Vuosi: 2014

Lähdimme aamulla biologian ja maantieteen opettajan, Kalle Viherän johdolla tutustumaan Jungfruskärin luontopolkuun. Saari kuuluu suureksi osaksi Metsähallitukselle ja onkin osa Saaristomeren kansallispuistoa.

 

Lady Sailing sai osakseen tutustua maanpäälliseen biologiaan, kun taas Yön Ritarit lähtivät  kumiveneellä tutustumaan meribiologiaan. Samaan aikaan Samba-vahdit tarkastelivat saaren maantieteellisiä ominaisuuksia.

Luontopolkukierros alkoi Jungfruskärissä sijaitsevasta taidenäyttelystä, jonka kävimme katsastamassa. Tämän jälkeen valitsimme aihealueet, mihin kukin ryhmä halusi tutustua ja sen jälkeen lähdimme kulkemaan luontopolkua.

Meidän tehtävä biologeina oli havainnoida saaren kasvillisuutta ja muita eliöitä. Huomasimme, että saarella esiintyi puulajistosta enimmäkseen saarnia, haapaa sekä katajaa. Saarnia oli eniten saaren pohjoispuolella, kun taas haapaa esiintyi runsaimmin saaren eteläpuolella. Katajaa oli taasen ympäri saarta, mutta ne olivat pieniä ja matalia ja poikkesivat suuresti perinteisistä katajista, joita olemme nähneet mantereella.

Opettajamme kertoi, että saarella on Suomen tasolla runsaasti eliölajeja neliömetrin alueella. Tämän pystyimme itsekin havainnoimaan, sillä lajisto oli monipuolinen. Lisäksi eläinten ulostetta oli ympäriinsä ja piti kokoajan katsoa mihin voi astua. Laidunnus vaikuttaakin saaren eliöstöön ja lisäksi saaren maaperässä on ordoviikkikauden kalkkia. Nämä tekijät yhdessä tekevät saaren lajistosta monipuolisen. Saaren itäosassa huomasimme flada-muodostuman. Sen reunalla näimme kurjen. Saariston fladat ovatkin lintujen suosimia paikkoja. Saaren eteläpuolella törmäsimme lehmiin ja sonniin.

 

Nelli, Julia ja Noora

Klo 8 Jungfruskär. Saavuimme illalla Jungfruskärille. Biologian ja maantieteen opettaja Kalle Viherä kertoi hieman saaresta, joka sijaistee jo Varsinais-Suomen puolella Saaristomeren kansallispuistossa. Lähdemme nyt tutustumaan saareen, ja sen luontoon ja historiaan yhdessä.

 

 

 

 

klo 20:00 sijainti: 60°07’.249N 020°57’. 851E Kihdin aukkoa ylittäessä vauhtimme kasvoi jopa 8.5 solmuun. Kihdin ylityksessä pääasiassa sivumyötäistä ja tuulta oli n. 8 m/s. Sää aurinkoista ja melko lämmintä, mantereella ukkospilviä.

Mastercheffit Onni ja Joonas valmistivat 3 Michelintähdet päivällisen laivaravintola Lokissa. Päivälliseksi saimme vihreää currykanaa ja riisiä.

Taustalla soi ACDC:n kuuluisimmat kappaleet. Muuta ei tarvita.

Seuraava keittiövahti Noora ja Nelli jatkoivat vielä hevimmissä olosuhteissa. Välillä tarvittiin myös muuta miehistöä pitämään kattiloita pöydällä ja vesikattilaa hellalla Lokin kallistuessa 30-35 astetta.

Ruoka oli erinomaista!

 

Onni ja Joonas

 

 

 

 

 

 

 

 

 

22.8.2014          klo 18:15          60°07’.793N     020°36’.214E

Seilaamme pois Kastleholmista kohti Jungfruskäriä ja  tällä hetkellä olemme Sottungan länsi puolella. Etelätuulta on 4m/s ja nopeutta 5 solmua. Sää on erittäin lämmin ja aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta.

Jaakko

Sijaintimme tällä hetkellä 60º07.962N 020º18.032E. Tuulen suunta Lounas ja nopeus 6m/s. Sää on aurinkoinen, lämmin ja hieman pilvinen.

Otimme lähtömme jälkeen pohjanäytteen Ekmanilla. Näytteessä oli savea ja mutaa. Lisäksi yksi harvasukasmato. Näkösyvyys Kastelholman satamassa oli 110 cm.

Lähdimme Kastelholmasta klo 14.00 Lady Sailorien olessa navigointivahdissa. Sää oli puolipilvinen ja tuulen nopeus puuskissa 3m/s. Nelli ajoi purjeveneen ulos satama-alueelta. Päästyämme Lumparninselän luoteisosaan Julia ja Nostivat purjeet ylös.

Nelli, Noora ja Julia

 

Kastelholman linna

Kastelholman linna sijaitsee Ahvenanmaan Sundissa. Ensimmäinen osa linnasta, Kastelholmin talo, valmistui 1388. Sitä suojasi paalutus ja 1400-luvulla rakennettiin ensimmäinen kehämuuri, tornit, kiinteät rakennukset ja linna alkoi saada varsinaista muotoa. Kehämuuri oli 1,5 metriä korkea ja sitä kutsuttiin loukkumuuriksi, sillä vastustaja joutui kiipeämään muurin yli ja joutui heti tulituksen kohteeksi linnan korkeimmasta tornista, kuuritornista. 1500-luvun alussa linna oli usein vihollisen piirittämänä ja 1507 tanskalainen Sjören Nordby tuhosi linnan.

