Navigare

Tulimme aamulla 23.8 laivalla Tallinnaan. Siitä jatkoimme bussilla Haapsaluun. Saavuttuamme vaihdoimme kuulumiset jonka jälkeen ensimmäinen ryhmä lähti kohti Turkua. Aloitimme tutustumalla miehistöön ja veneen tapoihin. Lähdimme tutustumaan Haapsalun kaupunkiin ja historiaan.

Meidän vahtimme ”auto läks katki” aloitti navigoimalla Lokin pois Haapsalusta kello 19.15. Jouduimme kulkemaan kapeita ja matalia väyliä pitkin ulos satamasta, mutta se sujui kuitenkin todella hyvin. Oli hyvä kerrata merimerkit, koska ne olivat kesälomalla päässeet vähän unohtumaan..

Sää oli lähtiessä selkeä, tuuli oli lännestä 3 m/s ja lämpötila 15 astetta.

Ryhmä: ”auto läks katki” Jetro, Teemu, Oona, Lotta

Klo 21.10 58,56,N 23,24E

Haapsaluun on 4 mailia. Seilaamme matalissa vesissä. Kaikuluotain näyttää tällä hetkellä 2,6 metriä . Haapsalun edustan vedet ovat matalat ja vahti joutuu olemaan todella tarkkana.

 

 

 

 

 

 

Viron Muhusta löytyy kalkkikiveä ja graniittia. Graniitti on kovaa, painavaa ja se koostuu muutamasta mineraalista (biotiitti, kalimaasälpä ja kvartsi). Sitä löytyy yleisesti sekä Suomen saaristosta että sisämaasta. Graniittia pystyy muokkaamaan pääasiassa vain jääkausi. Kalkkikivi on sedimenttikivi ja kalkin ym. kerrostuessa merenpohjaan se iskostuu kovan paineen takia kalkkikiveksi. Maankohoamisen sekä mannerlaattojen liikkeiden ansiosta sitä nousee merenpohjasta maalle. Kalkkikivi on huokoista, vaaleaa, kevyttä ja rapautuvaa. Esimerkiksi aallot kuluttavat sitä mekaanisen liikkeen takia suuresti ja myös hapan sadevesi kuluttaa kalkkikiveä paljon. Kalkkikivijyrkänteihin meren aallot usein tekevät (tippukivi)luolastoja. Kun luolasto ulottuu pitkälle suoran jyrkänteen syvyyksiin, jyrkänteen reuna voi hajota ja näin maa pikkuhiljaa vetäytyy sisämaahan päin.

Täällä Virossa, Saarenmaan Muhussa, kalkki neutraloi happamuutta ja aikaansaa hyvän ravinteikkaan rehevän maaperän, jolloin alueella on paljon erilaista kasvillisuutta. Viro sijaitsee lauhkealla lehtimetsävyöhykkeellä, ja täällä Muhussa on paljon jaloja lehtipuita, muun muassa jalavaa, vaahteraa, tammea, pähkinäpensaita, pihlajaa, saarnia, hevoskastanjaa ja pyökkiä.

Lilli, Linda ja Maria // Sopotit

Kiireisen aamupalan jälkeen lähdimme pyöräilemään Pyhän Katariinan kirkolle. Puolet porukasta meni autolla (skoda) hakemaan lisää pyöriä, kun samaan aikaan loput pyöräilivät kirkolle päin. Kun koko porukka oli Pyhän Katariinan kirkolla, kävimme Ala-Nissilän johdolla sen historiaa. Samaan aikaan Brander keräsi erilaisia lehti- ja kivilajeja opiskelua varten. Kirkon historian jälkeen sai mennä syömään tai kauppaan. Sen jälkeen lähdimme polkemaan takaisin venesatamaan päin. Satamassa kävimme saunassa ja suihkussa, jonka jälkeen lähdimme kohti Haapsalua. Nostimme tunnin konetuksen jälkeen purjeet. Menimme koko matkan ilman plotteria kehittääksemme navigointia kartan kanssa.

