Solidaarisuus

Kuuluisa Gdanskin telakan portti
Kuuluisa Gdanskin telakan portti

 

1970-1980 luvuilla Puolassa oli monia suuria lakkoja solidaarisuuden ja työntekijöiden oikeuksien puolesta. Lakkoihin ryhdyttiin esimerkiksi siksi, että työntekijöillä ei ollut rahaa syksyllä juuri kun lasten koulut olivat alkamassa, vaikka kommunistisessa Puolassa vallitsikin kommunistisen ihanteen mukainen täystyöllisyys. Palkat eivät kuitenkaan riittäneet ihmisten toimeentuloon ja kaikista oli pulaa. Tyytymättömyyttä aiheutti mm. jättimäiset inflaatiot esimerkiksi joskus inflaatioprosentti nousi jopa 200%:n. Tähän aikaan Puolassa oli vallalla kommunistit ja siihen aikaan tällainen lakkoilu oli ennenkuulumatonta.

17.12.1970 Gdanskin sataman työntekijöille kerrottiin, että he voivat palata töihin ja heille vakuuteltiin, että kaikki on hyvin ja heidän vaatimuksiinsa on vastattu. Seuraavana päivänä työntekijät saapuivatkin kuuliaisina satamaan ja sen portilla oli aseistettuja miehiä, jotka alkoivat ampua työntekijöitä. Tässä kahakassa sai surmansa 45 ihmistä. Tämän tarkoituksena oli toimia varoittavana esimerkkinä jos uhmaa kommunisteja ja heidän kieltojaan.

Puolan solidaarisuusliikkeen tunnetuin johtaja oli Lech Walesa. Hän oli Gdanskin telakan telakkatyöläinen ja nousi tämän pitkään maan alla toimineen liikkeen johtoon. Liike pyrki neuvottelemaan Puolan kommunistisen hallinnon kanssa. Mutta ryhtyi 1980 lakkoon, joka levisi koko Puolaan. Sen jälkeen hallinto julisti maahan sotatila ja kaikki tv, satamat ja tehtaat miehitettiin ja kommunistit pidättivät ahkerasti solidaarisuusliikkeessä toimijoita. Vaatimuksista ei kuitenkaan luovuttu ja telakkatyöläiset saivat mm. pystyttää muistomerkin vuoden 1971 lakoissa kuolleiden muistoksi.

Neuvostoliiton talouden huonontuessa 1980-luvulla Puola ymmärsi, ettei Neuvostoliitto olekaan niin vaarallinen, joten siitä seurasi pyöreän pöydän neuvottelut ja pyöreä pöytä merkitsi kaikkien olevan samanarvoisia. Vuonna 1989 kommunisti kaatui, josta seurasi että solidaarisuus ei enää ollut kielletty aate. Tällöin järjestettiin myös osittain demokraattiset vaalit. Puolassa järjestettiin 1989 ensimmäisenä Itä-Euroopassa demokraattiset vaalit. Presidentinvaaleissa Puolan presidentiksi valittiin Lech Walesa.

Gdanskin telakan portilla näimme solidaarisuusliikkeen tunnuksen Solidarno ja Paavi Johannes Paavali II kuvan. Molemmilla on ollut suuri merkitys kommunismin vastaisessa taistelussa Puolassa.

Linda, Lilli ja Maria

 

 

Westerplatte

Merilinjaiset Westerplatten muistomerkillä. Se on pystytetty paikkaan, johon ensimmäiset laukaukset ammuttiin.
Merilinjaiset Westerplatten muistomerkillä. Se on pystytetty paikkaan, johon ensimmäiset laukaukset ammuttiin.

WESTERPLATTE

 Saavuimme 18.8 torstaina Gdanskiin ja tutustuimme kaupunkiin. Ensimmäinen kohteemme oli Westerplatte, joka on tunnettu siitä, että siellä ammuttiin toisen maailmansodan ensimmäiset laukaukset.

Puola itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Versaillesin rauhansopimuksessa Saksa joutui luovuttamaan Puolalle ns. Puolan käytävän, jolla taattiin Puolan yhteys Itämereen. Danzigista eli nykyisestä Gdanskista tuli Kansainliiton vapaakaupunki . Tämän seurauksena Puola sai Danzigin vieressä sijaitsevan Westerplatten niemimaan , jonne se perusti 1920-luvulla sotilastukikohdan.

