Arviointi

Arvioinnin periaatteet ja käytänteet

Tähän esitykseen on koottu: keskeisimmät arvioinnin toimintaperiaatteet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista, Yli-Maarian koulun täsmennykset sekä ainekohtaiset ja luokka-astekohtaiset osiot; Mitä, miksi ja milloin arvioidaan.

Keskeisimmät arvioinnin toimintaperiaatteet perusopetuksen suunnitelman perusteista

Arvioinnin tehtävät

Arvioinnilla on kaksi toisiaan tukevaa tehtävää, perustuen lainsäädäntöön:

1) Ohjata ja kannustaa oppimista sekä kehittää oppilaiden itsearvioinnin taitoja (formatiivinen arviointi) (PoL 628/1998, 22§)

2) Määrittää, missä määrin oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet (summatiivinen arviointi) (PoA 852/1998, 10§)

Formatiivinen arviointi

Formatiivinen arviointi on oppimista tukevaa ja ohjaavaa palautetta. Palautteen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään oppiaineen tavoitteet, hahmottamaan oma edistymisensä suhteessa tavoitteisiin sekä se, miten voi parantaa omaa suoriutumistaan suhteessa tavoitteisiin ja arviointikriteereihin.

Huoltajille annetaan lukuvuoden aikana tietoa oppilaan opintojen etenemisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Formatiivinen arviointi tehdään suhteessa opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja niiden pohjalta paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain tarkennettuihin tavoitteisiin.

Formatiivinen arviointi ei edellytä dokumentointia.

Itsearviointi ja vertaispalaute

Itsearviointi ja vertaispalaute osa formatiivista arviointia. Oppilaat harjoittelevat opettajan ohjaamana itsearvioinnin sekä vertaispalautteen antamisen ja vastaanottamisen taitoja. Niitä tulee harjoitella osana kaikkien oppiaineiden opiskelua. Itsearviointi ja vertaispalaute eivät vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.

Summatiivinen arviointi

Tehtävänä on kuvata, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmassa oppiaineittain oppiaineille asetetut tavoitteet. Tehdään vähintään jokaisen lukuvuoden päätteeksi sekä perusopetuksen päättyessä. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan kuitenkin myös lukuvuoden aikana tietoa oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä.

Perusopetusasetus velvoittaa antamaan kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle lukuvuositodistuksen, joka sisältää sanallisesti tai numeroin ilmaistut arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa.

Jokaisen oppilaan tulee saada käsitys siitä, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten hänen suoriutumistaan arvioidaan. Oppilaille on selvitettävä oppiaineiden tavoitteet sekä arvioinnin periaatteet ikäkaudelle tarkoituksenmukaisella tavalla. Tehdään suhteessa opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja niiden pohjalta paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain tarkennettuihin tavoitteisiin. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on summatiivinen kokonaisarviointi oppilaan koko lukuvuoden suoriutumisesta.

Summatiivisen arvioinnin tekee oppilasta opettanut opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Summatiiviseen arviointiin vaikuttavien näyttöjen arviointi tulee dokumentoida.

Arvioinnin yleiset periaatteet

Arviointi on yhdenvertaista

Perustuu opetussuunnitelmassa oppiaineille asetettuihin tavoitteisiin. Jokaisen oppilaan tulee saada tietää, mitä on tarkoitus oppia ja miten oppimista, osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan.

Arviointi edellyttää avoimuutta, yhteistyötä ja osallisuutta

Tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan opintojensa etenemistä. Tämä edellyttää vuorovaikutusta oppilaan ja opettajan välillä sekä palautteen antamista tavoitteiden saavuttamiseksi. Oppilaan ja huoltajan tulee saada riittävästi tietoa oppilaan oppimisesta, osaamisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista sekä siitä, miten niitä on sovellettu oppilaan arviointiin.

Arviointi on suunnitelmallista ja johdonmukaista

Arviointi on suunniteltava johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi sekä varmistettava arviointiperiaatteiden yhtenäisyys koulun sisällä. Arvioinnin tulee kohdistua vain siihen, mitä opetussuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi. Oppilaiden suorituksia ei verrata toisiinsa.

Arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Arviointi on monipuolista

Monipuolinen arviointi perustuu eri menetelmin kerättyihin näyttöihin. Opettaja valitsee arviointimenetelmät arvioinnin tehtävien ja oppiaineen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Oppilaalle tulee tarjota mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan eri tavoin. Vain yhden arviointimenetelmän avulla ei voida arvioida kaikkia oppiaineille asetettuja tavoitteita.

Arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin

Opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Kansalliset kriteerit 6. luokan päätteeksi sekä päättöarvioinnissa. Kriteerit eivät ole oppilaalle asetettuja tavoitteita, vaan ne määrittelevät arvosanoihin 5, 7, 8 ja 9 vaadittavan osaamisen tason. Jos erityistä tukea saava oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, hänen suorituksiaan arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin. Yksilöllistetyn oppimäärään mukaan oppiainetta opiskelevan oppilaan suoritukset arvioidaan suhteessa HOJKSissa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden mukaan

Arvioinnin kohteet

 Oppiminen ja osaaminen

Oppimisen arviointi liittyy oppimisprosessin ohjaamiseen ja siitä annettavaan palautteeseen.

Osaamisen arviointi liittyy oppilaan tiedollisen ja taidollisen osaamisen tasoon. Perustuu oppiaineiden tavoitteisiin. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden saavuttamista ei arvioida oppiaineista erillisinä. Kun opettaja toteuttaa arvioinnin oppiaineiden tavoitteiden ja kriteerien mukaisesti, tulevat myös laaja-alaisen osaamisen tavoitealueet arvioiduiksi.

