Siinä missä suomalainen turisti matkaa kylmästä lämpimään, merilinja matkaa matalasta korkeaan. Tämä matala sijaitsee Merenkurkun saaristossa, matalalla rannikolla, joka jatkuu mantereella Pohjanmaan lakeuksina. Korkea rannikko sen sijaan nousee Merenkurkun toisella puolella Ruotsin Höga Kustenin jylhinä kalliorantoina. Sinne olemme nyt purjehtimassa.
Tärkein syy näiden ääripäiden ja niitä erottavan Merenkurkun, eli Pohjanlahden kapeimman kohdan syntyyn on maankohoaminen. Maankohoaminen taas on seurausta noin satatuhatta vuotta sitten alkaneesta viimeisimmästä jäätiköitymisvaiheesta, Veikselistä. Parhaimmillaan jopa kolmen kilometrin paksuinen jäämassa painoi maanpintaa jopa kilometrin verran alaspäin tällä alueella. 10 000 vuotta sitten jäätikkö alkoi sulaa ja alas painunut maanpinta alkoi ikään kuin palautua entiselleen. Koko alueella maankohoaminen on tänäkin päivänä mittavan suurta, jopa yhdeksän millimetriä vuodessa ja uutta maapinta-alaa syntyy vuodessa peräti yhden neliökilometrin verran (noin 150-jalkapallokentällistä). Matalan- ja korkean rannikon alue onkin paras paikka maailmassa ymmärtää ja havainnoida viimeisimmän jääkauden vaikutuksia maisemaan. Ainutlaatuisuutensa vuoksi alueelle on myönnetty Unescon maailmanperintökohteen status. Luokittelu on erittäin merkittävä, sillä maailman ainutlaatuisimmista kohteista esimerkiksi Iso Valliriutta Australiassa on saanut saman statuksen.
-Paras A-ryhmä a.k.a. Aleksanteri, Venni ja Joonatan