Saavuttuamme Kalmariin torstaina suuntasimme Kalmarin linnalle. Linnan sijainti mahdollisti meriliikenteen tarkkailun laajalla alueella Kalmarinsalmen suulla. Tanskan raja kulki vain noin 10 kilometrin päässä Kalmarista etelään vuoteen 1658 asti, joten meriliikenteen tarkkailu oli Ruotsille tärkeää. Linnaa ympäröi vallihauta ja linnaan oli vain yksi sisäänkäynti pääporteista. Piirityksen sattuessa veden ja ruoan riittävyys oli tärkeää. Vesi saatiin linnan keskiaukiolla sijaitsevasta kaivosta. Kaivo oli siihen aikaan välttämätön juuri tästä syystä. Ruokaa varastoitiin paljon pitkien piiritysten varalle.
Kalmar oli 1600-luvulle asti Ruotsin merkittävimpiä kaupunkeja. Se tunnetaan erityisesti Kalmarin unionin perustamispaikkana. Keskiajalla käsitettä valtio ei tunnettu, sen tilalla oli kuningaskunta tai valtakunta. Kun sanotaan, että Suomi kuului Ruotsiin, se tarkoitti, että alueet olivat saman kuninkaan alla.
Kalmarin unioni koostui Ruotsin-, Tanskan- ja Norjan- valtakunnista. Suomen alue kuului tuohon aikaan Ruotsiin. Se kesti kokonaisuudessaan, muutamia taukoja lukuun ottamatta vuodesta 1397 vuoteen 1523, jonka jälkeen Vaasat nousivat valtaan.
Kuningas Valdemar Atterdagin tytär, Margareeta, naitettiin kymmenen vuoden iässä Norjan kuninkaalle Håkonille. Margareetan ollessa 17-vuotias parille syntyi lapsi, prinssi Olof. Olof peri vallan ja nousi Tanskan kuninkaaksi, kun hänen isoisänsä Valdemar Atterdag kuoli. Vaikka Olof oli virallisesti hallitsija, todellisuudessa valtaa piti kuningatar Margareeta. Viisi vuotta Atterdagin kuolemasta, kuoli Olofin isä kuningas Håkon. Sen seurauksena Margareeta alkoi hallita sekä Tanskaa että Norjaa, siihen asti, kunnes Olofista tulisi riittävän vanha tehtävään. Olof kuitenkin kuoli 17-vuoden iässä, ennen kuin ehti nousta Margareetan tilalle.
Kehitys saavutti huippunsa vuonna 1397, kun Margareeta oli saavuttanut määräävän aseman pohjoismaisessa politiikassa. Margareeta sai tahtonsa läpi, kun Kalmariin kokoontuneet valtaneuvokset hyväksyivät Margareetan valitseman Erik Pommerilaisen kruunauksen Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuninkaaksi. Pohjoismainen geopoliittinen asema vahvistui Itämerellä. Voidaanko tätä verrata tämänhetkiseen tilanteeseen, kun kaikki pohjoismaat kuuluvat kohta Natoon?
Linna oli kaikin puolin upea. Erityisesti mieleemme jäi linnan todella paksut seinät ja renessanssin erikoinen juhla-ateriointi. Esimerkiksi piirakoita leipoessa sisälle saatettiin laittaa eläin, kuten pupu tai lintu. Kun piirasta leikkasi, eläin tuli piirakasta ulos. Kun näimme meren linnan muurilta, ymmärsimme konkreettisesti sijainnin merkityksen meriliikenteen valvontaan. Näkyvyys merelle oli selkeä, joka teki maisemasta vielä hienomman!
Selma, Aura ja Felix
Kiitos kommentista! Itse asiassa nähtiin Iron Man -kisat ohimennen!
Kiitos taas kiinnostavasta jutusta! Kalmar on edelleen maailmankartalla: tuttavani raportoi juuri Ironman-kisoista Kalmarista – ”Anything is Possible”.
Kiitokset taas tästä historiakertauksesta. Mielenkiintoista ja antoisaa loppupurjehdusta teille. Terveiset kaikille. God natt! Det är söndagskväll och i morgon är det en helt vanlig skoldag.