Vuosi: 2017

Kävimme lauantaina Gotlannin Fårössä. Matkan aikana pysähdyimme pari kertaa katselemaan maisemia ja kuulemaan paikkojen historiasta. Vaaleilla hiekkarannoilla kohtasimme raukkeja.

490 miljoonaa vuotta sitten Gotlanti sijaitsi päiväntasaajalla. Fårön saaren alueella oli aikoinaan koralliriuttoja, jonka takia koko saaren maaperä koostuu kalkkikivestä. Kalkkikivi on syntynyt kuolleista koralleista. Oppaamme mukaan kerroskalkkikivi ja riuttakalkkikivi ovat kalkkikiven tyypit, joiden ansiosta raukit ovat syntyneet. Riuttakalkkikivi syntyy, kun koralliriutta kuolee ja kovettuu paikalleen, eli riuttakalkkikivi on vieläkin samassa muodossa, kuin missä se oli jo 490 miljoonaa vuotta sitten. Kerroskalkkikivi syntyy, kun kuolleesta koralliriutasta irtoaa pieniä hiukkasia, jotka kerääntyvät ja kovettuvat kalkkikiveksi. Kerroskalkkikivi on pehmeämpää kuin riuttakalkkikivi.

Raukkien suippomainen ulkonäkö syntyy aaltojen ja tuulen aiheuttamasta eroosiosta. Kun kallio, joka koostuu sekä kovasta, että pehmeästä kalkkikivestä kuluu, pehmeämpi kalkkikivi irtoaa kokonaan pois ja kovempi aines jää paikalleen seisomaan. Ajan myötä kun aallot sekä tuuli ovat kuluttaneet kovempaakin ainesta tarpeeksi pois, voi raukki romahtaa. Langhammarssin  raukkimuodostelmat on myös ikuistettu Ruotsin 200-kruunun seteliin.

Leevi, Eve ja Antti

Klo 16.40

Seilaamme tällä hetkellä Gotlanninmmerellä menossa kohti Tukholmaa. Isopurjeen puomiliikki repesi juuri ja jouduimme kääntymään vastatuuleen saadaksemme purjeen alas korjattavaksi. Keulassa olleet Eveliina, Leevi ja Antti saivat Merilinjan kasteen eli joutuivat kokonaan veden alle ja kastuivat täysin vastatuuleen kääntymisen vuoksi. Aallokko oli taas melkoinen. Isopurjeen alas laskettuamme puomin pää aukaistiin ja pujotettiin puominliikki uudestaan puomin sisälle. Puomiliikin katkaisi todennäköisesti väkipyörän jumittuminen. Tämän jälkeen nostettiin isopurje taas ylös ja matka jatkui normaaliin tapaan. Korjauksen aikana steiseri ja keulapurje antoivat kyllä keskenäänkin hyvät vauhdit.

Mathias, Kyösti, Ilmari

Kuten aiemmin kerroimme, Visby oli keskiajalla yksi tärkeimistä hansakaupungeista. Kauppatavarat liikkuivat tuolloin kuten nykyäänkin meriteitse. Hansalaivat olivat tyypillisesti koggilaivoja, jotka tulivat heidän käyttöönsä 1200-luvulla. Koggilaivojen tyypillisiä piirteitä olivat syvyys, jonka avulla saatiin kuljetettua suurempia tavaramääriä. Koggit olivat aluksi viikinkilaivojen tapaisia, mutta 1300-luvulla niistä tehtiin isompia. Koggit rakennettiin tasasaumaisella rakennustekniikalla, joka teki siitä kestävämmän ja isomman, mutta tämä rakennustapa oli haastava. Koggilaiva on raakapurjein takiloitu alustyyppi. Sinne mahtuu miehistöä noin 10-20 henkilöä, lasteja 50-150 tonnia ja pituutta laivalla on yleensä 15-25 m. aluksi laivoja ohjattiin kyljestä peräsimellä, mutta myöhemmin perävantaaseen kiinnitetyllä peräsimellä.

Mathias, Kyösti ja Ilmari

Lähdimme Fårösundista klo 19. Vahdit alkoivat pyöriä heti.

Sää oli aurinkoinen ja lämmin ja nostimme purjeet kevyessä tuulessa. Lautershamnin kohdalle teimme päätöksen jatkaa kohti Gotska Sandötä.

