Takaisin menneisyyteen Naissaarella

Naissaari on Suomenlahden suurin saari. Eräs tulkinta saaren nimestä on peräisin  Adam Bremeniläisen keskiaikaisista lähteistä vuodelta 1075.  Kirjoituksissaan  hän mainitsee naisten maan (Terra Feminarium), jonka eteläpuolella sijaitsee Aestland niminen saari. Tämän on tulkittu tarkoittavan nykyistä Viroa.

Naissaaresta tekee merkittävän se, että se on täynnä miinoja ja muuta sotilaskalustoa. Siellä toimi merimiinoja valmistava tehdas vuoteen 1990 asti. Uusimpien arvioiden mukaan tehdas on kyennyt valmistamaan noin 800 miinaa vuorokaudessa, ja vanhat tiedot ovat vielä huomattavasti korkeampia. Saari on ollut vuoroin Venäjän, Saksan ja Neuvostoliiton sotilastukikohta. Suomenlahden alueella on jopa 70 000 merimiinaa sodan jäljiltä. Tuhansia niistä on löytynyt Naissaaren alueelta. Opas kertoi löytävänsä joka viikko miinojen jäänteitä maasta.

Saari on ollut suljettuna noin 50 vuotta Neuvostoliiton vallan aikana. Saaren oltuna suljettuna sitä ei löytynyt suuresta osasta merikarttoja. Paikalliset asukkaat ovat karkotettu saarelta kolme  kertaa. Ensimmäisen kerran 1700-luvulla,   1914 ensimmäisen maailmansodan alla ja vuonna 1940 kun Neuvostoarmeija valloitti saaren.

Lähdimme ajelulle neuvostoaikaisen  junan kanssa. Junaraiteet ovat vuodelta 1913. Menimme kokomatkan alkuperäistä rataa pitkin, josta kunnostettua oli noin 2,5 km . Alkumatkan 700 m menimme vanhalla kunnostamattomalla radalla. Tämä junarata on maailman ainoa jossa on 750mm raideleveys. Junalla kuljetettiin sotilaita ja miinoja tukikohtiin.

Junan kanssa ajoimme metsien läpi, jossa on mm. sijainnut vankileiri, missä aikoinaan teloitettiin ihmisiä. Päivä oli ajatuksia herättävä.

Viivi, Emppi ja Niilo