Näkökulmia…

Tilanteet merellä ja maastossa poikkeavat valtavasti arjesta. Erilainen oppimisympäristö on  sekä opiskelijoille että opettajille mielenkiintoinen. Uudet maisemat ja kokemukset ovat yhteisiä. Merenkulku, historia, luonto ja  taiteet nivoutuvat yhteen saaristossa luontevasti.

Navigare- blogin pitäminen on ollut osa oppimisprosessia. Tarkoituksena on ollut käyttää uutta viestintäteknologiaa ja sosiaalista mediaa osana opetusta. Blogi on toiminut hyvin, mutta myönnettäköön, että näissä olosuhteissa on välillä haastavaa päivittää blogia, koska suurimman ajan olemme kaikki kiinni laivan töissä. Mm Ruotsin opettaja on kommentoinut opiskelijoiden ruotsinkielisiä tekstejä ja opiskelijat ovat pyrkineet vastaamaan kysymyksiin ja kommentteihin.

Kaikkea opittua ja koettua ei ole ollut mahdollista jakaa. Opiskelijat ovat ottaneet merestä vesi-ja pohjanäytteitä ja tutkineet niitä mikroskoopeilla. Lisäksi he ovat tutkineet silokallioita ja tehneet niistä savijäljennöksi. Suomenlinnassa vietimme hienon päivän ensin tutustumalla kuivatelakkaan ja sitten muuhun linnoitukseen. Porvoossa kävimme tuomiokirkossa ja vanhassa kaupungissa ja matkan varrella olemme tutustuneet monenlaiseen merelliseen kulttuuriperintöön. Perinnelaivaelämä on kuitenkin elävää historiaa.

Tsykin merilinjan opiskelijat ovat osoittaneet erinomaista joustavuutta, reippautta ( mm valmistamalla itse kaikki ateriansa), hyvää käytöstä sekä toimineet pääsääntöisesti annettujen ohjeiden mukaisesti, mikä on myös edellytyksenä merenkulun turvallisuudelle.

Nina Brander (BGG) ja Christiane Ala-Nissilä (HY)

6 vastausta artikkeliin “Näkökulmia…”

  1. Kiitoksia loistavista blogi kirjoituksista! Ei voi kun ihailla ja olla todella ylpeä kaikista nuorista saada jakaa näitä upeita kokemuksia. Opittu paljon uutta, extrem kokemusta, kurinalaisuutta, selviämistä erilaisissa tilanteissa. Sitä on työelämän haasteet on ja läpi koko elämän:)
    Turvallista loppumatkaa ja hauskoja hetkiä koko porukalle!
    terveisin Minna

  2. Perinnelaivapurjehdus eli kuten isossa maailmassa sanotaan ”Sail Trainig” on erinomaisen hyväksi todettu tapa oppia paljon ja uutta – ei vain merielämästä, saaristosta ja purjehtimisesta vaan ennen kaikkea elämsätä, ryhmästä ja omasta itsestään. Juttu toimii niin lapsille, nuorille kuin vaikkapa yritysjohdollekin.
    Olosuhteet ovat kaikille uusia, hasteet ennen kohtaamattomia ja tutut toimintamallit ja ryhmäroolit menevät päälaelleen – ollaan oikeasti ”elämän merellä”, ”irti arjesta”, ”samassa veneessä” ja ” etsitään uutta suuntaa”. Aika jännä, että meillä on arkikielessä paljon tästä tilantesta juontuvia sanontoja vaikka emme sitä yleensä tule huomanneeksikaan.

  3. Hei!

    Turvallista loppumatkaa. Toivottavasti tuulet ovat suotuisemmat kuin alkumatkasta. Oppimisen lisäksi matkalla varmasti oppii monenlaisia asioita opetussuunnitelmien ulkopuolelta – ei pelkkää koulua varten vaan elämää varten. Pekka

  4. Heippa meren kävijät!

    Meriseikkailua, kuutamoita ja yösuunnistuksia, wau, hienolta kuulostaa. Ollaan me TSYKkiläiset aika etuoikeutettuja kun saamme tällaisia matkoja kokea. Ikimuistoisiahan tällaiset reissut ovat, sen ymmärtää joskus vasta jälkikäteen. Odotan kyllä innolla omaa reissuamme, tänään käytiin Riitun kanssa katselemassa sopivia varusteita matkaan partiovarusteesta…Olisiko varusteiden suhteen jotain viime hetken vinkkejä?

    Oletteko ottaneet vedenalaiskuvia? Toimiikohan se siellä.. esim aurinkoisella säällä rannassa olisi tarkoitus ainakin meillä ottaa.

    Olemme kuvisporukan kanssa tehneet hyvää pohjatyötä kuvataiteen osalta matkan varalle, että saamme aikaan sitten upean Välimeri-itämeri näyttelyn ensin koululle ja myöhemmin luultavammin kaupungin kirjastolle. Muistakaahan että kuka tahansa teistäkin voi saada näyttelyyn työnsä esille. Myös kaikki tieteeseen ja merenkulkuun liittyvä info,tutkimusmateriaali, valokuvat ym. on toivottua materiaalia. Näyttelyyn olisi hieno saada joku ekologinen ja elämyksellinen näkökulma. Kaikki elämykselliset kertomukset ja pohdinnat itämeren tilasta ovat siis tervetulleita. Jos alkaa runosuoni sykkimään ankaran purjehtimisen lomassa, niin eikun paperille vain. Perinnepurjelaivalla matkaaminen on jo ekologista ja elämyksellistä sinänsä, ihan mieletön juttu.

    Jos vielä on kuutamoöitä, niin ottakaa kuvia suurilla iso-arvoilla. Kuunsilta avomerellä, sepä olis. Nauttikaa nyt täysin siemauksin, matkaa on vielä jäljellä.

    t. Marja

  5. Jännityksellä odotetaan sunnuntain matkaa 🙂

Kommentit on suljettu.