Itämeri on vasta 9 000 vuotta vanha meri. Se syntyi viimeisimmän jääkauden jälkeen, kun jää suli. Itämerellä on paljon haasteita jo ilman ihmisiäkin. Monien eliölajien on vaikea kehittyä Itämeren alhaisen suolapitoisuuden takia syntyvästä fysiologisen stressin takia, kun taas joillekin lajeille alhainen suolapitoisuus on sopivampi.
Itämeri on pääasiassa murtovettä. Se on suolapitoisempaa kuin makea vesi, mutta pitoisuus ei saavuta valtamerten veden suolaisuutta. Itämereen tulee 10-20 vuoden välein Pohjanmereltä suolapulsseja. Suolapulsseista tulee suuria määriä suolaista, raikasta, hapekasta ja kylmää vettä. Se painautuu Itämeren pohjalle ja työntää hapetonta vettä pois edestään ja tuo elämää Itämeren pohjalle. Hapeton vesi työntyy Suomenlahdelle. Sadevesi Itämerellä on yleensä ensin haihtunut Atlantilla ja tiivistynyt pilviksi, jotka ovat ottaneet kurssin kohti Itämerta. Makeaa vettä Itämereen laskee Skandeilta sekä joista Itämeren valuma-aluuelta.
Itämeri on erityisen matala meri, sillä sen keskisyvyys on vain 54 metriä. Itämeri on kerrostunut. Pinnalla on lämmintä tai kylmää, hapekasta, vähäsuolaista vettä, kun taas pohjalla on 4 celsiusasteista, suolaista, vähähappista tai hapetonta vettä. Jään takia talvella yhteyttämistä ei tapahdu. Ympäröiviltä maa-alueilta valuu maatalouden lannoitteita, joiden mukana fosforia päätyy Itämereen.
Hirvensalon liskokuninkaat
Aapo, Aatos ja Ossi