Liikkuessamme Ahvenanmaalla, ihmettelimme Ahvenanmaan teiden punaista väriä. Mistä tämä voisi johtua? Näimme myös, että Eckerön ranta ja merenpuoleinen rannikko olivat täynnä kuutiomaisia kivimuodostelmia, joissa oli punaista vivahdetta. Kerroimme mantsan opettajalle havainnoistamme ja hänellä oli vastaus kysymykseemme.
Kuutiomaiset muodostelmat olivat granaattia, jota on Ahvenanmaalla niin paljon, että Ahvenanmaalla on päätetty tehdä tiet sillä. Kuutiomaiset lohkeamat johtuvat graniitin kovuudesta. Graniitti on niin kovaa kiviainesta, etteivät edes suuret aallot ja talven jäät hetkauta niitä. Ainoastaan vuosien kestävä jääkausi rikkoo graniittia. Ja graniitti lohkeaa kuutioiksi.
Graniitti on syväkivi, eli se on muodostunut ja jähmettynyt hitasti maankuoressa miljoonia vuosia sitten, syvällä maassa, ja on noussut sieltä myöhemmin ylös. Graniitti on siis kivilaji, joka koostuu kolmesta eri mineraalista, joita ovat kvartsi, kiille sekä maasälpä. Graniitin tekee kovaksi kvartsi, kiiltäväksi kiille ja punertavan värin antaa maasälpä. Kokonaisuudessaan ja yleistettynä Itämeren rannikko on erilaista pohjois-eteläsuunnassa: eteläisellä Itämerellä on paljon hiekkarantoja ja -dyynejä, keskeisellä Itämerellä (Gotlannissa ja Saarenmaalla esimerkiksi) on kalkkikivirantoja, ja pohjoisemmalla Itämerellä ja saaristossamme on paljon kovia graniitti- ja gneissi kalliorantoja.
-Ryhävalaat
Mutta Märketpä onkin oliviinidiabaasia, kuten mainitsen tässä blogissa. Hieno reissu teillä! Pohjois-Ahvenanmaalla suosittelisin Rannötä, jonne tosin pitäisi rantautua veneillä. https://suomenluonto.fi/merisirrit-viihtyvat-marketin-majakalla-tammikuussa/
Ajamme juuri nyt Rannön ohi, mutta emme rantoudu vaan jatkamme yönselkään ja harjoittelemme pimeänavigointia.
Hieno reissu teillä! Ollaan seurattu todella tiiviisti purjehduksen kulkua. Yönavigointi se vasta on jännää hommaa.