Keskiviikkoaamu alkoi opiskelulla klo 8-11. Kirjoiteamme oppimaamme ja kokemaamme päivän aikana. Klo 12 lähdimme Getasta, otimme pohjanäytteen Djupvikenin suulta ja jatkamme kohti Maarianhaminaa.
Signhildskrubba
Kävelimme Gettassa luontopolkua pitkin ja kävimme katsomassa yhtä Ahvenanmaan nähtävyyksistä. Tulimme kalliolle, jossa oli melko syvä rotko. Rotkoon liittyy tarina englantilaisesta prinsessasta. Tarina kertoo prinsessasta nimeltä Signhild, joka matkusti Ahvenanmaalle levittääkseen kristinuskoa. Ahvenanmaalaiset eivät pitäneet hänen uskonnon levittämisestä, jonka takia he yrittivät tappaa hänet. Singhild pakeni heitä ja piiloutui rotkoon valkoisen hevosensa kanssa, josta ahvenanmaalaiset Tämä tarina on melko samantapainen kuin piispa Henrikin tarina. Hän myös yritti levittää kristinuskoa Suomeen, mutta ihmiset eivät halunneet luopua uskostaan minkä takia Henrik menetti henkensä. Tällaisia marttyyri tarinoita on monenlaisia usein kristinuskosta. Kristinusko alkoi kuitenkin hiljalleen levitä Ahvenanmaalta pidemmälle Suomeen 800-luvulta alkaen.
Thomas ja Kristian
Stefan Löfvingin jäljillä
Stefan (suamalaisittain Tapani) Löfving oli suomalainen sissipäällikkö ison- ja pikkuvihan aikoihin. Meille hän tuli tutuksi Getan luontokierroksella. Tarinan mukaan hän harhautti isonvihan aikana (v. 1715) venäläiset joukot kääntämällä saappaansa väärinpäin ja kävelemällä siten Ahvenanmeren ylitse. Getalla hän piiloutui haavoittuneena ja verisenä luolaan, jossa hän selviytyi syömällä getalaisten piilottamia sotaruokavaroja.
Tapani piti päiväkirjaa, jonka pohjalta Kyösti Wilkuna kirjoitti romaanin ”Tapani Löfvingin seikkailut”. Kirjassa kerrotaan hänen elämästään sissipäällikkönä, sekä toiminnassa että vapaalla – kirjassa esiintyy myös hänen lapsuudenystävänsä Riikka, johon hän törmäilee ympäri Suomea.
Isoviha oli venäläisten miehitys Suomessa vuosina 1713-1721. Ruotsin suurvalta-asema alkoi musertua ja Venäjä alkoi laajentua saaden pääsyn Itämerelle. Isoviha päättyi Uudenkaupungin rauhaan1723.
Kaisa, Jenny ja Olga
Onpas upeita paikkoja siellä – nyt käy kateeksi. Viran puolesta on pakko kysyä eräästä aiemmasta päivityksestä: tarkoititteko varmasti, että lokki näki Auringon ettekä että Lokki näki auringon? Kaiken kaikkiaan olette kaikki kirjoittaneet kokemuksistanne oikein kivasti, eikä äikänopella ole juurikaan moitteen sijaa. 🙂
Vastaamassa keittiövuoro.Koululaivamme nimi on Lokki. Olemme nähneet myös lokkeja. Vanhempi lehtori Brander sanoi, että Aurinko on lähitähtemme nimi ja se kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Tarkoitimme, että Lokki näki Auringon:) Marian mielestä blogin kirjoittaminen on kivaa. Vincent luuli, että pilkkusäännöillä ei ole väliä blogitekstissä, mutta opettajat korjasivat tämän väärinkäsityksen. Olemme kiitollisia virheiden korjaamisesta. Virheistä oppii.