Toisaalla Ruotsissa Kustaa Vaasa oli kiinnostunut Ahvenanmaasta. Täten hän antoi käskyn laajentaa linnaa ja sen vieressä olevaa kuninkaan kartanoa. Tämän jälkeen linnaa käytettiin tarhaukseen ja metsästykseen. Saksanhirven metsästyksen paljouden seurauksena vain kuninkaalliset saivat metsästää. Metsästyskielto tuli myös käytäntöön ja salametsästyksestä seurasi kuolema. Vuonna 1556 Kustaa Vaasa nimitti poikansa Juhanan Suomen herttuaksi. Juhana piti veljeään Eerik XIV:tä vankina Kastelholman linnassa vuodesta 1571 lähtien. Myöhemmin Eerik XVI siirrettiin pois muualle, jonka jälkeen hänet myrkytettiin.

1600-luvulla hallintomuoto muuttui ja käytäntöön tuli lääninherranhallinta ja heitä palvelivat vuodit. Tämän seurauksena Ahvenanmaa kuului Turun linnan lääniin. Kastelholman linnasta tehtiin vankila. Vuonna 1745 suuri tulipalo tuhosi linnan ja teki siitä asumiskelvottoman. Linnaa aloitettiin restauroimaan 1891 muun muassa vankilatyövoimalla. Linnan viimeisin restaurointi valmistui vuonna 2001.

Noitavainot

1660-luvulla noitavainot alkoivat Emkarbyn kylästä, jossa Karin Persdotteria syytettiin noituudesta. Väitettiin, että hän olisi vieraillut Kyöpelinvuorella. Karin myönsi siellä olleensa, mutta ei yksin. Vuosina 1666-1676 Ahvenanmaalla 17 naista sai syytteen noituudesta, joista 7 tuomittiin kuolemaan. Kastelholman linna toimi tutkintavankilana.

Ruoka

Ruokaa valmistettiin usein avotulella ja ruoka oli lähes aina liharuokaa, esimerkiksi lihapadat. Vihanneksia ei syöty paljoa. Lintujen munat olivat suosittua ruokaa, sillä niitä ei voitu myrkyttää. Erilaisina juhlapäivinä, kuten metsästyspäivillä, saattoi olla jopa 30 eri ruokalajia. Ylimystö saattoi syödä jopa 5 kiloa ruokaa päivässä. Linnunsulkia käytettiin oksennusreaktion aikaan saamiseksi, jonka jälkeen oli mahdollista syödä lisää. Kaljaa juotiin 5-7 litraa. Puutarhoissa kasvatettiin erilaisia sitrushedelmiä.

Oikeus

Oikeudenkäynti pidettiin vain kaksi kertaa vuodessa. Tuomion toteuttaminen oli usein pyövelin työtä. Pyövelinä saattoi toimia vanha vanki tai tuomion saanut joka on suostunut pyövelin työhön. Pyövelin toteuttamia tuomioita olivat muun muassa kuolemantuomio tai raajan menetys. Viimeinen teloitus toteutettiin Ahvenenmaalla vuonna 1828, kun Fåglöläinen nainen sai tuomion oman lapsensa surmaamisesta

 

Onni, Joonas ja Eero

Aamu Kastelholmassa. Aamupalan jälkeen lähdemme tutustumaan linnaan.

Linnasta kerromme lisää myöhemmin.

Saavuimme Maarianhaminaan 14.10. Lähdimme heti kohti Maritime Safety Centeriä ,jossa meillä oli meripelastusharjoituksia. Perillä puimme pelastuspuvut päälle ja hyppäsimme altaaseen. Aluksi harjoittelimme vuorotellen pelastuslautan kääntämistä altaassa. Harjoituksiin kuului myös pelastushyppy viidestä metristä sekä muiden pelastaminen erilaisissa sääolosuhteissa. Saimme kokea 0,5 metrisiä aaltoja rankkasateessa sekä kovassa tuulessa. Opimme myös miten pysyä lämpimänä kylmässä vedessä ja kaiken tämän jälkeen pääsimme saunaan ja suihkuun.

Seuraavaksi suuntasimme paikalliseen Cafe Julius kahvilaan, missä jokainen sai maistaa ahvenanmaalaista pannukakkua. Se oli todella erilaista, kuin suomalainen pannukakku, joten toiset pitivät siitä ja toiset taas eivät.

Kaiken tämän jälkeen saavuimme Itä-satamaan, jossa pakkasimme Lokin. Ohjeet kuunneltuamme lähdimme matkaan kohti Kastelholmaa.

Nelli, Julia ja Noora

22.10

Sijainti: 60’09’.120N 020’03’.997E

Lähdimme Maarianhaminan itä-satamasta kohti Lemströmin kanavaa, jossa ruorivastaava

Hurri sai näyttää kokeneen ruorimiehen taidot. Kanavamaksun maksettua virtaus koitui erityisen kovaksi ja menetimme lähes kokonaan purjeveneen hallinnan. Vene oli kääntyilemässä jyrkästi, kunnes ruorimies Hurri sai veneen takaisin hallintaan kapteenin avustuksella ja vei meidät turvallisesti pois ahtaasta kanavasta ilman suurempia vahinkoja.

Seilaamme Lumparnin selällä ja näkyvyys on hyvä, mutta on hyvin pimeä. Etelä tuulta meillä on purjeissa 3m/s ja puuskat yltävät 4.5m/s. Olemme menossa kohti Kasteholmaa, jossa vietämmä yön ja aamulla teemme lopullisen päätöksen seuraavast kohteesta.