Hiekkaa ja käppyrämäntyjä

Harmaahylkeitä paistattelemassa päivää Gotska Sandön edustalla, kuva Ella Yli-Sipilä

Päivällä pääsimme tutustumaan Gotska Sandön upeaan luontoon. Saari on suurimmaksi osaksi hiekkaa ja sinne on muodostunut paljon dyynejä. Saarelta löytyy eri vaiheessa olevia dyynejä: alkiodyyni, esidyyni, rantadyyni ja metsädyyni. Alkiodyyni muodostuu, kun rantavehnän juuret keräävät ympärilleen pienen määrän hiekkaa. Esidyyni taas on isompi rantavehnä ”röykkiö”, joka alkaa muistuttaa muodoltaan dyyniä, mutta on korkeudeltaan maksimissan vain 0,7 m Rantadyyni on puolestaan iso santavyöhyke, jonka rantavehnä ryppäät muodostavat. Rantadyynin jälkeen tulee metsädyyni, joka muistuttaa muodoltaan kumpareista metsänpohjaa. Männyt sitovat metsädyynit paikalleen. Saaren hiekka on todella hienoa ja takertuu siten helposti kaikkialle. Vesirajassa kulkee erittäin sileiden ja meressä hioutuneiden kivien valli. Jäätikköjen sulamisvirrat ovat pyöristäneet kiviä vuosituhansia sitten.

Kuva Ella Yli-Sipilä

Kävellessämme metsädyynien halki päädyimme hylkeiden katselupaikalle. Hylkeitä katseltiin naamioidun puuseinämän takaa, johon oli sahattu katseluaukkoja. Katselimme veikeitä veijareita hiljaisuuden vallitessa, joka vain kameran ääni ja satunnaiset ilon hihkaukset rikkoivat. Näimme harmaahylkeitä (halichoerus grypus), joita näimme neljä. Kaksi niistä paistatteli päivää kivillä ja kaksi uiskenteli kivien ympärillä. Itämerellä esiintyy myös kirjohylkeitä ja itämerennorppia. Suomessa myös esiintyy saimaannorppia, jotka ovat sukua norpille.

Näimme myös kuolleita lintuja, jotka saivat pohtimaan, oliko niiden mahdollinen kuolinsyy lintuinfluessa. Saavumme juuri nyt Fårön saarelle, Fårösundin laituriin  ja kello on 23.21. Hyvää yötä!

Bea, Ella Y ja Väinö

Rantavehnä sitoo hiekkaa paikoilleen, kuva Ella Yli-Sipilä

6 vastausta artikkeliin “Hiekkaa ja käppyrämäntyjä”

  1. Terveiset lämpimästä Turusta. Mielenkiintoista opiskelua siellä teillä. Njut av seglatsen!

  2. Tsau!
    Olette näköjään päässeet hyvin tekemisen meininkiin. Onko Lokin purjehdusominaisuudet tulleet tutuksi? Olisi kiva kuulla, onko jo tapahtunut purjehduksen taitotasossa kehitystä? Vai onko laiva lastattu vain etevillä merikarhuilla? Tsemppiä reissuun ja nauttikaa, NNE-muistot kantaa pitkälle elämässä.

  3. Kiitos ykkösmelut! Toivottavasti koulunalku on sujunut hyvin! <3 Terveisin ykköslegi

  4. Tack! Terveiset täältä Visbyn lämmöstä. Terveisin ykköslegi

  5. Hei ja kiitos kommentista! Tekemisen meininkiin ollaan tosiaan päästy ja purjehduksen ominaisuuden ovat tosiaan tullut jo aika tutuksi. Terveisin ykköslegi

Kommentit on suljettu.