Yli 2 mrd. vuotta sitten Suomessa sijainneet Karelidit ja Svekofennidit, mantereisen ja mereisen laatan kohtaamisessa syntyneet poimuvuoristot ovat nykyään havaittavissa mm. saaristo- ja tunturimaisemissa. Saariston pinnanmuodoista on rapautumisen ja eroosion seurauksena jääneet esille vain kovimmat kivilajit kuten granodioriitit, joita havaitsimme mm. Isokarissa . Saaristossa kulkua helpottavat murroslaaksot, joita merenkulkijat kutsuvat välillä leikkisästi ränneiksi. Murroslaaksot, joita kutsutaan myös murroslinjoiksi, muodostuvat lohkoliikuntojen seurauksena. Hyvänä esimerkkinä on tänään purjehtimamme Kustavin Ströömi.
Saaristomeren pinnanmuotojen synty liittyy laattatektoniikkaan. Mereisen laatan painautuessa mantereisen laatan alle syntyi mereisen laatan puolelle vulkaaninen saarikaari. Veiksel-jäätiköityminen ja tämän jälkeiset Itämeren eri vaiheet ovat antaneet viimeisen silauksen Saaristomeren pinnanmuodoille. Isokarilla tarkastelimme kivilajikkeiden vaihtelua kallionpinnassa sekä pirunpeltoa. Tarkastelemamme pirunpelto eli muinaisranta oli Isokarilla 5 metrin korkeudessa eli alue oli merenrantaa n. 1000 vuotta sitten. Muinaisrannalla oli pyöreitä kiviä, joita muodostuu vain aaltoeroosiossa, kun taas rakkakivikot, eli pirunpellot, Lapissa ovat muodostuneet pakkasrapautumisen seurauksena. Rakkakivikoissa kivet ovat teräviä ja pistelevät ilkeästi, kun taas muinaisrantojen kivet ovat mukavia paljaissakin jaloissa.
Linda, Lassi & Emil