ja Pietarin kaupungin koulun 204 ystävyystoiminnan 30-vuotispäivän juhlintaa etäyhteydellä.
Syyskuun lopussa kahdeksas luokka osallistui myös Euroopan kielten päivän etätapahtumaan. Tapahtumassa he tapasivat pietarilaisia nuoria ja pääsivät näyttämään toisilleen, kuinka monipuolisesti he tuntevat eri kieliä.
Syyslukukaudella järjestettiin niin ala- kuin yläkoulussa etätapaamisia Pietarin Turunkadulla sijaitsevan ystävyyskoulumme kanssa. Oppilaat pääsivät kurkistamaan toistensa luokkiin ja esittelemään itsensä. Seiskaluokkalaisten tapaamisessa oppilaat esittelivät toisilleen suomalaisia ja venäläisiä juhlia.
Tammikuun alussa juhlimme uutta vuotta ala- ja yläkoulun yhteisprojektilla. Tarkoituksena oli alun perin järjestää perinteinen venäläinen kuusijuhla, jossa koulun vanhimmat oppilaat esittävät nuoremmille oppilaille yleisöä osallistavan näytelmän. Yhdeksäsluokkalaiset ryhtyivät tähän urakkaan ja saivatkin aikaan hienon näytelmän. Koska kokoontumisrajoituksista ei voinut tietää etukäteen, päätettiin näytelmä varmuuden vuoksi kuvata. Ja niinhän siinä kävi, että alakoululaiset katsoivat näytelmän omissa luokissaan taululta, kun saliin ei päästy kokoontumaan. Tästä huolimatta näytelmä saavutti suuren suosion katsojien keskuudessa. Näytelmän jälkeen kilpailtiin ysiluokkalaisten laatimassa uuden vuoden aiheisessa tietokilpailussa ja lopuksi herkuteltiin.
Pakkasukko ja Lumityttö sekä kaksi Vasilisa Viisasta juontajan haastateltavina
Maaliskuun alussa Turun kaupungin ystävyyskaupunkitoiminta Pietariin katkaistiin toistaiseksi Venäjän hyökkäyssodan takia. Tämän vuoksi myös meidän suomalais-venäläiset luokkamme lähtivät kehittämään toimintaansa uuteen suuntaan ja hakemaan yhteistyökumppaneita venäjänkielisistä toimijoista Suomessa.
Kevätlukukaudella koronarajoitukset alkoivat helpottaa ja päästiin pitkän tauon jälkeen aloittamaan yhteislaulutunnit. Kaikki oppilaat ekaluokkalaisista kuudesluokkalaisiin kokoontuivat yhteen luokkaan laulamaan kevätjuhlalauluja. Oli tosi mukavaa päästä kokoontumaan koko joukolla.
Loppukeväästä järjestettiin jo kolmatta kertaa yhdeksännen ja kuudennen luokan kirjeenvaihto. Yhdeksäsluokkalaiset kirjoittivat kuudesluokkalaisille kirjeet, joissa he antoivat vinkkejä ja neuvoja yläkouluun. Kuudesluokkalaiset kirjoittivat vastauskirjeet ja lopuksi luokat tapasivat, jolloin isommat oppilaat pääsivät vastaamaan kysymyksiin yläkouluun siirtymisestä ja kertomaan omia kokemuksiaan.
Taikalinnun pelastamisen jälkeen eväät maistuivat.
Toukokuun lopussa järjestettiin alakoulun oppilaille retkipäivä Katariinanlaaksossa. Päivä toteutettiin yhteistyössä venäjänkielisen Baby Klubi Plus –yhdistyksen kanssa. Oppilaiden tehtävänä oli pelastaa maailmaa suojeleva taikalintu ratkomalla yhteistyössä erilaisia tehtäviä, joista suoriutumalla sai uusia sulkia taikalinnun pyrstöön. Kylmästä säästä huolimatta tehtävät sujuivat hyvin ja taikalintukin sai pyrstönsä takaisin.
Alakoulun lukuvuosi huipentui venäjän kieliluokkien kevätjuhlaan. Pääsimme ensimmäistä kertaa neljään vuoteen kokoontumaan yhdessä huoltajien kanssa tapaamaan koko porukalla ja nauttimaan oppilaiden esityksistä.
