Merilinjalaiset viikinkien jalanjäljillä

Matkamme alkoi Viking Gracella Turusta Tukholmaan.  Matkalla Norjaan pysähdyimme  Gripsholmin linnassa, jota kävimme ihastelemassa. Linna on myöhäiseltä keskiajalta, mikä näkyy linnan pyöreistä torneista ja koreasta ulkokuoresta.

Kustaa Vaasa takavarikoi luostarilta ennen paikalla olleen linnakkeen vuonna 1526. Hän kuitenkin purki paikalla olleen linnakkeen ja vuonna 1537 hän aloitti uuden linnan rakennuttamisen entisen linnakkeen paikalle. Nykyinen linna otettiin käyttöön keskeneräisenä vuonna 1544. Linna nimettiin entisen linnakkeen mukaan. Linnassa olivat vankeina Kustaa Vaasan pojat Juhana herttua ja tämän puoliso Katarina Jagellonica sekä Erik XIV, kumpikin vuorollaan toistensa toimesta.

Linnan lähellä sijaitsi joskus viikinkien suuri kaupunki Birka. Birkaa pidetään Ruotsin vanhimpana kaupunkina. Alueelta on löydetty useita riimukiviä, joista kaksi oli näytillä linnan pihalla. Sisäpihalla oli kaksi hienoa tykkiä, jotka oli ryöstetty sotasaaliina Venäjältä Suuressa Pohjan Sodassa joka käytiin vuosina 1700-1721.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Päästyämme Norjan puolelle kävimme Oslossa sijaitsevassa viikinkimuseossa. Siellä näimme monenlaista viikinkien esineistöä ja kolme parhaiten säilynyttä viikinkilaivaa 800-luvulta. Opimme, että styyrpuuri tarkoittaa laivan perästä päin katsottuna oikeaa, koska oikealta puolelta ohjattiin laivaa peräsimen avulla ja styyr tulee ruotsin sanasta styr, ohjat. Vasenta, eli paarpurin puolta käytettiin lastaamiseen. Viikinkilaivassa ohjausairon käsittelijä oli selin kääntyneenä aluksen vasemmalle puolelle. Muinaissaksan kielessä sana ”bah” tarkoittaa selkää. Paapuri siis voidaan karkeasti kääntää selkäpuoleksi.
Osa ryhmästä kävi vierailulla Kon-Tiki museossa katsomassa legendaarista alusta.

Matkamme on edennyt Kongsbergiin; merkittävään norjalaiseen kaivoskaupunkiin, josta louhittiin hopeaa vuosisatojen ajan. Yövymme täällä ja jatkamme huomenna kohti Bergeniä.

Tuukka, Ville T., Frans ja Oskari