1.9.1939 alkoi II maailmansota Saksan hyökkäyksellä Puolaan. Sodan ensimmäiset laukaukset ammuttiin 04.47 kohti Westerplatten niemimaata.

Saksalainen sotalaiva Schlesswig_Hollstein oli saapunut Danzigiin ystävyysvierailulle, mutta tämä olikin hämäystä ja laiva alkoi ampua kohti Westerplaten sotilastukikohtaa. Laiva oli tullut Danzigiin jokea pitkin, joka oli ainoa meritie kaupunkiin. Nämä olivat toisen maailmansodan ensimmäiset laukaukset. Westerplatten niemimaa, joka sijaitsee joen toisella puolella, tietenkin vastasi tuleen ja tästä alkoi sota.

Puola oli varustellut Westerplatten huonosti sotaa varten ja Saksalla oli kivenkova hyökkäyskalusto ja –suunnitelma. Saksalla oli n.3000 sotilasta kun taas Westerplattella oli puolalaisia sotilaita vain n. 200. Ainoastaan suunnilleen puolilla Puolan sotilailla oli aseita. Tämän vuoksi Saksan ajateltiin kävelevän helposti Westerplatten yli ja valtaavan sen, mutta tehtävä osoittautuikin yllättävän vaikeaksi.

Westerplatte antautui viikon taistelun jälkeen ja Puolakin luovutti kahden viikon jälkeen. Saksalaiset miehittivät Puolaa vuoteen 1945 asti. Westerplatten sotapäällikkö Suharski halusi luovuttaa jo ennen viikkoa, mutta muut halusivat sotia, joten Suharski lukittiin sairaalahuoneeseen. Sotilaitten luovutettua Suharski lähetettiin sotaleirille, jonne hän lopulta kuoli. Hänen tuhkansa kuljetettiin Westerplatteen ja haudattiin muiden sodassa kaatuneiden viereen.

Johannes ja Niclas

 

 

Greetings from Hell

Lensimme aamulla Gdanskiin, tutustuimme päivän kaupungin historiaan, iltapäivällä lähdimme ajelemaan kohti Hellin niemimaan kärkeä. Matkalla pysähdyimme dyyneillä tutustumassa alueen luontoon.

Nyt kello on 00.15, paikallista aikaa 23.15. Valmistaudumme köysien irrottamiseen ja merelle lähtöön. Täysikuu loistaa pilvien lomasta, tuulta reippaasti länsi-lounaasta.

Merilukion purjehdus Gdanskista Turkuun on alkamassa. Täällä kaikki hyvin.

Lukio aalloilla

Merilinjan purjehdus Hiidenmaalle on päättynyt onnellisesti kotisatamaan Turkuun.

Opettaja-lehdessä julkaistiin tänään sopivasti artikkeli Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion merilinjasta ja sen tavoitteista. Jutusta käy mukavasti ilmi koulumme tavoitteet ja päämäärät, jossa keskiössä ovat aina opiskelijamme. Kiitos kaikille teille mukavasta reissusta. Koulussamme opiskelee hienoja, huumorintajuisia, reippaita ja aloitekykyisiä opiskelijoita.

http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPage%2Fjuttusivu&cid=1351276519632&juttuID=1408911953765

Haluamme lämpimästi myös kiittää koululaivamme miehistöä, menomatkalla mukana ollutta Jari Viskari ja paluumatkalla ollutta Valtteri Itärantaa sekä koululaivamme ammattitaitoista kipparia Kimmo Hotasta, jonka kanssa selviämme merellä tilanteista kuin tilanteista.

Navigare necesse est!

Christiane Ala-Nissilä ja Nina Brander

Nina Brander ja Christiane Ala-Nissilä Haapsalun linnan edustalla elokuussa 2015.
Opettajat Haapsalun linnan edustalla elokuussa 2015.

Lokki laiturissa

Seilasimme viikon parhaimmassa sivutuulessa täysin purjein Dalskäristä Turkuun 7:n solmun vauhtia. Loppusiivous, kiitokset koko miehistölle ja kotiin. Lisäämme blogiin vielä kuvia ja artikkeleita matkan varrelta.