Helmikuussa 2022 kielitaitoiset kieliluokkakasimme toimivat kaikille Turun kolmasluokkalaisille järjestetyn Kielikarnevaali-tapahtuman tuomareina. Yhden aamupäivän aikana 850 lasta ja peräti 243 joukkuetta pelasi monikielistä peliä, jonka tavoitteena on esitellä eri kieliä, tutustua kulttuureihin ja kannustaa kolmasluokkalaisia aloittamaan A2-kielen opiskelu. Aiempina vuosina tapahtuma on järjestetty Kupittaan urheiluhallissa, mutta koronapandemian takia tapahtuma toteutettiin jo toista kertaa etänä Seppo-pelialustalla.
3e-luokka Seppo-pelin pyörteissä.
Puolalassa oli monta voitokasta joukkuetta.
Kielikarnevaalin pelit on piilotettu sirkustelttaan.
Puolalan koulusta Kielikarnevaaliin osallistuivat kaikki kolmosluokkalaiset. Kielikarnevaali-pelissä oppilaat tutustuivat eri kieliin 3–4 hengen joukkueissa omalla koulullaan yhden oppitunnin ajan joukkuehenkeä ja yhteistyötaitoja vaativien tehtävien avulla. Joukkueet pelasivat yhteisellä laitteella omassa luokassa tai muussa koulun tilassa. Eri kielten toiminnalliset tehtävät innostivat oppilaita ja pelistä saatiin hyvää palautetta myös opettajilta.
Saksan ja englannin kieliluokkalaisia tuomaritehtävissä.
Puolalan koulun saksan kieliluokkien ja suomalais-venäläisten kieliluokkien 8. luokan oppilailla sekä A2-kieltä opiskelevilla englannin kieliluokkalaisilla oli tapahtumassa erityinen asiantuntijatehtävä, sillä he toimivat koko kaupungin Kielikarnevaali-pelin tuomareina yhdessä Luostarivuoren ruotsin kielikylpyoppilaiden kanssa. Yläkoululaiset selvästi nauttivat kunniatehtävästään ja antoivat innokkaasti pienille 3. luokkalaisille kannustavaa palautetta, sillä he olivat alakoululaisina itsekin aikoinaan osallistuneet Kielikarnevaali-tapahtumiin.
Tänä keväänä paikalla vieraili myös Turun kaupungin verkkosivujen toimittaja, joka haastatteli Puolalan 8. luokkalaisia ja koosti tuomaroinnista pienen videon. Videolla kuulet Aavan, Aichan, Henrikin ja Nicholaksen ajatuksia tuomarina toimimisesta, katso tästä. Voit myös lukea Turun kaupungin sivuilla julkaistusta laajemmasta jutusta lisää nuorten ajatuksia Kielikarnevaali-tapahtumasta ja monipuolisen kielitaidon merkityksestä ”Kielikarnevaalit kannustavat oppilaita opiskelemaan uusia kieliä”.
Lisää aiempien vuosien Kielikarnevaalitapahtumista voit lukea täältä.
Kielivirta on Turun seudun kieliluokkien toiminnan ja opetuksen kehittämishanke, jota Opetushallitus rahoittaa. Kieliluokkia Turussa toimii Puolalan lisäksi Luostarivuoren, Wäinö Aaltosen, Vähä-Heikkilän ja Topeliuksen kouluissa. Kieliluokkalaisia on Turussa yhteensä lähes 1200. Turun kaupungin kieliluokka- ja kielikylpykielinä ovat englanti, saksa, ranska, ruotsi ja venäjä. Syksyllä 2016 käynnistyneessä Kielivirta-hankkeessa on muodostettu kieliluokkaopetuksen verkosto, joka järjestää opettajille koulutusta sekä tarjoaa oppilaille monikielistä kulttuuri- ja harrastetoimintaa sekä innostaa vieraiden kielten opiskeluun. Neljättä vuotta meneillään olevan Turun Kielivirta-hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Turun Normaalikoulun kieliluokat sekä Naantalin, Raision ja Salon kieliluokat.
