Katanpää

Hunguusien rakentamalla tykkitiellä.

Rantauduimme illalla Lypertön saarelle Katanpäähän.  Suomen kuuluessa Venäjään Katanpää oli osa venäläisten puolustuslinjaa ja siellä sijaitsi jo 1880-luvulla optinen lennätinjärjestelmä. Viestit saatiin kulkemaan Pieterista Varsovaan 40 minuutissa.

Katanpää linnaketta ryhdyttiin rakentamaan 1914. Saari toimi hyvänä paikkana kolmen meriväylän valvomiseen: Kihdin, Ströömin ja Löykin.

I maailmansodan alla Venäjä ryhtyi linnoittamaan Itämeren rantoja, koska haluttiin turvata Pietarin kaupunki ja estää saksalaisten maihinnousu. Katanpään linnakkeen rakentaminen alkoi. Venäläisten vangit astuivat maihin 1915 tekemään Tykkitien. Miesvankien voimalla saatiin rakennettua myös rautatietä saaren sisäisiä ammuskuljetuksia varten.  Kyseiset vangit tulivat rakentamaan linnaketta Venäjän kaukoidästä. Hunguuseja luultiin Kustavissa naisiksi pitkien kankilettiensä vuoksi.

Suomen itsenäistymisen jälkeen, saari saatiin 1921 Turun Rannikkotykistön haltuun. Alueella järjestettiin koulutuksia, mutta myös Turun Lääninvankilan työkesku toimintaa. Vangit veistivät katukiviä saarelta louhituista raaka-aineista. Katanpään maapohja on korkea kallioniemi. Jokainen vanki teki viikossa 80 kiveä, josta sai 0,5l maitoa tai jopa litran maitoa 100 louhitusta kivestä. Saaren vankitoiminta erosi merkittävästi muista vankiloista. Luottovangit saattoivat päästä kalastamaan sunnuntaisin ja myymään kalaa.

Sota-aikana saari toimi ilmavalvontakeskuksena ja rintamalla toimineiden ”lepopaikkana”. Rintamalla olleet miehet saattoivat tulla saarelle ja tehdä hetken helpompia hommia ja palata sitten takaisin rintamalle. Rauhanajan toiminta pyöri lähinnä reservivaraston ympärillä. Sotien jälkeen aluetta tyhjennettiin pikkuhiljaa. Katanpää toimi myös suosittuna kertausharjoituspaikkana puolustusvoimien alla 90 luvulle asti. Vuonna 2000 Katanpäässä alkoi yritys ja matkailutoiminta. Alueella tehtiin remonttia ja sen laiturit kunnostettiin. Tänä päivänä Katanpää palvelee vierasvenesatamana. Tapasimme vierasvenesataman pitäjän Jukan ja Merjan, jotka kertoivat meille tarinoita Katanpäästä. Suuret kiitokset heille mielenkiintoisista tarinoista ja saunasta!

Joonas, Antti ja Oscar