Kouluyhteisöön kiinnittämisen ja poissaoloihin puuttumisen malli
Poissaoloja seurataan osana oppilaan hyvinvointia
Opettaja seuraa oppilaan poissaoloja osana oppilaan hyvinvointia ja oppimista. Pitkittyvät poissaolot ovat hyvinvoinnin ja oppimisen riskitekijä ja vaikuttavat lapsen ja nuoren sosiaalisiin suhteisiin, vuorokausirytmin muutoksiin ja psyykkiseen kuormitukseen. Seuraamalla poissaoloja suunnitelmallisesti ja ottamalla ne puheeksi varhain, voidaan tarvittaessa tukea lasta ja nuorta koulunkäynnissä sekä torjua pidempiaikaisia ja kasautuvia koulunkäynnin haasteita.
Poissaoloja tarkastellaan sosiaalisten suhteiden ja oppimisen valossa: oppilas on poissa kouluyhteisöstä, kaverisuhteista ja yhdessäolosta, ei ainoastaan oppimisesta. Kouluyhteisöön kiinnittämisen ja poissaoloihin puuttumisen toimintamallissa poissaoloihin lasketaan kaikki poissaolot, myös ennalta anotut lomat ja huoltajan selvittämät poissaolot.
Joskus oppilaan koulunkäynnissä tapahtuu muutoksia tai poissaoloihin liittyvässä varhaisessa yhteydenotossa syntyy vaikutelma, että oppilaan tilannetta olisi hyvä pohtia yhteisesti keskustellen. Tällöin opettaja kokoaa yhteistyössä opiskeluhuoltopalveluiden kanssa monialaisen asiantuntijaryhmän. Ryhmään kutsutaan tilanteen kannalta keskeisiksi ajatellut toimijat oppilaan ja huoltajan suostumuksella. Mukana tapaamisessa voivat olla esim. terveydenhoitaja ja kuraattori.
Jokainen koulupäivä on tärkeä oppilaan osallisuuden ja myönteisen kouluun kiinnittymisen näkökulmasta. Oppivelvollisuus on tärkeä osa lapsen ja nuoren elämää ja huoltajilla on merkittävä rooli koulunkäynnin tukemisessa. Mikäli lapsen tai nuoren koulunkäynti mietityttää, on tärkeää olla yhteydessä kouluhenkilöstöön mahdollisimman matalalla kynnyksellä.
Varhainen puheeksi ottaminen ylläpitää yhteyttä kodin ja koulun välillä
Turun kaupungin peruskouluissa on käytössä alueellinen poissaolomalli, joka on luotu osana OKM:n Sitouttava kouluyhteisön kehittämishanketta. Poissaolomalli pitää sisällään poissaolorajat, jotka perustuvat tutkittuun tietoon ja OKM:n ohjaukseen sekä alueelliseen kehittämistyöhön. Seurattavat poissaolorajat ovat Turussa 50 h,100 h ja 150 h poissaolotuntia.
Opettaja seuraa oppilaan poissaoloja, tuntimerkintöjä ja oppimisen edistymistä osana hyvinvoinnin seurantaa. Turussa ja sen ympäristökunnissa on käytössä poissaoloseurannan apuvälineenä automaattinen poissaolokooste Wilmassa, joka antaa reaaliaikaista tietoa oppilaan poissaolotunneista.
Poissaolomäärien tunti- ja prosenttirajat ovat suuntaa antavia. Jokaisen oppilaan tilanne on aina arvioitava kokonaisuutena. Suunnitelmallisella poissaolojen seurannalla ja puheeksi ottamisella varmistetaan yhteisen tilannearvion tekeminen oppilaan oppimiseen ja hyvinvointiin liittyen.
Poissaolokoosteen saatuaan opettaja keskustelee oppilaan kanssa ikätasoon sopivalla tavalla ja on yhteydessä huoltajaan. Opettajan yhteydenoton tarkoituksena on kuulla, miltä oppilaan koulunkäynti näyttää huoltajan näkökulmasta. Syytä huoleen ei siis välttämättä ole, vaan kyse on varhaisesta puheeksi ottamisesta ja yhteisestä tilannearvion tekemisestä oppilaan oppimiseen ja hyvinvointiin liittyen. Myös huoltaja voi olla yhteydessä opettajaan koosteen saatuaan.
