Lähdimme aamulla biologian ja maantieteen opettajan, Kalle Viherän johdolla tutustumaan Jungfruskärin luontopolkuun. Saari kuuluu suureksi osaksi Metsähallitukselle ja onkin osa Saaristomeren kansallispuistoa.
Lady Sailing sai osakseen tutustua maanpäälliseen biologiaan, kun taas Yön Ritarit lähtivät kumiveneellä tutustumaan meribiologiaan. Samaan aikaan Samba-vahdit tarkastelivat saaren maantieteellisiä ominaisuuksia.
Luontopolkukierros alkoi Jungfruskärissä sijaitsevasta taidenäyttelystä, jonka kävimme katsastamassa. Tämän jälkeen valitsimme aihealueet, mihin kukin ryhmä halusi tutustua ja sen jälkeen lähdimme kulkemaan luontopolkua.
Meidän tehtävä biologeina oli havainnoida saaren kasvillisuutta ja muita eliöitä. Huomasimme, että saarella esiintyi puulajistosta enimmäkseen saarnia, haapaa sekä katajaa. Saarnia oli eniten saaren pohjoispuolella, kun taas haapaa esiintyi runsaimmin saaren eteläpuolella. Katajaa oli taasen ympäri saarta, mutta ne olivat pieniä ja matalia ja poikkesivat suuresti perinteisistä katajista, joita olemme nähneet mantereella.
Opettajamme kertoi, että saarella on Suomen tasolla runsaasti eliölajeja neliömetrin alueella. Tämän pystyimme itsekin havainnoimaan, sillä lajisto oli monipuolinen. Lisäksi eläinten ulostetta oli ympäriinsä ja piti kokoajan katsoa mihin voi astua. Laidunnus vaikuttaakin saaren eliöstöön ja lisäksi saaren maaperässä on ordoviikkikauden kalkkia. Nämä tekijät yhdessä tekevät saaren lajistosta monipuolisen. Saaren itäosassa huomasimme flada-muodostuman. Sen reunalla näimme kurjen. Saariston fladat ovatkin lintujen suosimia paikkoja. Saaren eteläpuolella törmäsimme lehmiin ja sonniin.
Nelli, Julia ja Noora
Mikä on flada?
Flada on maankohoamisen seurauksena syntynyt lahti, joka on vielä yhteydessä mereen kapean salmen kautta.
Axel