Luurankoja ja astianpalasia

 

Eilen sunnuntaina heräsimme aurinkoiseen aamuun Kökarissa. Pyöräilimme heti aamupäivästä Hamnön saarelle ja suuntasimme kohti Kökarin kirkkoa ja fransiskaaniluostarin raunioita. Kohde sijaitsi meren ympäröivällä kalliolla ja maisema oli upea.

Satuimme kirkkoon juuri oikeaan aikaan, sillä urkuri oli soittamassa musiikkia ja nautimme siitä hetken samalla ihaillen kirkon tunnelmaa.

Kirkkorakennus oli yksinkertainen ja pieni, mutta kaunis. Melkein kaikki kirkon seinät olivat valkoisia reformaation eli uskonpuhdistuksen seurauksena. Katolisen kirkon seinät ovat usein koristeellisia, mutta koska reformaation opit korostivat yksinkertaisuutta, olivat vanhat kirkkoseinien maalaukset peitetty.

Fransiskaaniluostari rakennettiin 1400-luvulla, ja sen paikalla nykyisin sijaitseva Kökarin kirkko on rakennettu 1700-luvulla. Fransiskaaniveljeskunnan perusti 1200-luvun Italiassa Fransiscus Assilainen ja fransiskaanit tekivät lähetystyötä ja levittäytyivät nopeasti myös Pohjois-Eurooppaan. Hamnön saari vaikuttaa syrjäiseltä paikalta, mutta se sijaitsi tärkeiden laivaväylien varrella. Myös Raumalla ja Viipurissa oli fransiskaaniluostarit. Pyhä Franciscus on muun muassa eläinten ja ympäristön suojelijapyhimys. San Fransiscon kaupunki on saanut nimensä hänen mukaansa.

Kökarin luostarista ei ollut paljoa jäljellä ja nytkin esillä olevat rauniot ovat suojattu erillisellä rakennuksella. Raunioiden yhteydessä oli pienimuotoinen näyttely raunioista löydetyille esineille. Esineistössä oli muun muassa värikkäitä astioista säilyneitä palasia. Näyttelyssä kerrottiin myös luostarin alueelta löydetyistä hautapaikoista. Erilaisia ihmisten luurankoja löytyi lähes 100, mutta hautoja vain 40.

Kierros Kökarin kirkossa ja luostarin raunioissa oli kokonaisuudessaan hieno. Saimme istua huikeiden näköalojen äärellä, vierailla museossa vanhojen raunioiden keskellä, kirkkoa unohtamatta. Kirkko on edelleen keskeinen osa Kökarin saarta ja muistuttaa isona muistomerkkinä vierailijoita saaren historiasta.

Merisiilit

Elina, Lotta ja Minttu

5 vastausta artikkeliin “Luurankoja ja astianpalasia”

  1. Kiitos mielenkiintoisesta yhteenvedosta – tässä tosiaan oppii lukijakin koko ajan uutta!

  2. Mielenkiintoisia kohteita Suomen vesillä!

    Viime kesänä tuli muutamia uusia kohteita itsellekin tutuksi, kun pääsimme pitkästä aikaa veneilemään (kylläkin moottoriveneellä) Saaristomerelle. Kohteisiimme kuuluivat Nauvo, Iniö, Jurmo, Korpoström sekä Örö, joka on avattu nykyään vierailijoille. Jurmossa etsimme alpakoita ympäri saaren, mutta valitettavasti niiden näkeminen jäi vain haaveeksi. Onneksi muuten löytyi mielenkiintoista nähtävää ja aivan ihana, idyllinen kahvila! Jokaisessa kohteessa yövyimme yhden yön. Örössä teimme virheen ja kiinnitimme veneen tuulen puolelle, kun oli tyyntä. Yö menikin sitten pidellen venettä kiinni laiturissa, kun aallot yltyivät massiivisiksi.

    Mahtava tuo Pommernin mastoonkiipeämismahdollisuus!

    Ikimuistoista seikkailua myös uudelle miehistölle! Terveisiä opettajille!

    P.S. Kittellä pähee kangaskassi! Onko niitä nykyään tilattavissa vai onko Kitten spesiaali?

  3. Mikään ei olisi aloittanut päivää paremmin kuin nämä vanhojen merilinjalaisten kommentit. Kiitos terveisistä. Ihan mahtavaa, että olette innostuneet veneilystä ja teidän käyntikohteenne ovat aivan huikeita. Muistuu mieleen teidän reissultanne Haapsalu ja matalat vedet sen ympärillä. Vettä kölin alla oli paikoitellen alla metri ja rantautuminen ja poislähtö oli enemmän kuin haastavaa. Mikä teille jäi siltä reissulta mieleen?

    Kassi on merilinjan omaa tuotantoa ja siinä on myös melun logot. Sen on suunnitellut designiltään erään entisen merilinjalaisen erittäin taitava äiti. Niitä hankittiin palkinnoksi ja lahjaksi, mutta katsotaan saadaanko myyntiin. Eiköhän järjesty. Kaikkea hyvää teille ja onnea uusiin tuuliin!

  4. Meidän NNE olikin huikea Gdansk-Klaipeda-Muhu-Haapsalu! Gdanskin upean kaupungin ja Sopotin hiekkarannan lisäksi mieleen on jäänyt erityisesti Klaipedassa rannalla pyöräily ja meripihkan kerääminen. Silti ylivoimaisesti mieleenpainuvin muisto reissulta on Kaliningradin edustalla purjehtiminen.

    Mahtavia muistoja! Saa nähdä innostuuko tämä meidän pieni mieskin merilinjalaiseksi vanhempien jalanjäljissä.

  5. TSYKin Merilukio toivottaa sydämelliset onnittelut perheenlisäyksen johdosta koko perheelle❤.Toivottavasti saadaan tulevaisuudessa pieni merimies merilinjalle.

Kommentit on suljettu.