Työskentely

Perustuu eri oppiaineissa asetettuihin työskentelytaitojen tavoitteisiin. Työskentelystä ei anneta erillisiä oppiaineen arvosanaan. Työskentelytaidoilla tarkoitetaan perusopetuksen aikana osana oppiaineita kehittyvää taitoa:

  • Työskennellä itsenäisesti ja yhdessä
  • Suunnitella ja arvioida omaa työskentelyään
  • Toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen
  • Toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa

Käyttäytyminen

Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet perustuvat koulun toimintatapoihin ja järjestyssääntöihin. Käyttäytyminen ei vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.

yli-maarian koulun täsmennykset arvioinnin periaatteisiin ja käytänteisiin

Oppilasarvioinnin ajankohdat ja arviointitapa

Vuosiluokilla 1 ja 3 käydään dokumentoitu arviointikeskustelu, jolla korvataan välitodistus. Arviointikeskustelut käydään marras-helmikuun välisen aikana.
Toisella vuosiluokalla annetaan sanallinen välitodistus lukuvuoden puolivälissä. Kevätlukukaudella luokanopettaja käy arviointi- ja kehityskeskustelun yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa (siirtymävaihekeskustelu).

Vuosiluokilla 4-9 annetaan numeerinen välitodistus syyslukukauden viimeisenä koulupäivänä ja lukuvuositodistus lukuvuoden viimeisenä koulupäivänä.

Luokanopettaja käy 6. luokan aikana arviointi- ja kehityskeskustelun yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa (siirtymävaihekeskustelu) huhti-toukokuun aikana.

Arviointitavoista ja -kriteereistä lisää Lukuvuosisuunnitelmassa (Wilmassa) kohdassa Koulun omassa opetussuunnitelmassa päätetyt lukuvuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat.

Nelosvaroitus

syyslukukausi: välitodistus toimii nelosvaroituksena

kevätlukukausi: viikolla 13 Wilmassa nelosvaroitus oppilaalle, huoltajalle ja pedagogiselle tiimille (erityisopettajat, opinto-ohjaajat 7-9 lk ja rehtorit)

Opinnoissa eteneminen

Mikäli oppilas on jäänyt tai on vaarassa jäädä jälkeen opinnoissaan, hänelle tarjotaan tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta ja/tai ohjausta opintoihinsa. Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, keskustellaan asiasta hyvissä ajoin oppilaan ja huoltajan kanssa ja sovitaan toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisin keinoin.

Kokeiden uusinta

Jos oppilas (7.-9. lk) ei ole perustellusta syystä pystynyt osallistumaan ennalta ilmoitettuun koetilaisuuteen, opettaja antaa yhden uuden ajankohdan kokeen suorittamiseen. Muussa tapauksessa suoritus katsotaan hylätyksi. Muista mahdollisista kokeen erityisjärjestelyistä sovitaan opettajan ja erityisopettajan kanssa.

Poikkeuksen tähän sääntöön muodostavat sellaiset pienemmät kokeet, joiden läpäiseminen on edellytys oppiaineen oppimäärän hyväksytyksi saamiselle, kuten esimerkiksi karttakoe maantiedossa tai sanakokeet kielissä

Arvosanojen korottaminen

Oppilaiden oppimista, osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan monipuolisesti. Monipuolinen arviointi perustuu eri menetelmin kerättyihin näyttöihin. Oppilaalle tulee tarjota mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan ja osaamistaan eri tavoin ja tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisin keinoin. Arviointimenetelmien valinnassa on otettava huomioon, että vain yhden arviointimenetelmän avulla ei voida arvioida kaikkia oppiaineille asetettuja tavoitteita.

Käytäntönä ei ole järjestää lisänäyttömahdollisuutta lukuvuosiarvioinnin korottamiseksi, paitsi jos on tulossa hylätty arvosana ja ehdot. Voimassa olevassa opetussuunnitelmassa ei ole kirjausta päättöarvosanojen korottamisesta. Näin ollen sellaista ei voi tehdä kuntatasollakaan.

Vilpillinen menettely

Vilpillinen menettely kokeessa tai muussa arvioitavassa työssä aiheuttaa hylätyn arvosanan. Koetta ei voi uusia, ja hylätyn arvosanan vaikutus lukuvuosi- ja päättöarviointiin on samanlainen, kuin muidenkin kokeiden.

ainekohtaiset ja luokka-astekohtaiset osiot; mitä, miksi ja milloin arvioidaan eri luokka-asteilla

Ainekohtaiset (7-9 lk) 

Biologia ja maantiede

Englanti

Kemia ja fysiikka

Historia

Yhteiskuntaoppi

Kotitalous

Kuvataide

Käsityö

Liikunta

Matematiikka

Musiikki

Oppilaanohjaus

Ranska B2

Ruotsi B1 ja A2

Saksa B2

Terveystieto

Uskonto ja elämänkatsomustieto

Äidinkieli ja kirjallisuus 7. lk

Äidinkieli ja kirjallisuus 8. lk 

Äidinkieli ja kirjallisuus 9. lk 

Suomenkieli ja kirjallisuus STK 7.-9. lk

Valinnaisaineet:

Valinnaisaineiden kuvauksista ja arviointiperiaatteista on kerrottu tarkemmin valinnaisaineoppaassa koulun kotisivuilla, johon pääsee oheisella linkillä Valinnaisaineet – Yli-Maarian koulu (turku.fi)

Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit 31.12.2020_1.pdf (oph.fi)
Luokka-astekohtaiset (1-6 lk)

luokka-asteet 1-2

luokka-asteet 3-4

luokka-asteet 5-6