Samppanjaa syvyyksistä

Samalla kun väistelimme kareja tutkan avulla matkalla Silverskäriin, kuulimme Ala-Nissilältä siitä, miten Itämeri ja etenkin Saaristomeri on tunnettu laivojen hautausmaana. Saaristomeren karit ja kapeat väylät ovat olleet otollisia paikkoja haaksirikoille. Tämä yhdistettynä suhteellisen matalaan suolaprosenttiin ja tästä johtuvaan laivamatojen ja muiden pieneliöiden puutteeseen selittää hylkyjen valtavan määrän ja vanhojen hylkyjen säilymisen.

Yksi näistä hylyistä on Föglön eteläpuolelta vuonna 2010 löytynyt nimettömäksi jäänyt hylky, jonka päämäärää ei tiedetä. On kuitenkin arvioitu, että hylky on ollut matkalla kohti Pietarin hovia 1800-luvun puolivälissä.  Tämä voidaan arvioida siitä, että laivan lastina oli suuri määrä shampanjaa mm Veuve Cliquout-samppanpanjaa  ja belgialaista olutta.  Olut oli tehty 1840-luvulla ja tämän avulla on saatu karkeasti arvioitua haaksirikon ajankohta.

Merenpohjasta löytyneet samppanjat olivat säilyneet erittäin hyvin paineen ja tasaisen neljän asteen lämpötilan takia. Löydöstä nousi kohu, ja kyseinen tapahtuma sai paljon kansainvälistä huomiota, erityisesti viinipiireissä. Ahvenanmaan maakuntahallitus huutokauppasi shampanjoita 2011 ja 2012. Suurimmalla hinnalla myyty pullo maksoi ostajalleen 36 000 euroa. Sampanjasta saatuja rahoja on käytetty esimerkiksi Itämeren suojelutyöhön.

Seuraava etappimme oli Silverskär, joka on noussut julkisuuteen Veuve Cliqoutin kanssa aloitetusta samppanjakokeilusta. Kyseisessä kokeilussa laskettiin vuonna 2014 550 pulloa Veuve Cliquout samppanjaa. Kokeilu tulee kestämään 40 vuotta, ja samppanjapullot nostetaan vuonna 2054. Tarkoituksena on tutkia kovan paineen ja tasaisen lämpötilan vaikutuksia samppanjaan.

Silverskärin samppanjakokeilu on hieno osoitus siitä, miten kekseliäisyydellä saadaan luotua vetoa Ahvenanmaan saaristoa kohden, näin ylläpitäen elävää saaristoa. 

Kalle

Silverskärin isäntä Johan Mörn esitteli merilukiolaiselle Silverskäriä.