Tekijä: Christiane Ala-Nissilä

20.8.

Klaipedan edustalla

14.45

55¤47`180N

021¤02`458E

Tuulen nopeus: 1-0 m/s

Puolipilvistä ja lämpöä 24 astetta

Aallon korkeus n. 30 cm
Heräsimme tänään kahdeksan aikoihin aamupalalle. Opettajat työskentelivät kovasti saadakseen meille pyörät vuorattua ja he saivat ne Satama Marinasta. Lähdimme aamulla yhdeksän aikoihin vuokratuilla pyörillä tutkimaan Kuurin kynnästä. Rannalle oli matkaa suunnilleen kolme kilometriä ja kuljimme tämän matkan Kuurin Haffin rantaa pitkin, joten toisella puolella haffia sijaitsi Klaipedan teollisuus- ja öljysatama. Opiskelimme rannalla miten Kuurin kynnäs on muodostunut ja miten dyynit muodostuvat ja kehittyvät. Kuulimme myös, että rantaviiva jatkuu Kaliningradiin asti. Saimme hiekkarannalla tunnin vapaa-aikaa ja sinä aikana kävimme yhdessä uimassa Itämeressä. Tämän jälkeen lähdimme polkemaan veneelle, jossa me kokoonnuimme kahdentoista aikaan. Rannassa kävimme suihkussa ja vietimme hetken laiturissa ennen kuin lähdimme matkaan. Nyt olemme matkustaneet noin puolitoista tuntia ja keli on loistava. Lahden suulta otimme vesinäytteitä, pohjanäytteitä ja tutkimme näkösyvyyden.Näkösyvyys oli 70 cm.

Johannes ja Niclas

Pysähdyimme eilen Helin niemimaalle. Se on syntynyt vallitsevien länsituulien ja merivirtausten kasatessa hiekkaa pitkänomaisiksi särkiksi, jotka ovat aikanaan yhdistyneet. Jäimme katsomaan hiekkadyynejä. Lehtori Nina Brander kertoi meille rannalla dyynien synnystä. Ensimmäisenä syntyy alkiodyyni, joka kasautuu, kun meri kuljettaa hiekkaa ja aurinko kuivattaa sen. Sitten tuuli kasaa hiekkaa rantavehnän juurelle. Alkiodyyni on korkeimmillaan allr puoli metriä. Alkiodyynin jälkeen syntyy esidyyni, joka on korkeimmillaan 0,7 metriä. Esidyynin jälkeen syntyy rantadyyni. Rantadyynit ovat liikkuvia dyynejä, ne voivat liikkua noin 5 metriä vuodessa. Hiekkadyynit liikkuvat meren suuntaisesti. Rantadyynien jälkeistä metsittynyttä aluetta kutsutaan metsädyyniksi. Metsä sitoo hiekan paikalleen, joten metsädyynit eivät liiku. Liikkuvat hiekkadyynit hautaavat joskus kyliä alleen, joten metsädyynejä on istutettu estämään tätä. Tuulen aikaansaamia muotoja kutsutaan eolisiksi muodostelmiksi.

Lepokulma on piste dyynin romahtamisen jälkeen. Kun hiekkaa kasautuu dyynin päälle ja dyynin kärki romahtaa, se saavuttaa lepokulman eli 25-34 astetta. Helin niemimaan ja Puolan rannikon välissä on suojaisa lahti.

Disa ja Ella

 

Klo. 02.00 alkoi vahtivuoro, ja se kesti kolme tuntia. Viideltä pääsimme nukkumaan pariksi tunniksi.  Tuulta oli 7-8 m Yö ei ollut niin pimeä kuin mitä olisi luullut, sillä täysikuu valaisi mukavasti merta. Purjehtiminen yöllä oli mielenkiintoista, vaikka välillä aika tuntuikin matelevan. Kokemus oli jännittävä, sillä kukaan meistä ei ollut purjehtinut aikasemmin yöllä avomerellä. Purjeista meillä oli ylhäällä isopurje ja matkaa tehtiin noin kuuden solmun nopeudella.