Disa, Ella, Johannes, Niclas // Eko-Polsk

Tuuli muodostaa aaltoja ja tuulen voimistuessa myös aallot kasvavat. Kun tuulet loppuvat, aallot eivät kasva enää, mutta niiden liike jatkuu maininkeina. Jokaisella tuulen nopeudella on oma maksimikorkeutensa. Jos tuulee 5m/s, voivat aallot olla tällöin 0,5-1m korkeita. Huippuun kehittymisessä kestää kuusi tuntia ja se vaatii vähintään 40km pitkän vesialueen, jolle tuuli puhaltaa. 10m/s puhaltava tuuli voi samalla alueella saada samassa ajassa metrin korkuisia aaltoja. Jos 10m/s voimakkuudella puhaltava tuuli puhaltaa 16 tuntia 250km pitkällä alueella, aaltojen korkeus voi olla 2-3 metriä. Navakka tuuli (15m/s) voi aiheuttaa jopa viisimetrisiä aaltoja, mutta se vaatii ainakin vuorokauden aikaa ja 500km pitkän vaikutusalueen. Matkallamme o n ollut monenlaisia aaltoja, kuten ihan tyyntä eli ei aaltoja ollenkaan ja myös aika korkeita, sillä korkeimmat aallot ovat olleet n. 3-4 metriä korkeita.

Niclas ja Johannes

 

Tuulet syntyvät ilmanpaine-eroista, jossa ilmaa siirtyy korkeapaineesta matalapaineeseen. Ilmiö on hyvin looginen, sillä matalapaine tarkoittaa tilaa, jossa ilmanpaine poikkeaa normaalista alhaisemmaksi, eli ilmanpaine on alle 1013hPa (hehtopascal). Korkeapaineessa ilmanpaine taas kohoaa eli on suurempi kuin normaali 1013hPa. Ilman siirtyessä korkeapaineesta matalapaineeseen siirtyy ilmaa matalapaineen luomillle alipainealueille, ja näin syntyy virtauksia. Eli tuuli on siis ilmaa joka liikkuu. Se syntyy pyrkimyksellä tasoittaa Auringon luomia ilmanpaine- ja lämpötilaeroja. Tuuli voi muuttaa suuntaa tai hidastua kohdatessaan esteitä, kuten vuoria. Myös maanpinnan kitka hidastaa tuulta ja tämän vuoksi merellä tuulee yleensä kovempaa kuin maalla. Tuuli kulkee usein rintamina, jotka voidaan jakaa korkeapaine- ja matalapainerintamiin. Matkallamme on ollut hiljaisia, niin kuin myös koviakin tuulia. Hiljaisin on ollut ihan tyyni eli 0m/s. Kovin on ollut n. 9m/s Hellistä lähtiessä.

Johannes ja Niclas

Sunnuntai 21.8 Klo 21.45

Olemme olleet tällä hetkellä 31 tuntia yhtäjaksoisesti merellä ja purjeilla 20 tuntia. Se lienee merilinjan historian ennätys. Purjeita on nosteltu ylös ja alas. Pääasiassa olemme tulleet Riianlahden yli heittämällä täysin purjein. Ylhäällä ovat olleet rullafokka, staysail 1, staysail 2, megafischerman ja isopurje. Myös genaakkeria on nostettu ja laskettu.

Tänään on myös rikottu tämän reissun nopuesennätyksiä. Tällä hetkellä ennätys lehtori Ala-Nissilän hallussa 8,6 solmua. Samainen lukema on myös merilinjan tämän lukuvuoden tavoitekeskiarvo ; )

Matkaan on mahtunut pientä sadetta, mutta myös aurinkoa ja tarpeeksi tuulta itä-kaakosta noin 6-8m/s.

Komppania on nukkunut poikkeuksellisen paljon tänään, lähes kaikki vapaa-aika on käytetty nukkumiseen. Keula on kohti Muhua, ja siellä vietämme seuraavan yön.

Päivän aikana kuljettu matka purjeilla on 140 mailia. Keskinopeus on ollut 6,6 solmua.

Nyt kippari huutaa purjeiden laskuun.Lähestymme Muhua.