Kello on 22.30 Ruotsin aikaa ja seilaamme 6 solmun nopeudella hämärtyvässä illassa. Tuulen nopeus on noin 5m/sekunnissa.

Gott natt!

Aamulla lähdimme bussilla käymään Fårön saarella. Ensimmäiseksi kävimme kirkolla, jossa oli hyljemaalaus ja kuuluisan elokuvaohjaaja Ingmar Bergmannin ja hänen puolisonsa Ingridin hauta. Hyljemaalauksessa oli miehiä, jotka seisoivat jäälautan päällä ja sivuilla näkyi rantoja ja rakennuksia. Tarinan mukaan 1600-luvulla hylkeenmetsästäjät olivat irtautuneet jäälautasta ja joutuneet seilaamaan merellä 2 viikkoa syöden vain metsästämiään hylkeitä. He ajautuivat Fårön saarelta manner-Ruotsiin asti. Tätä tapahtumaa pidetään saarella ihmeenä ja maalaus maalattiinkin sen takia. Kävimme kirkon jälkeen katsomassa parilla rannalla raukkeja eli kalkkikivimuodostumia. Lähdimme uimarannalla käynnin jälkeen Visbyyn.

Gotlanti on sijaintinsa vuoksi ollut aina Itämeren kaupankäynnin keskuspaikkoja. Gotlanti oli tärkeä kauppapaikka jo viikinkiaikana 800-1000 luvulla, mutta keski-ajalla siitä kehittyi hansakaupankeskus. Gotlantilaiset tunsivat meren todella hyvin ja heillä oli suoria reittejä Itämeren halki. Muut kulkivat rantaviivoja pitkin. Tämän takia saksalaiset kiinnostuivat Gotlannista ja siitä tuli tärkeä hansakaupan keskus. Nimenomaan saksalaiset valitsivat Visbyn useiden kauppasatamien joukosta kaupankäynnin keskukseksi. 1000-1300 luku oli Gotlannin kulta-aikaa. Kaupankäynti vaurastutti saarta ja Gotlantia pidettiin veroparatiisinä sillä koko saari maksoi ruotsin kuninkaalle veroa vain 60 hopearahan verran. Säästyneet rahat käytettiin saarella investointiin ja rakennettiin kirkkoja, joita on saarella 92 kappaletta.

Visbyn kaupungissa kaupungissa oli kirkkoja keskiajalla 16 kappaletta. Ainoa säilynyt on Marian kirkko,johon kävimme tutustumassa. Kirkon ullakko toimi keskiajalla kauppiaiden varastona, jossa on säilytetty arvotavaraa kuten hunajaa ja taljoja.

Visby on keskiaikainen kaupunki josta löytyy kaikki keskiaikaisen kaupungin piirteet. Keskiaikaisen kaupungin piirteitä on kaupungin ympärille rakennettu muuri, lukuisat kirkot,kapaeat kadut, porttivero sekä tori. Visby syntyi Saksan ja Ruotsin tekemän sopimuksen myötä, jossa Saksa saisi Gotlannista kaupankäynnin tukikohdan ja Gotlantilaiset opettaisivat heille merireitit. Tämän myötä saksalaiset saivat muuttaa Gotlantiin. Saksalaiset halusivat erottua muusta Gotlannista ja rakensivat muurin Visbyyn. Tämän seurauksena syntyi 1288 sisällissota, koska Gotlantilaiset talonpojat eivät pitäneet muurista. Sodassa ei voittajia ollut, mutta Ruotsin kuninkaan ja saksalaisten neuvottelujen jälkeen muurin rakentamista jatkettiin luvan kanssa. 1000-1300 luvuilla Gotlannissa kaupankäynti kukoisti. 1400-1500-luvulla riehuneen mustan surman vuoksi kuitenkin elettiin huonoja aikoja. 1570 olot alkoivat tasaantumaan.

