Löytyykö termokliini ja halokliini?

 

Vesinäytteenottoa läntisellä Ahvenanmerellä.

Itämeren vesi on kerrostunutta.  Termokliinillä tarkoitetaan veden lämpötilan harppauskerrosta eli kohtaa, jossa lämpötila laskee nopeasti.  Kesätermokliinin paksuus on tyypillisesti  5-10 m ja sen jälkeen lämpötila voi laskea jopa kymmenellä asteella muutaman metrin matkalla.
Halokliinillä tarkoitetaan veden suolapitoisuuden harppauskerrosta eli kohtaa, jossa suolapitoisuus nousee voimakkaasti pohjan lähellä. Tutkimme löytyisikö Ahvenanmereltä  termokliiniä tai halokliiniä. LT –anturi ei toiminut  lukuisista kalibrointiyrityksistä huolimatta ja tulokset vääristelivät, eli päätimme ottaa vesinäytteitä 28m:stä 20m:stä 15m:stä 10m:stä 5m:stä 1m:stä Limnos vedennoutimella jA käyttää sen lämpömittaria.

Tulokset:

Lämpötilat :

1m : 15,9◦C

5m  : 15◦C

10m : 15,4◦C

15m :15,2◦C

20m : 15◦C

28m : 13,5◦C

Tästä voisimme päätellä, että termokliiniä ei löytynyt. Tämä johtuu ehkä siitä, että mittauspaikka oli suhteellisen matala noin 30m. Lisäksi mittausajankohta oli loppukesä ja sen takia vesi on tyypillisesti lämmintä aika syvällekin mentäessä. Toisaalta olimme ulkosaaristossa, jossa vesi ei lämpene kesäisin kunnolla. Syksyisin ja keväisin tapahtuu veden täyskierto, jolloin pinnan jäähtynyt vesi painuu pohjaan ja syrjäyttää pohjalta lämpimämmän veden, joka puolestaan nousee pintaan, jonka jälkeen pinnalle noussut vesi jäähtyy. Tämän ilmiön johdosta vesimassa on hetken aikaa kauttaaltaan lähes saman lämpöistä.

Halokliiniä on vaikeampi tutkia, koska se ei ole suorassa vuorovaikutuksessa tuulen ja konvektion aiheuttaman sekoittamisen kanssa. Otimme näytteet Ahvenanmeren läntiseltä reunalta ja suolapitoisuuden mittaaminen oli vaikeampaa, koska halokliini oli vasta syvemmillä kerroksilla. Tyypillisesti halokliini alkaa vasta 40 metrin syvyydestä ja meidän Limnos riittää 28 m:n syvyyteen saakka.

Aluksemme lipui tyynesti spinnun ja isopurjeen avulla kohti 2 ryhmän tarinan päätöstä tyyneen, idylliseen ja kauniiseen Maarianhaminan länsisatamaan. Kansimiehistö rantautui tunteellisena viimeiselle etapilleen. Luulimme jo sateen alkavan, mutta se olikin vain kyynel silmäkulmissamme koskettavan matkan lähetessä loppuaan.

Ville, Tuukka ja Oskari