Suuntasimme laiturille tutkimaan viereisen rannan näkösyvyyttä sekä käytimme ammattilaitteistoa hyväksemme. Meren näkösyvyydestä saa selville sen, miten syvälle auringon säteet osuvat ja missä kasvit ja levät pystyvät yhteyttämään. Tähän käytimme apuna Pietro Angelon kehittämää Secchi –levyä (Angelo teki ensimmäisiä hydrologisia tutkimuksia Välimerellä v.1865). Saimme selville, että näkösyvyys oli reilu 3 m ja tämän kertaamme 2:lla, niin pystymme päättelemään, millä syvyydellä kasvit pystyvät vielä yhteyttämään. Halusimme myös ottaa talteen vettä 2 metrin syvyydestä, mistä pystyttäisiin muun muassa selvittämään veden suolapitoisuutta. Näytteen ottamiseen hyödynsimme Limnos vedennäytteenotinta, jolla saimme otettua näytteen merivedestä, lämpötila oli 17,6 astetta. Lopuksi yritimme saada näytettä merenpohjasta Ekmanin pohjanoutimella. Kolmesta hyvästä yrityksestä huolimatta emme saaneet mitään näyttämisen arvoista mukaamme. Epäilimme että meren pohjassa saattaa olla pelkkää kalliota tai sitten tyhjin käsin jääminen oli näytteen ottajien käsissä.
Prinsessat ja Hsalon liskot