 

Sopot-vahti Lilli, Linda ja Maria

 

1970-1980 luvuilla Puolassa oli monia suuria lakkoja solidaarisuuden ja työntekijöiden oikeuksien puolesta. Lakkoihin ryhdyttiin esimerkiksi siksi, että työntekijöillä ei ollut rahaa syksyllä juuri kun lasten koulut olivat alkamassa, vaikka kommunistisessa Puolassa vallitsikin kommunistisen ihanteen mukainen täystyöllisyys. Palkat eivät kuitenkaan riittäneet ihmisten toimeentuloon ja kaikista oli pulaa. Tyytymättömyyttä aiheutti mm. jättimäiset inflaatiot esimerkiksi joskus inflaatioprosentti nousi jopa 200%:n. Tähän aikaan Puolassa oli vallalla kommunistit ja siihen aikaan tällainen lakkoilu oli ennenkuulumatonta.

17.12.1970 Gdanskin sataman työntekijöille kerrottiin, että he voivat palata töihin ja heille vakuuteltiin, että kaikki on hyvin ja heidän vaatimuksiinsa on vastattu. Seuraavana päivänä työntekijät saapuivatkin kuuliaisina satamaan ja sen portilla oli aseistettuja miehiä, jotka alkoivat ampua työntekijöitä. Tässä kahakassa sai surmansa 45 ihmistä. Tämän tarkoituksena oli toimia varoittavana esimerkkinä jos uhmaa kommunisteja ja heidän kieltojaan.

Puolan solidaarisuusliikkeen tunnetuin johtaja oli Lech Walesa. Hän oli Gdanskin telakan telakkatyöläinen ja nousi tämän pitkään maan alla toimineen liikkeen johtoon. Liike pyrki neuvottelemaan Puolan kommunistisen hallinnon kanssa. Mutta ryhtyi 1980 lakkoon, joka levisi koko Puolaan. Sen jälkeen hallinto julisti maahan sotatila ja kaikki tv, satamat ja tehtaat miehitettiin ja kommunistit pidättivät ahkerasti solidaarisuusliikkeessä toimijoita. Vaatimuksista ei kuitenkaan luovuttu ja telakkatyöläiset saivat mm. pystyttää muistomerkin vuoden 1971 lakoissa kuolleiden muistoksi.

Neuvostoliiton talouden huonontuessa 1980-luvulla Puola ymmärsi, ettei Neuvostoliitto olekaan niin vaarallinen, joten siitä seurasi pyöreän pöydän neuvottelut ja pyöreä pöytä merkitsi kaikkien olevan samanarvoisia. Vuonna 1989 kommunisti kaatui, josta seurasi että solidaarisuus ei enää ollut kielletty aate. Tällöin järjestettiin myös osittain demokraattiset vaalit. Puolassa järjestettiin 1989 ensimmäisenä Itä-Euroopassa demokraattiset vaalit. Presidentinvaaleissa Puolan presidentiksi valittiin Lech Walesa.

Gdanskin telakan portilla näimme solidaarisuusliikkeen tunnuksen Solidarno ja Paavi Johannes Paavali II kuvan. Molemmilla on ollut suuri merkitys kommunismin vastaisessa taistelussa Puolassa.

Linda, Lilli ja Maria

 

 

WESTERPLATTE

 Saavuimme 18.8 torstaina Gdanskiin ja tutustuimme kaupunkiin. Ensimmäinen kohteemme oli Westerplatte, joka on tunnettu siitä, että siellä ammuttiin toisen maailmansodan ensimmäiset laukaukset.