Mathias, Ilmari ja Kyösti

 

 

 

 

Nyt olemme Fårösundin Marinassa turvallisesti kiinni. Päivä aalloilla oli vivahteikas ja tapahtumarikas. Vahdeille jaettujen tehtävien suorittaminen ei tapahtunut ajallaan pahan matkapahoinvoinnin takia. Onneksi muissa ryhmissä oli voimissaan olevia ja työkykyisiä oppilaita, jotka tuurasivat huonovointisia. Iltapäivällä tuuli nousi parhaimmillaan 11-12m/s ja nopeutta purjeveneellä oli parhaimmillaan 8.5 solmua. Matkapahoinvointiin eivät ryhmämme vastoinkäymiset loppuneet, sillä tuuli sai genaakkeri purjeemme repeämään:( Ilmatieteenlaitoksen aaltopoijun mukaan (Pohjoinen Itämeri) keskimääräinen aallonkorkeus päivällä oli 2-3 m, mutta yksittäiset aallot olivat jopa 4 m.. ja siltä se myös tuntui.

Mathias, Ilmari, Kyösti

 

18.8.2017 klo 9:00,

Nopeus 7,5 solmua, 57N  keskellä Itämerta, Purjeita ylhäällä: Genaakeri, Staysail 1, Megafisherman ja isopurje

Tuuli 7.5 m/s South

Hattivatit heräsivät kello 6:00 toiseen navigointivahtivuoroonsa. Vuorojen vaihtuessa piilolinsseillä oli liian paha olo aamupalan tekemiseen ja tulevaan navigointiin, joten hattivatit auttoivat heitä tekemällä aamupalaa ja navigoimalla samaan aikaan. Yö oli kuoppainen mutta lämmin. Purjeet nostettiin kello 4:00. Purjeiden noston suorittivat paviaanit, joista ei kukaan ollut ennen nostanut purjeita. Purjeiden nostoon kului aikaa noin 1,5h. Tällä hetkellä seilaamme keskellä Varsinaista Itämerta. Horisontissa ei näy mitään.

Ilma on mahtava. Lokki eteni  parhaimmillaan 8,5 solmua, mutta osa voi huonosti. Täysin terveenä olevat (ainakin toistaiseksi) ovat Eetu, Samuel, Olivia ja tähän asti sikeitä peräpunkassa vedelleet paviaanit.

Olivia, Samuel, Oliver ja Eetu

17.8.2017 klo 23.00

Nopeus 6,6 solmua

58,07N 22,23E Saarenmaan eteläpuolella ajettu n. 2h

Tuuli W 1m/s

Lähdimme laiturista noin klo 21.30. Olivia ohjasi aluksen laiturista kuin vanha taituri, avustuksenaan Samuelin laaja merentuntemus. Sää on ollut muuten aivan loistava, mutta tuulta kaivattaisiin lisää. Heikon tuulen takia purjeita ei nosteta vielä , vaan joudumme kulkemaan moottorilla.  Edessä on noin 180 mailia kohti Gotlantia ja Fårön saarta. Kipparin arvio oli, että matka kestää n. reilun vuorokauden. Nyt on jo pimeää.

Matkamme alkoi aamulla puoli kahdeksalta koulun pihalta kohti Helsinkiä, josta lähdimme M/S Megastarilla Tallinnaan. Bussikyyti vei ryhmämme Saarenmaalle, jossa saimme vierailla TV-tähti Sikke Sumarin kokkikoulumajatalossa. Nautimme herkullisen lounaan. Sikkestä ja lounaasta lisää myöhemmin. Nyt hyvää yötä äiti ja isi.

Antti, Eveliina, Leevi

Maanantai 17.7.17 klo 17

sijainti:55*30´322N

015*57´777E

Seilaamme Öölannin lounaispuolella ja kurssimme on 50 astetta koilliseen. Tuulen nopeus on noin 12m/s. Aurinko paistaa. Statsraad Lehmukuhl purjehtii 9 solmun nopeudella purjeet ylhäällä. Tästä ei seilaaminen parane.

Keulassa purjeista ylhäällä on kolme jibiä neljästä: Outer-jibb, inner-jib ja fore topmast staysail. Etumastossa meillä on ylhäällä fore sail, fore lower topsail, fore upper topsail, fore topgallant sail, mutta ylin purje eli fore-Royal ei ole kuitenkaan käytössä.

Mastojen välissä on kaksi staysailia.   Isomastossa on myös Main lower,- ja upper sailit, Main Top gallant mutta ei Main sailia eli isopurje eikä ylinnä olevaa Main- Royal purjetta.