Hyvää yötä! Head ööt!

Lilli

 

 

 

Eilen aamulla, kun pyöräilimme Kuurin kynnäksellä, tapasimme rannalla naisen, jolla oli kädet täynnä meripihkaa. Meripihka on tyypillistä eteläiselle Itämerelle ja sitä huuhtoutuu merestä rantaan.

Meripihka on ollut arvokas kauppatavara, jota on viety alueelta jopa Rooman valtakuntaan. Jo lääketieteen isä Hippokrates tunsi meripihkan parantavat ja antiseptiset vaikutukset. Matkan aikana olemme nähneet Gdanskissa ja Sopotissa markkinoilla paljon meripihkasta tehtyjä tuotteita esim. patsaita ja koruja. Löysimme itsekin Kuurin kynnäksen Itämeren puoleiselta rannalta meripihkaa. Maailman meripihkasta 90% tulee Kuurin kynnäksen Kaliningradin puoleisista kaivoksista.

Liettulaiset olivat Euroopan viimeinen pakanakansa. Tunnettu liettualainen kansantarina antaa myyttisen selityksen meripihkan synnylle:

Liettualainen kalastajanpoika Kastytis ja jumalatar Jurate rakastuivat toisiinsa tulisesti. Jurate asui meripihkalinnassa syvällä meren pohjassa. Ylijumala Perkunas suuttui, koska jumalar oli langennut tavalliseen kuolevaiseen ja lähetti näin salaman tuhoamaan meripihkapalatsin. Siitä asti tuhoutuneen palatsin jäännöksiä on ajautunut rantaan muistoksi saavuttamattomasta rakkaudesta.

Myöhemmin tieteellinen maailmankuvan kehittyminen korvasi myyttisen selityksen meripihkan synnystä.

Disa, Ella, Linda ja Maria

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vietimme toissayön Liettuassa Klaipedaan kuuluvassa Smiltynessä, joka sijaitsee varsinaisen kaupungin vastarannalla Kuurin kynnäksellä. Klaipeda on Liettuan tärkein satamakaupunki. Klaipeda tunnettiin ennen saksankielisellä nimellä Memel. Alun perin Klaipeida perustettiin nimellä Memelburg, ja sen perusti Saksalainen ritarikunta 1200-luvulla. Entisellä Memelin alueella on pitkä saksalaistaustainen historia, ja se kuului aikanaan Itä-Preussiin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksa menetti alueitaan, jolloin vuonna 1918 Liettua itsenäistyi ja Memelistä tuli osa Liettuaa. Ennen toista maailmansotaa Memel luovutettiin Hitlerin Saksalle, joka oli aloittanut laajentumisensa 1930-luvulla ja sen tavoitteena oli mm. saksankielisten alueiden liittäminen Saksan valtakuntaan. Toisen maailmansodan seurauksena Liettuasta tuli osa Neuvostoliittoa. Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 Liettua itsenäistyi uudestaan. Entinen Memel ja nykyinen Klaipeida on vuosisatoja ollut tärkeä kauppapaikka ja Liettuan merkittävin satamakaupunki Kuurin Haffin suulla.

Vilho ja Aatu

Turbulenski

Ilma oli puolipilvinen ja tuuli idästä. Vahti vaihtui aamuseitsemältä ja Sopotit asettuivat iloisina ja pirteinä asemiin. Vahdin aikana karttaplotteri aiheutti hieman hämmennystä, sillä syvyydet olivat ilmoitettu poikkeuksellisesti jalkoina eikä metreinä. Onneksi kippari huomasi tilanteen ajoissa ja korjasi asian. Sekä tuuli että sää olivat täydelliset meidän aamuvahtia varten. Tuulen yltyessä nostimme Megafishermanin ja laskimme Staysailit 1:n ja 2:n. Näimme vuoromme aikana myös meidän lisäksi kaksi purjevenettä keskellä merta. Navigointi vuoromme lähestyessä loppuaan jätimme vastuun Turbulenski ryhmälle, jotka jatkoivat navigointia.

Linda, Maria ja Lilli // Sopotit