Tutustuimme aamulla Utön majakkaan ja majakkakirkkoon Hanna Kovasen kanssa. Suuret kiitokset Hannalle. Sen jälkeen kävelimme Bönehusetin kappeliin. Kappelissa historianopettajamme Christiane kertoi meille alueen haaksirikoista ja hylyistä. Mieleen painuvin tarina oli Park Victoryn uppoamisesta jouluaattona 1947. Silloin utöläisten apu oli merkittävässä roolissa laivan kapteenin ja osan miehistön henkiinjäämisessä. Kymmenen miehistön jäsentä menehtyi haaksirikossa. Tästä muistona kappelissa on kymmenjalkainen kynttelikkö, joka sytytetään aina jouluyönä. Lopuksi hiljennyimme kuuntelemaan kirkossa Myrskyluodon Maijan.
Tämän jälkeen Ala-Nissilä tylysti telkesi meidät kappeliin laittamalla lähtiessään oven säppiin. Hän ilmoitti lähtevänsä ostamaan meille lämpimiä sämpylöita ja croissantteja matkaevääksi, koska luvassa on kovaa keliä avomerellä ja emme tänään laita ruokaa aluksessa.
Maantiedon opettajamme Kalle yritti soittaa Ala-Nissilälle, mutta vastausta ei tietenkään kuulunut. Loppujen lopuksi pääsimme pinteestä Daavidin löytämän virsikirjan avulla.
Jälkikäteen Ala-Nissilä väitti kyseessä olleen tahallinen teko, jolla hän pyrki testaamaan neuvokkuuttamme kiperissä tilanteissa.
Suuntaamme vesisateessa kohti Kökaria, itätuulta 13 m/s, puuskissa 16 m/s.
Heino, Imma, Vappu ja Daavid
Tuokaa Viherä kotiin!
T. 21H
Täällä yksi vanha maakrapu-mummeli lukee aivan haltioissaan mahtavia juttujanne ja odottaa innokkaana jo seuraavan päivän blogeja ja seuraa kartalta matkaanne⛵️