Lukuvuonna 21-22 Kielivirta-hankkeessa käynnistyi oppilasopastoiminta. Tarkoitus on osallistaa ja kouluttaa oppilaita toimimaan oppaina omissa koulurakennuksissa kaikilla koulun kielillä vieraille, vanhemmille ja muiden koulujen oppilaille. Toimintamalli perustuu Vasaramäen koulun englannin ja ranskan opettajan Anita Zengerin idealle osallistaa ja käyttää oman koulun oppilaita oppaina vieraileville ryhmille. Oppilasopastoiminta on saanut innostuneen vastaanoton vierailta ja opastehtävissä oppilaat pääsevät hyödyntämään kielitaitoaan oikeassa autenttisessa tilanteessa. Puolalan koulun kieliluokkaopettajia on osallistunut kieliagenttitoiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja käynnistämiseen.
Oppilaat pääsevät käyttämään kielitaitoaan opastehtävissä
Miksi haluat oppilasoppaaksi?
Oppilasoppaat saavat t-paidat ja avainnauhat
Keväällä Puolalan alakoulussa alkoi opaskerho, jota vetää saksan kielenelävöittäjä ja Turku-opas Anke Michler-Janhunen. Yläkoulussa kerho käynnistyy syksyllä 2022. Maaliskuussa innokkaimmat oppilaat ja opettajat englannin ja saksan kieliluokalta sekä suomalais-venäläiseltä luokalta pääsivät osallistumaan Kielivirta 4 Oppilasopas-koulutukseen Bore-laivalla. Oppilasopaskoulutukseen osallistui Puolalasta 12 oppilasta: kaksi oppilasta kaikilta ala- ja yläkoulun kielilinjoilta. Tapaamisessa tutustuttiin erilaisten leikkien avulla oppaan työhön ja verkostoiduttiin muiden Turun, Naantalin ja Raision kieliluokkien oppilaiden ja opettajien kanssa. Hankkeesta on saatu koulun kielilinjoille oppilasopaspaidat ja avainnauhat eri kielisillä teksteillä. Näitä tarvitaan kun oppilasagentit lähtevät tositoimiin opastamaan ja markkinoimaan omaa kielilinjaansa.
Monialaiset oppimiskokonaisuudet (MOK) edistävät perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Oppimiskokonaisuuksien aiheet suunnitellaan koulukohtaisesti. Oppimiskokonaisuuksien tarkoituksena on käsitellä oppilaiden kokemusmaailmaan kuuluvia asioita toiminnallisesti.
Puolalan koulun syyslukukauden monialainen oppimiskokonaisuus alkoi heti koulun alettua elokuussa. Elokuisen viikon tarkoituksena oli kesän jälkeen toivottaa kaikki oppilaat – uudet ja vanhat – tervetulleeksi kouluun toiminnan, leikin ja ryhmäytymisen avulla. Tavoitteena oli myös tutustua koulutaloon, sen opetustiloihin ja lähiympäristöön sekä palauttaa mieliin kouluarkeen liittyviä turvallisuusasioita.
Kevään monialaisen oppimiskokonaisuuden teemana oli luku- ja kirjoitustaito, johon pureuduttiin monin eri tavoin lukutaitoviikon aikana.
Sherlock Holmesiksi pukeutunut toisen luokan oppilas on syventynyt kirjaansa.
Puolalan koulun lukuvuoden teemana on ollut lukutaito. Monenlaisiin teksteihin tutustuminen, niistä keskusteleminen ja kirjoittaminen ovat olleet keskeinen osa eri oppiaineiden opiskelua.
Alakoulun lukutaitoryhmä ideoi lukuvuoden jokaiselle kuukaudelle inspiraatiota lukemiseen, kuten lukubingoja. Maaliskuun lopussa vietetyn MOK-viikon aiheena oli tietysti lukutaito. Viikko huipentui Koko koulu lukee -tapahtumaan, jolloin koulun käytävillä vilisti monenmoisia kirjojen hahmoiksi pukeutuneita oppilaita ja opettajia. Koko päivä omistettiin kirjallisuudelle, ja oppilaat nauttivat valitsemastaan kirjasta käytävillä loikoillen, kaverin kainalossa tai rauhallisessa lukupesässä.
Tänä lukuvuotena olemme korostaneet luku- ja kirjoitustaidon merkitystä. Siksi kevään MOK-päivänä keskityimme kirjailija Salla Simukan työhön, sanomalehden sisältöön ja oman kirjan lukemiseen.
