Suuntana Utö

Täällä kirjoittaa Piirtoheittimet-vahti. Siiri ruorissa, Emmi ja Veera köysissä. Päästiin Naissaaren satamasta ulos. Heti satama-altaasta ulos pääsyn jälkeen seurasikin jo vahdinvaihto ja Setämiehet( vahdin nimi eli Antti, Arimo ja Santeri) nappasivat ruorin vastuulleen.

Naissaaren edustalla aloimme jo ikävöidä Turun saariston huolella viitoitettuja väyliä. Tasan yksi eteläpoiju oli lähettyvillä, mutta sekin täysin hyödyttömässä suunnassa. Eteneminen kävi siis lähinnä kompassisuuntien avulla. Toinen haaste, jonka kohtasimme, oli Tallinnan saaristolle tyypilliset matalat rannikot. Vaikka etäisyys Naissaareen hipoi puolta mailia, kaikuluotain näytti jatkuvasti viiden metrin syvyyttä.

Tällä hetkellä määränpäähän 96 mailia ja arvioitu matka-aika on noin 20 tuntia. Edessä purjehtimista yön yli  2h vahdeissa  ja perillä Utössä ollaan varmaan ehkä noin joskus 14 maissa huomenna kenties. Tuuli loppui jo Pirita-Naissaari pätkällä saman tien kun purjeet oli saatu ylös.

No miten me olemme valmistautuneet tähän koitokseen?

Kun tiedetään, että kovaa keliä on luvassa, kannattaa nukkumiskamppeet ja lämmintä vaatetta kerätä jo valmiiksi lähettyville. Sisätiloissa ei kannata viettää yhtään ylimääräistä aikaa, sillä sisälläolo lisää huonovointisuutta. Esimerkiksi horisonttiin katsominen auttaa,  sillä kun korvan tasapainoelimen lisäksi myös silmä aistii keinunnan ne pysyvät yhteisymmärryksessä.  Jos sisätiloissa on kuljettava, esimerkiksi kansivahdista nukkumaan, kannattaa liikkuminen suorittaa silmät kiinni punkkaan asti.

Pitää muistaa syödä ja juoda riittävästi. Kippari Hotasen sanoin kaveria ei jätetä! Oman itsensä huolehtimisen lisäksi me pidetään myös kavereista huolta!