Pysähdys Vedenalaisella veistospolulla Dalskärissä

Puhdasta rakkolevää Dalskärissä
Puhdasta rakkolevää Dalskärissä
Elias kuvasi veistokset 28.8.2015
Elias kuvasi veistokset 28.8.2015

Pysähdyimme noin kello 14-15 Dalskärissä tutustumaan tsykkiläisten viime vuonna tekemään Vedenalaiseen veistospolkuun. Dalskärin lahteen on upotettu 6 massiivista betoniveistosta. Osa ryhmästämme tutustui Vedenalaiseen veistospolkuun snorklaamalla historianopettajan kanssa. Elias sukelsi pohjaan ottamaan go-prolla lähikuvaa veistoksista. Levät ovat jo peittäneet veistokset kuten oli tarkoitustuskin. Katso kaikki veistokset 28.8. 2015 (seuranta) blogista:

Vedenalainen veistospolku- Tietoa projektista

Koko ryhmä  otti rannassa meribiologian näytteitä biologian opettajan johdolla.

Seilaamme kohti Turkua kuuden, seitsemän solmun vauhtia kaikki purjeet ylhäällä. Olemme illansuussa Aurajokirannassa.

Dalskärin Mereneito 28.8.2015

Öröstä Dalskäriin

Sijainti: Tunnhamnin sivutus menossa

Sää: tuuli 6m/s SW, pilvistä, sade loppui

Purjeet: Iso, staysailit ja rullafokka

V__7082 (3)
Kello 11.30 Tunnhamn, Elias ja Mirka navigointivahdissa.

Haapsalun historiaa

Haapsalun linnan torni
Haapsalun linnan torni
_MG_8540
katunäkymä Haapsalusta

 

Haapsalu on Viron pohjoisosassa sijaitseva noin 10 000 asukkaan kaupunki, joka on vajaan kahden tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta. Nimensä kaupunki on saanut haapa-puista tai mahdollisesti niistä tehdyistä haapioista, jotka olivat puiden rungoista koverrettuja veneitä.

Viron historian vaiheet näkyvät hyvin Haapsalun historiassa. Keskiajalla Virossa hallitsi saksalainen ritarikunta, jonka jälkeen alkoi Ruotsin vallanaika vuonna 1581- 1710. Suuresta Pohjan sodasta alkoi Venäjän keisarin valtakausi ja se kesti kesti vuoteen 1917. Ensimmäisen maailmailmansodan aikana Viro oli myös Saksan halussa. Viro itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan seurauksena, itsenäisyyden aikaa kesti vuoteen 1940. Toisen maailmansodan seurauksena Neuvostoliitto miehitti Viron. Viro itsenäistyi Neuvostoliiton romahtaessa vuonna 1991.

Haapsalun historiallisesti tärkeimpiä kohteita ovat piispanlinna, promenaadi, kylpylät sekä Afrikan ranta.

Piispanlinnaa alettiin rakentaa vuonna 1265. Linnan muuri on 800 metriä pitkä. Muurista ei ole paljon jäljellä, koska Venäjän vallan aikana kaupunkilaisille annettiin lupa hakea muurista kiviä talojen rakentamista varten.

Kaupungin rannalle rakennettiin kävelytie jota kutsutaan promenaadiksi. Promenaadi rakennettiin Venäjältä lomaa viettämään tulleiden varakkaanpien ihmisten kohtaamispaikaksi. Viime aikoina promenaadin varrelle on ollut mahdollista ostaa oma penkki. Kaupungilla ei ollut varaa rakentaa promenaadille penkkejä, joten se antoi ihmisille mahdollisuuden ostaa oman nimikkopenkin.

Haapsalusta on tullut kuuluisa kylpyläkaupunki rannan läheltä löytyneen parantavan mudan ansiosta. Aikoinaan kaupunkiin matkustivat monet varakkaat venäläiset kylpemään.

Haapsaluun rantaa kutsutaan Afrikanrannaksi, sillä sen matala jokisuisto muistuttaa Kongo-joen suistoa. Maisemaa kruunaa tummaan mutaan valellut kaupunkilaiset, jotka ovat aurinkoisella rannalla kesäisin hoitamassa ihoaan.

Mirka, Elias, Sauli