Lady sailingin johdolla Lumparnin selällä

Sijaintimme tällä hetkellä 60º07.962N 020º18.032E. Tuulen suunta Lounas ja nopeus 6m/s. Sää on aurinkoinen, lämmin ja hieman pilvinen.

Otimme lähtömme jälkeen pohjanäytteen Ekmanilla. Näytteessä oli savea ja mutaa. Lisäksi yksi harvasukasmato. Näkösyvyys Kastelholman satamassa oli 110 cm.

Lähdimme Kastelholmasta klo 14.00 Lady Sailorien olessa navigointivahdissa. Sää oli puolipilvinen ja tuulen nopeus puuskissa 3m/s. Nelli ajoi purjeveneen ulos satama-alueelta. Päästyämme Lumparninselän luoteisosaan Julia ja Nostivat purjeet ylös.

Lady Sailing Lumparnilla
Lady Sailing Lumparnilla

Nelli, Noora ja Julia

Kastelholman linna

Merilinjalaiset Kastelholman linnan pihalla. Taustalla keskiaikainen vaakuna, jossa saksanhirvi. Saksanhirvi on myös nykyisessä Ahvenanmaan vaakunassa.
Merilinjalaiset Kastelholman linnan pihalla. Taustalla keskiaikainen vaakuna, jossa saksanhirvi. Saksanhirvi on myös nykyisessä Ahvenanmaan vaakunassa.
Linnan ympäriltä on löytynyt paljon luita, joista voi päätellä mitä linnassa on syöty.
Linnan ympäriltä on löytynyt paljon luita, joista voi päätellä mitä linnassa on syöty.

Puolustusmuurilla

 

Kastelholman linna

Kastelholman linna sijaitsee Ahvenanmaan Sundissa. Ensimmäinen osa linnasta, Kastelholmin talo, valmistui 1388. Sitä suojasi paalutus ja 1400-luvulla rakennettiin ensimmäinen kehämuuri, tornit, kiinteät rakennukset ja linna alkoi saada varsinaista muotoa. Kehämuuri oli 1,5 metriä korkea ja sitä kutsuttiin loukkumuuriksi, sillä vastustaja joutui kiipeämään muurin yli ja joutui heti tulituksen kohteeksi linnan korkeimmasta tornista, kuuritornista. 1500-luvun alussa linna oli usein vihollisen piirittämänä ja 1507 tanskalainen Sjören Nordby tuhosi linnan.

Toisaalla Ruotsissa Kustaa Vaasa oli kiinnostunut Ahvenanmaasta. Täten hän antoi käskyn laajentaa linnaa ja sen vieressä olevaa kuninkaan kartanoa. Tämän jälkeen linnaa käytettiin tarhaukseen ja metsästykseen. Saksanhirven metsästyksen paljouden seurauksena vain kuninkaalliset saivat metsästää. Metsästyskielto tuli myös käytäntöön ja salametsästyksestä seurasi kuolema. Vuonna 1556 Kustaa Vaasa nimitti poikansa Juhanan Suomen herttuaksi. Juhana piti veljeään Eerik XIV:tä vankina Kastelholman linnassa vuodesta 1571 lähtien. Myöhemmin Eerik XVI siirrettiin pois muualle, jonka jälkeen hänet myrkytettiin.

1600-luvulla hallintomuoto muuttui ja käytäntöön tuli lääninherranhallinta ja heitä palvelivat vuodit. Tämän seurauksena Ahvenanmaa kuului Turun linnan lääniin. Kastelholman linnasta tehtiin vankila. Vuonna 1745 suuri tulipalo tuhosi linnan ja teki siitä asumiskelvottoman. Linnaa aloitettiin restauroimaan 1891 muun muassa vankilatyövoimalla. Linnan viimeisin restaurointi valmistui vuonna 2001.

Noitavainot

1660-luvulla noitavainot alkoivat Emkarbyn kylästä, jossa Karin Persdotteria syytettiin noituudesta. Väitettiin, että hän olisi vieraillut Kyöpelinvuorella. Karin myönsi siellä olleensa, mutta ei yksin. Vuosina 1666-1676 Ahvenanmaalla 17 naista sai syytteen noituudesta, joista 7 tuomittiin kuolemaan. Kastelholman linna toimi tutkintavankilana.

Ruoka

Ruokaa valmistettiin usein avotulella ja ruoka oli lähes aina liharuokaa, esimerkiksi lihapadat. Vihanneksia ei syöty paljoa. Lintujen munat olivat suosittua ruokaa, sillä niitä ei voitu myrkyttää. Erilaisina juhlapäivinä, kuten metsästyspäivillä, saattoi olla jopa 30 eri ruokalajia. Ylimystö saattoi syödä jopa 5 kiloa ruokaa päivässä. Linnunsulkia käytettiin oksennusreaktion aikaan saamiseksi, jonka jälkeen oli mahdollista syödä lisää. Kaljaa juotiin 5-7 litraa. Puutarhoissa kasvatettiin erilaisia sitrushedelmiä.