Puola itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Versaillesin rauhansopimuksessa Saksa joutui luovuttamaan Puolalle ns. Puolan käytävän, jolla taattiin Puolan yhteys Itämereen. Danzigista eli nykyisestä Gdanskista tuli Kansainliiton vapaakaupunki . Tämän seurauksena Puola sai Danzigin vieressä sijaitsevan Westerplatten niemimaan , jonne se perusti 1920-luvulla sotilastukikohdan.

1.9.1939 alkoi II maailmansota Saksan hyökkäyksellä Puolaan. Sodan ensimmäiset laukaukset ammuttiin 04.47 kohti Westerplatten niemimaata.

Saksalainen sotalaiva Schlesswig_Hollstein oli saapunut Danzigiin ystävyysvierailulle, mutta tämä olikin hämäystä ja laiva alkoi ampua kohti Westerplaten sotilastukikohtaa. Laiva oli tullut Danzigiin jokea pitkin, joka oli ainoa meritie kaupunkiin. Nämä olivat toisen maailmansodan ensimmäiset laukaukset. Westerplatten niemimaa, joka sijaitsee joen toisella puolella, tietenkin vastasi tuleen ja tästä alkoi sota.

Puola oli varustellut Westerplatten huonosti sotaa varten ja Saksalla oli kivenkova hyökkäyskalusto ja –suunnitelma. Saksalla oli n.3000 sotilasta kun taas Westerplattella oli puolalaisia sotilaita vain n. 200. Ainoastaan suunnilleen puolilla Puolan sotilailla oli aseita. Tämän vuoksi Saksan ajateltiin kävelevän helposti Westerplatten yli ja valtaavan sen, mutta tehtävä osoittautuikin yllättävän vaikeaksi.

Westerplatte antautui viikon taistelun jälkeen ja Puolakin luovutti kahden viikon jälkeen. Saksalaiset miehittivät Puolaa vuoteen 1945 asti. Westerplatten sotapäällikkö Suharski halusi luovuttaa jo ennen viikkoa, mutta muut halusivat sotia, joten Suharski lukittiin sairaalahuoneeseen. Sotilaitten luovutettua Suharski lähetettiin sotaleirille, jonne hän lopulta kuoli. Hänen tuhkansa kuljetettiin Westerplatteen ja haudattiin muiden sodassa kaatuneiden viereen.

Johannes ja Niclas

 

 

Lensimme aamulla Gdanskiin, tutustuimme päivän kaupungin historiaan, iltapäivällä lähdimme ajelemaan kohti Hellin niemimaan kärkeä. Matkalla pysähdyimme dyyneillä tutustumassa alueen luontoon.

Nyt kello on 00.15, paikallista aikaa 23.15. Valmistaudumme köysien irrottamiseen ja merelle lähtöön. Täysikuu loistaa pilvien lomasta, tuulta reippaasti länsi-lounaasta.

Merilukion purjehdus Gdanskista Turkuun on alkamassa. Täällä kaikki hyvin.

Merilinjan purjehdus Hiidenmaalle on päättynyt onnellisesti kotisatamaan Turkuun.

Opettaja-lehdessä julkaistiin tänään sopivasti artikkeli Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion merilinjasta ja sen tavoitteista. Jutusta käy mukavasti ilmi koulumme tavoitteet ja päämäärät, jossa keskiössä ovat aina opiskelijamme. Kiitos kaikille teille mukavasta reissusta. Koulussamme opiskelee hienoja, huumorintajuisia, reippaita ja aloitekykyisiä opiskelijoita.

http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPage%2Fjuttusivu&cid=1351276519632&juttuID=1408911953765

Haluamme lämpimästi myös kiittää koululaivamme miehistöä, menomatkalla mukana ollutta Jari Viskari ja paluumatkalla ollutta Valtteri Itärantaa sekä koululaivamme ammattitaitoista kipparia Kimmo Hotasta, jonka kanssa selviämme merellä tilanteista kuin tilanteista.

Navigare necesse est!

Christiane Ala-Nissilä ja Nina Brander