1970-1980 luvuilla Puolassa oli monia suuria lakkoja solidaarisuuden ja työntekijöiden oikeuksien puolesta. Lakkoihin ryhdyttiin esimerkiksi siksi, että työntekijöillä ei ollut rahaa syksyllä juuri kun lasten koulut olivat alkamassa, vaikka kommunistisessa Puolassa vallitsikin kommunistisen ihanteen mukainen täystyöllisyys. Palkat eivät kuitenkaan riittäneet ihmisten toimeentuloon ja kaikista oli pulaa. Tyytymättömyyttä aiheutti mm. jättimäiset inflaatiot esimerkiksi joskus inflaatioprosentti nousi jopa 200%:n. Tähän aikaan Puolassa oli vallalla kommunistit ja siihen aikaan tällainen lakkoilu oli ennenkuulumatonta.
17.12.1970 Gdanskin sataman työntekijöille kerrottiin, että he voivat palata töihin ja heille vakuuteltiin, että kaikki on hyvin ja heidän vaatimuksiinsa on vastattu. Seuraavana päivänä työntekijät saapuivatkin kuuliaisina satamaan ja sen portilla oli aseistettuja miehiä, jotka alkoivat ampua työntekijöitä. Tässä kahakassa sai surmansa 45 ihmistä. Tämän tarkoituksena oli toimia varoittavana esimerkkinä jos uhmaa kommunisteja ja heidän kieltojaan.
Puolan solidaarisuusliikkeen tunnetuin johtaja oli Lech Walesa. Hän oli Gdanskin telakan telakkatyöläinen ja nousi tämän pitkään maan alla toimineen liikkeen johtoon. Liike pyrki neuvottelemaan Puolan kommunistisen hallinnon kanssa. Mutta ryhtyi 1980 lakkoon, joka levisi koko Puolaan. Sen jälkeen hallinto julisti maahan sotatila ja kaikki tv, satamat ja tehtaat miehitettiin ja kommunistit pidättivät ahkerasti solidaarisuusliikkeessä toimijoita. Vaatimuksista ei kuitenkaan luovuttu ja telakkatyöläiset saivat mm. pystyttää muistomerkin vuoden 1971 lakoissa kuolleiden muistoksi.
Neuvostoliiton talouden huonontuessa 1980-luvulla Puola ymmärsi, ettei Neuvostoliitto olekaan niin vaarallinen, joten siitä seurasi pyöreän pöydän neuvottelut ja pyöreä pöytä merkitsi kaikkien olevan samanarvoisia. Vuonna 1989 kommunisti kaatui, josta seurasi että solidaarisuus ei enää ollut kielletty aate. Tällöin järjestettiin myös osittain demokraattiset vaalit. Puolassa järjestettiin 1989 ensimmäisenä Itä-Euroopassa demokraattiset vaalit. Presidentinvaaleissa Puolan presidentiksi valittiin Lech Walesa.
Gdanskin telakan portilla näimme solidaarisuusliikkeen tunnuksen Solidarno ja Paavi Johannes Paavali II kuvan. Molemmilla on ollut suuri merkitys kommunismin vastaisessa taistelussa Puolassa.
Linda, Lilli ja Maria
On mukavaa seurata blogi-kirjoitteluani ja seurata matkaanne