Oikeus

Oikeudenkäynti pidettiin vain kaksi kertaa vuodessa. Tuomion toteuttaminen oli usein pyövelin työtä. Pyövelinä saattoi toimia vanha vanki tai tuomion saanut joka on suostunut pyövelin työhön. Pyövelin toteuttamia tuomioita olivat muun muassa kuolemantuomio tai raajan menetys. Viimeinen teloitus toteutettiin Ahvenenmaalla vuonna 1828, kun Fåglöläinen nainen sai tuomion oman lapsensa surmaamisesta

 

Onni, Joonas ja Eero

Pelastusharjoituksia ja pannukakkua

Maritime safety Center Maarianhamina
Maritime safety Center Maarianhamina
Kiipeä ja hyppää
Kiipeä ja hyppää
Pelastusharjoitus
Pelastusharjoitus

Saavuimme Maarianhaminaan 14.10. Lähdimme heti kohti Maritime Safety Centeriä ,jossa meillä oli meripelastusharjoituksia. Perillä puimme pelastuspuvut päälle ja hyppäsimme altaaseen. Aluksi harjoittelimme vuorotellen pelastuslautan kääntämistä altaassa. Harjoituksiin kuului myös pelastushyppy viidestä metristä sekä muiden pelastaminen erilaisissa sääolosuhteissa. Saimme kokea 0,5 metrisiä aaltoja rankkasateessa sekä kovassa tuulessa. Opimme myös miten pysyä lämpimänä kylmässä vedessä ja kaiken tämän jälkeen pääsimme saunaan ja suihkuun.

Seuraavaksi suuntasimme paikalliseen Cafe Julius kahvilaan, missä jokainen sai maistaa ahvenanmaalaista pannukakkua. Se oli todella erilaista, kuin suomalainen pannukakku, joten toiset pitivät siitä ja toiset taas eivät.

Kaiken tämän jälkeen saavuimme Itä-satamaan, jossa pakkasimme Lokin. Ohjeet kuunneltuamme lähdimme matkaan kohti Kastelholmaa.

Nelli, Julia ja Noora

Navigointia Lumparnilla

22.10

Sijainti: 60’09’.120N 020’03’.997E

Lähdimme Maarianhaminan itä-satamasta kohti Lemströmin kanavaa, jossa ruorivastaava

My heart will go on.. Lemböten kanava
My heart will go on.. Lemstömin kanava

Hurri sai näyttää kokeneen ruorimiehen taidot. Kanavamaksun maksettua virtaus koitui erityisen kovaksi ja menetimme lähes kokonaan purjeveneen hallinnan. Vene oli kääntyilemässä jyrkästi, kunnes ruorimies Hurri sai veneen takaisin hallintaan kapteenin avustuksella ja vei meidät turvallisesti pois ahtaasta kanavasta ilman suurempia vahinkoja.

Seilaamme Lumparnin selällä ja näkyvyys on hyvä, mutta on hyvin pimeä. Etelä tuulta meillä on purjeissa 3m/s ja puuskat yltävät 4.5m/s. Olemme menossa kohti Kasteholmaa, jossa vietämmä yön ja aamulla teemme lopullisen päätöksen seuraavast kohteesta.

Miehistön vaihto ja lähtö Maarianhaminasta

Klo 20 Maarianhaminan Itäsatama.

Irrotimme köydet klo 20.00.  Ajamme juuri kohti Kastelholmaa, ilta-aurinko paistaa kirkkaasti. Tuulen nopeus 7.1 m/s  ja suunta Etelä.

Matkan varrella ohitamme Lemströmin kanavan, joka on avoinna ilmaiseksi klo 17.00 asti. Nyt kuitenkin joudumme soittamaan ja maksamaan 80€ sillan avaamisesta.

Tällä hetkellä navigointivuorossa Samba, keittiövuorossa Yön Ritarit ja oppituntivuorossa Lady Sailorit.

Julia, Nelli ja Noora

Sambavahti
Sambavahti

Maarianhaminan valot näkyvät

Olemme saapumassa Maarianhaminan Itäsatamaan. Kello on 22.45. Lemströmmin kanava aukaistiin meitä varten noin puoli tuntia sitten ja nyt Maarianhaminan valot loistavat etuoikealla. Maria, Vincent ja Tomi navigoivat kannella pimeässä merikortti ja maailman tehokkain taskulamppu apuna,  ja antavat ajo-ohjeita kipparille. Nyt mennään kuitenkin ensin vielä septityhjennykseen.

Lumparnin aukolla

Klo 21.00 sijaintina 60°08’N 20°10’E suunta 277 °T

Palasimme juuri kahden tunnin navigaatiovahdista ja lähestymme noin viiden solmun vauhdilla Maarianhaminan Österhamnia. Vahti sujui leppoisasti, suuri osa edettiin moottorilla, purjeet nostettiin vasta hieman ennen Lumparnia. Teimme kaksi vendaa, joista varsinkin toinen sujui mallikkaasti. Saimme huolehtia navigoinnista suurimmaksi osaksi itse, ja myös plotteri pimennettiin. Vauhti jouduttiin ottamaan alas vain kaksi kertaa, kun suunta oli hukassa.

 

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin,

Kaisa, Olga ja Jenny

Glo-järvi Isokarilla

WP_glojärvi20140818_002Glo-järvi eli kluuviflada on syntynyt siten, että maa kohoaa (jääkauden jälkeen) ja merenlahti kuroutuu umpeen. Saaren sisään siis jää makeasta sadevedestä koostuva pienehkö järvi. Maankohoamisrannikoiden glo-järvet ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia elinympäristöjä.

Isokarin glo-järvessä vesi oli melko lämmintä ja pohja oli todella mutainen. Totesimme sen siellä uidessamme, pimeällä ja sateessa, ukkonen jyrisi kaukana. Glo-järvet ovat myös erittäin ravinteikkaita ja reheviä vesialueita, sieltä löytyy paljon kasvillisuutta, pieneliöitä ja ne ovat hyviä lintujen levähdys- , pesimä- ja bongauspaikkoja.

Maria, Tomi ja Vincent