Huolta herättäviin ja luvattomiin poissaoloihin puututaan viipymättä. Myös selvittämättömistä poissaoloista on huolehdittava yhteistyössä kodin ja koulun välillä.
Koululäsnäolon vahvistaminen
Toimiva perusarki on oppilaan hyvinvoinnin perusta ja koostuu eri asioista, kuten oppilaan säännöllisestä arkirytmistä, psyykkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista sekä toimivat ihmissuhteista.
Kouluarjen myönteiset kohtaamiset ja ryhmään kuulumisen tunne vahvistavat oppilaan koululäsnäoloa ja ennalta ehkäisevät poissaoloja. Yhteisöllinen toimintakulttuuri on oppilasta suojaava tekijä.
Kouluarjessa läsnäoloa vahvistavat turvallinen ilmapiiri, pedagogiset ja sosiaalisia suhteita kannattelevat ratkaisut, jota tukevat oppilaan osallisuutta, laadukas koulunkäynnin yleinen tuki ja oppimisen esteiden purkaminen sekä hyvinvoinnin säännöllinen seuranta tietoon perustuen (esim. poissaolot, Wilma-merkinnät, oppimisen edistyminen).
Poissaolojen taustalla olevat syyt ja vaiheittainen kehittyminen:
- Poissaolojen taustalla saattaa olla erilaisia syitä. Oppilaan koululäsnäolon seuraaminen on
keino havainnoida mahdollisia muutoksia oppilaan tilanteessa.
- Joskus poissaolot saattavat kehittyä huomaamatta ja vaiheittain. Tästä syystä kaikkien
poissaolojen seuraaminen ja tarkastelu on tärkeää.
Poissaolojen vaiheittainen kehittyminen
Ole yhteydessä kouluun, jos havaitset haasteita koulunkäynnissä!
Poissaolojen ensimerkit:
- Jos koulukäynti ja poissaolot mietityttävät, ole yhteydessä opettajaan. Tarvittaessa voit ottaa
myös yhteyttä kouluterveydenhoitajaan, kuraattoriin tai koulupsykologiin.
- Poissaolot saattavat kehittyä vaiheittain ja ensimerkit näkyvät usein ensin kotona.
Ensimerkkejä voivat olla esim.
▪ vaikeudet lähteä aamuisin kouluun, toistuva viivyttely, myöhästymisten lisääntyminen
▪ lisääntyneet psykosomaattiset oireet, esim. vatsakipu, pahoinvointi, päänsärky
▪ lisääntynyt ärtyneisyys tai hankalasti sanoitettavat tunteet ahdistuneisuudesta
▪ toistuvat pyynnöt jäädä kotiin
▪ muutokset kaverisuhteissa, erityisesti koulussa
▪ lisääntyneet huolen tuntemukset ja sosiaalisten tilanteiden välttely
Tue lapsen ja nuoren kouluun lähtemistä:
- Älä selvitä luvalliseksi sellaista poissaoloa, jonka syystä et ole varma, vaan ota asia
puheeksi kouluhenkilöstön kanssa.
- Pysy vanhempana ystävällisenä, mutta jämäkkänä: koulunkäynti on oppilaan velvollisuus.
- Pidä kiinni arkirytmistä ja rutiineista, vaikka lapsi tai nuori ei lähtisi kouluun: aamuherätys,
ruokailuajat, koulutehtävien ja -läksyjen teko päivän aikana. Tarkista, että asiat tulevat
tehdyiksi.
- Tunnista kotiin jäämistä edesauttavia asioita ja pyri vähentämään niitä: esim. saako lapsi tai
nuori nukkua pidempään tai pelata kotona ollessaan? Jääkö lapsi tai nuori kotiin
saadakseen vanhemman täyden huomion?
- Vahvista lapsen ja nuoren uskoa itseensä ja siihen, että hän pystyy kohtaamaan hankalia
tunteita. Ole tukena: kerro, että voitte ratkoa tilannetta sekä yhdessä että koulun kanssa.
Tunteiden ja haasteiden välttely ei ratkaise asiaa, vaan tilanne pääsee pitkittymään ja
muuttuu vaikeammin ratkaistavaksi.
