Jungfruskärin luontoa ovat aikojen saatossa kuluttaneet jääkaudet, eroosio, rapautuminen ja antropogeeniset tekijät. Vajaat kaksi miljardia vuotta sitten alueella syntyi maankuorta svekofenniseen vuorijonokehityksen tuloksena. Vuosien kuluessa vuoret kuluivat eroosion vaikutuksesta nykyiseen muotoonsa ja jäljelle jäivät kovimmat kivilajit, kuten granodioriitti ja gneissi. Edellä mainittuja kivilajeja löytyy Jungfruskärin kallioperästä.
Jääkaudet ovat muokanneet Suomen maisemaa voimakkaasti. Noin kymmenen tuhatta vuotta sitten Pohjola jäi jääkauden puristuksiin. Jää eteni Jungfruskärin alueella luoteesta kaakkoa kohti. Jään etenemisliikkeen suunnan huomaa helposti tutkimalla saarten pohjois- ja etelärantojen eroja. Pohjoisessa on havaittavissa silokallioita ja syvempiä rantoja. Eteläosiin jää on kuljettanut irtolohkareita ja ranta on rosoisempi. Luonnonsatamaa etsiessä onkin hyvä muistaa, että pohjoisrannat ovat veneilijälle parempia. Muita jääkauden jälkiä olivat mm. uurteet ja murrokset.
Jungfruskärin luonnossa näkyy maankohoaminen. Esimerkkinä pirunpellot (muinaisrannat), joita saaressa havaitsimme muutaman. Tutkimamme pirunpelto oli 16 metrin korkeudella merenpinnasta. Pirunpelto on syntynyt sinne noin neljä tuhatta vuotta sitten. Se ovat vanhaa merenrantaa, jonka maankohoaminen on tuonut esiin. Maa kohoaa vajaat puoli metriä sadassa vuodessa, joten älä huoli jos nukahdat rannalle, todennäköisesti et tule heräämään vuoren huipulta. Muita merkkejä maankohoamisesta olivat saaren itäpuolella oleva flada ja keskiosassa sijaitseva lähes umpeenkasvanut glo-järvi.
Axel, Jaakko, Iivari
Ciao!
Nyt tiukkoja kysymyksiä kaikille:
Nelli: kuinka monen gramman kaasupatruunat Lokin paukkuliiveissä on ja mitä kaasua niissä on sisällä?
Noora: kuinka monta astetta on yksi piiru on?
Julia: mitä on merisavu?
Oskari: montako kertaa olet tiskannut?
Eero: mitä hyötyä jääpoijulle on sen kartiomaisesta muodosta?
Joonas: miten usva käynnistetään vaihe vaiheelta?
Onni: mikä on asukasluvultaan Suomen suurin satamakaupunki Helsingin itäpuolella?
Jaakko: mikä on ollut paras kokemus matkanne aikana ja miksi?
Axel: kuinka paljon matkaa on Hailuotoon nykyisestä sijainnistanne kymmenen mailin tarkkuudella? (sijaitsee Oulun edustalla)
Iivari: mikä on ollut haastavinta purjehduksen aikana?
Christiane: minkä värinen on 2. Staysailin nostin?
Kalle: mitä täytyy syödä merellä ettei iske keripukki?
Kimmo: miten erotat leväkatkan ja leväsiiran toisistaan?
Valtteri: mikä on ollut matkan paras ateria ja kenen valmistama se oli?
Oikein hauskaa loppumatkaa ja rattoisia hetkiä pohdinnan merkeissä!
Ohessa joitakin vastauksia.
Nelli:
Noora:
Julia:
Oskari: Yhden kerran
Eero:Se ei jäädy paikoilleen.
Joonas: Ensin ryyppy päälle, kaasukahva starttiasentoon, vaihde vapalle ja vedetään narusta. Kun kone käynnistyy, kaasua.
Onni: Hamina-Kotka
Jaakko: Meripelastusharjoitus Maarianhaminassa. Simulaatio oli mahtava kokemus. Opettelimme todella tärkeitä taitoja.
Axel:
Iivari: Lemströmin kanavassa ajo
Christiane:Piti oikein käydä katsomassa: Punamustapilkullinen
Kalle:
Kimmo:
Valtteri:
Kiitos paljon. Olipa paljon kysymyksiä.
Moikkelis!
Olettepa olleet ahkeria!
Joonas: Hieno vastaus, mutta lopuksi kannattaa ottaa vielä ryyppy pois, jottei kone sammu.
Onni: Väärä vastaus, oikea kaupunki löytyy hieman pohjoisemmasta 😉
Muiden vastauksia innolla odottaen! Koska Oskari on tiskannut VAIN kerran, voisi hän kertoa tarkan sijaintinne.
Hyviä tuulia teille, Airistolla havaittu sateenkaari ja tuulta tunti sitten 12m/s, nyt 6m/s.