Matkalla Saltsjöbadeniin otimme Lokin perästä planktonhaavilla näytteen pintavedestä, jossa oli sinilevää, eli syanobakteereita, pieninä esiintyminä. Planktonhaavi on viritetty pitkän narun päähän, jota voimme vetää Lokin perässä. Sillä saa nopeasti hyvän näytteen. Planktonhaavista näyte puristetaan näytepulloon, josta sitä pipetoidaan mikroskoopin alle. Sinilevä näyttää meressä pieninä määrinä hipulta, kun taas runsaissa esiintymisissä meren pinta voi näyttää sakealta hernekeitolta. Mikroskoopin linssin alla tilanne on kuitenkin ihan toinen. Esimerkiksi spiraalin muotoiset sinibakteerit ovat kauniita ja näyttävän näköisiä.
Havaitsimme mikroskoopilla näytteestä oletettavasti tunnetuimmat Itämeren sinilevälajit, jotka ovat spiraalin muotoinen Nodularia spumigena ja tikkumainen Aphanizomenon flos-aquae. Näistä kahdesta Nodularia spumigena on myrkyllinen sen tuottaman maksamyrkyn, nodulariinin takia. Yhteensä Itämeressä on noin 80 sinilevälajia.
Vaikka nykyään sinilevät tunnetaan pääosin niiden haittapuolista, kuten myrkyllisyydestä, niillä on elintärkeä historia maapallon historiassa. Sinilevät ovat vanhimpia tiedettyjä lajeja, jotka ovat aloittaneet yhteyttämisen fotosynteesin avulla miljoonia vuosia sitten. Sinilevät sitovat typpeä ilmakehästä ja tuottavat sekä vapauttavat happea. Tämän ansiosta maapallon happiköyhä ilmakehä on aikanaan muuntunut runsashappisemmaksi ja mahdollistanut vedenpäällisen elämän maapallolla.
Mestarikerho
Hei,
onko purjehduksellanne näkynyt paljon sinileväesiintymiä? Mietin, kun on ollut näin lämpimiä elokuun päiviä.
Terveisin,
Pentti
Kolmannen legin aikana ei ainakaan vielä ole tullut vastaan suuria määriä sinilevää. Kuitenkin aamulla uimassa käyneet havaitsivat pieniä hippuja sinilevää.