Kaikki yläkoululaiset tutustuivat etukäteen Salla Simukan Sammuta valot!/Sytytä valot! -novellikokoelmaan, joka sisältää pieniä, kauheita ja kauniita tarinoita nuorten elämästä. Etäyhteydellä olikin sitten mielenkiintoista kuunnella kirjailijan omia ajatuksia mm. näistä kertomuksista ja hänen omasta urastaan. Seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaiset olivat suunnitelleet kirjailijalle hyviä kysymyksiä, joihin hän vastaili ja kannusti nuoria kirjoittamaan ja lukemaan.
Jokaisesta luokasta muutama oppilas lähti alakoululuokkiin vierailulle. He vinkkasivat nuoremmille lempikirjojaan ja lukivat niistä pätkiä. Olipa kivoja kohtaamisia lasten ja nuorten välillä!
Veikko ja Markku Robert vinkkaamassa musiikkiluokkalaisille.
Matilda esittelemässä omia suosikkejaan.
Kukka-Lotta ja Edgar antamassa yhdessä hyviä lukuvinkkejä nuoremmille.
Yläkoululaiset sukelsivat seuraavaksi päivän sanomalehden maailmaan. Lehdestä etsimme mm. pääkirjoituksen, kolumnin, puheenvuoron, tärkeimmät ulkomaan ja kotimaan uutiset, kulttuurisivut, urheilusivut, säätiedot, sarjakuvat ja TV-ohjelmat.
9d tutustumassa päivän lehteen.
Iltapäivällä esittelimme omat kirjavalintamme toinen toisillemme. Sitten oli aika rauhoittua lukemaan. Rauhallinen lukuhetki päivän päätteeksi tuntui ainakin opettajasta hyvältä.
Lukuvuonna 2021-2022 Hyvinvoinnin vuosikelloa on toteutettu Rovaniemellä kehitetyn mallin mukaan. Vuosikello on jaettu niin, että oppilaiden itsetuntoa, empatia- ja tunnetaitoja sekä koululaistaitoja tuetaan monipuolisesti erilaisin toiminnallisin harjoituksin. Tavoitteena harjoituksissa on ryhmähengen ylläpitäminen, sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja huomion kiinnittäminen niihin taitoihin, joilla oppilaat saavat itsekin tuettua hyvinvointiaan. Joulukuussa Hyvinvoinnin vuosikelloa toteutettiin jokaisessa luokassa osana lukuvuoden viimeisten päivien ohjelmaa. Tunteja on toteutettu pääosin samassa luokassa opiskelevien oppilaiden kesken.
Hyvinvoinnin vuosikellon lisäksi erityisopettajat ja luokanopettajat ovat käyttäneet myös muita luokkien tarpeisiin sovellettuja harjoituksia. Työskentelyn pohjana on käytetty tuttuja ja hyväksi havaittuja KiVa-koulu, Tunnetaito, Turvataito ja Hyvää mieltä yhdessä -materiaaleja, Hyve –tunteja tai Lions Quest –ohjelmia. Lisäksi on kokeiltu uusina materiaaleina Tylsyyden taito-, Tunnehetket- sekä Mieli ry:n materiaaleja monipuolisesti luokan tarpeet huomioiden.
Tunne- ja turvataitojen opettamisen tavoitteena on kiusaamistilanteiden ennaltaehkäiseminen ja mielen hyvinvoinnin tukeminen. KiVa-keskustelut ovat toimineet oppilaiden hyvinvoinnin täsmennettynä tukena niin, että kiusaamistilanteita on soviteltu, selvitelty ja pyritty ehkäisemään tiiviisti pienempien oppilasryhmien kesken.
Kouluterveyskyselyn perusteella koulun kehityskohteiksi muodostuivat sukupuolten moninaisuus sekä lukutaidon vahvistaminen. Lisäksi huomiota kiinnitettiin hyviin käytöstapoihin. Näitä sisältöjä on käsitelty ikätason mukaisesti hyvinvoinnin vuosikellon sisältöjen yhteydessä. Keväällä ja syksyllä on toteutettu luokkakohtaiset KiVa- ja hyvinvointikyselyt, joiden perusteella kohdennettua tukea on pystytty tarjoamaan tarkemmin.
Oppilaat ovat tykänneet tunnetunneista valtavasti ja odottavat aina innolla keskusteluhetkiä. Joissain luokissa oppilaat ovat keränneet tunnetaitotunneilla käytettyjä materiaaleja vihkoon, jolloin erilaiset tuotokset jäävät muistiin myös vastaisuuden varalle.