Takana on lisäksi vielä kaksi satysailia ( Mizzen staysail eli mesaani stay ja  Mizan topgallant staysail.

Etumaston ja isomaston purjeet ovat raaka-purjeita.

Eri purjetyypit nostetaan eri tavoin. Esimerkiksi etumaston lower top sailin nostaaminen aloitetaan avaamalla ylhäällä raaoilla purjetta raaoissa pitävätt köydet. Tämä tapahtuu kiipeämällä ylös mastoon ja raaoille vapauttamaan purje, jolloin se voidaan vetää köysien( buntlines ja cluelines) avulla alas. Tämän homman me osaamme.

 

Tällä hetkellä meillä on ylhäällä yhteensä 14 purjetta ja niiden avulla seilaamme 9 solmun nopeudella kohti Turkua.

 

Aatu, Alvar, Linda ja Maria

PS: Saimme lainaksi norjalaisen miehistøn tietokoneen. Tietyt suomalaiset kirjaimet puuttuvat. Pahoittelut. Korjaamme virheet myøhemmin- KORJATTU

Merilinja osallistuu 5 hengen miehistøn voimin The Tall Ships Raceen norjalaisella Statsraad Lehmkul-purjelaivalla.  Alus on tyypiltaan kolmimastoparkki ja rakennettu Saksassa vuonna 1914. Pituus on 98 metria ja maston korkein kohta 48 m. Tunnelma on hieman kuin Suomen Joutsenella seilaisi.

EN TOI HOI…

Ensimmainen aamu alkoi aikaisin tutustumalla aluksen køysistøøn.  Statsraad Lehmkuhlin takilassa on køysia noin 10 000 metria ja rautavaijeria  saman verran. Lihaksissa tuntuu jo silta kuin olisimme jo tutustuneet niihin kaikkiin. Samalla opimme myøs purjehdussanastoa vaikkakin norjaksi.. Aluksen kayttøkieli on kuitenkin paa-asiassa englannti:’Brace the yards`ja raakapuut kaantyvat.

Purjealuksella tyøskennellaan vahtiryhmissa. Merilukion vahti ajoituu aina klo 12-16 ja 0-04 vælille. Vahdissamme on lisæksi norjalaisia, amerikkalaisia ja ruotsalaisia yhteensæ kolmekymmentæ henkeæ. Kaikki kædet tarvitaaan, jotta purjeet saadaaan yløs. Aluksella on myøs muita turkulaisia ja suomalaisia, mutta koska elæmme eri pæiværytmissæ tapaaamme harvoin.

Ensimmæisenæ paivænænæ kavimme  testattiin muutamalla kannella tapahtuvalla punnerruksella.

Seuraavana yønæ, kun vahtivuorossamme alkoivat tositoimet ja kysyttiin vaapaehtoisia kiipeæmææn mastoon valmistelemaan purjeiden nostoa TSYKin merilinjan valiojoukko oli heti valmiina. Kiipesimme aluksen vakituiseen miehistøøn kuuluvan Oscarin johdolla raaoille, joissa purjeet olivat kiinnitettyinæ. Avasimme køydet jolloin  purje, (lower top sail) valahti alas. Kiipersimme huteraa ja tuulessa keikkuvaa køysistøæ alas. Adrenaliinisen ja piristævæn kiipeilyn jælkeen jatkoimme vahtivuoroamme.  Kannella olleet hoitivat raskaan ylemmæn purjeen (upper top sailin nostamisen). Siinæ todella tarvittiin kansainvælistæ yhteistyøtæ, koska køysi jonka avulla purje vedettiin yløs painoin 3000 kiloa.

 

On lauantai-iltapæivæ 15.6 ja seilaamme parhaillaan  Skagerragin kohdalla Skagenin nækyessæ styyrpuurin puolella oikealla. Læhestymme Tanskan salmia. Turku taalta tullaan!

 

Aatu, Alvar, Christiane,Linda ja Maria

TSYK-Merilukio/Turku

PS: Saimme lainaksi norjalaisen miehistøn tietokoneen. Tietyt suomalaiset kirjaimet puuttuvat. Pahoittelut. Korjaamme virheet myøhemmin.