Kastelholman linna

Kastelholman linna

Kastelholman linna sijaitsee Ahvenanmaan Sundissa. Ensimmäinen osa linnasta, Kastelholmin talo, valmistui 1388. Sitä suojasi paalutus ja 1400-luvulla rakennettiin ensimmäinen kehämuuri, tornit, kiinteät rakennukset ja linna alkoi saada varsinaista muotoa. Kehämuuri oli 1,5 metriä korkea ja sitä kutsuttiin loukkumuuriksi, sillä vastustaja joutui kiipeämään muurin yli ja joutui heti tulituksen kohteeksi linnan korkeimmasta tornista, kuuritornista. 1500-luvun alussa linna oli usein vihollisen piirittämänä ja 1507 tanskalainen Sjören Nordby tuhosi linnan.

Toisaalla Ruotsissa Kustaa Vaasa oli kiinnostunut Ahvenanmaasta. Täten hän antoi käskyn laajentaa linnaa ja sen vieressä olevaa kuninkaan kartanoa. Tämän jälkeen linnaa käytettiin tarhaukseen ja metsästykseen. Saksanhirven metsästyksen paljouden seurauksena vain kuninkaalliset saivat metsästää. Metsästyskielto tuli myös käytäntöön ja salametsästyksestä seurasi kuolema. Vuonna 1556 Kustaa Vaasa nimitti poikansa Juhanan Suomen herttuaksi. Juhana piti veljeään Eerik XIV:tä vankina Kastelholman linnassa vuodesta 1571 lähtien. Myöhemmin Eerik XVI siirrettiin pois muualle, jonka jälkeen hänet myrkytettiin.

1600-luvulla hallintomuoto muuttui ja käytäntöön tuli lääninherranhallinta ja heitä palvelivat vuodit. Tämän seurauksena Ahvenanmaa kuului Turun linnan lääniin. Kastelholman linnasta tehtiin vankila. Vuonna 1745 suuri tulipalo tuhosi linnan ja teki siitä asumiskelvottoman. Linnaa aloitettiin restauroimaan 1891 muun muassa vankilatyövoimalla. Linnan viimeisin restaurointi valmistui vuonna 2001.

Noitavainot

1660-luvulla noitavainot alkoivat Emkarbyn kylästä, jossa Karin Persdotteria syytettiin noituudesta. Väitettiin, että hän olisi vieraillut Kyöpelinvuorella. Karin myönsi siellä olleensa, mutta ei yksin. Vuosina 1666-1676 Ahvenanmaalla 17 naista sai syytteen noituudesta, joista 7 tuomittiin kuolemaan. Kastelholman linna toimi tutkintavankilana.

Ruoka

Ruokaa valmistettiin usein avotulella ja ruoka oli lähes aina liharuokaa, esimerkiksi lihapadat. Vihanneksia ei syöty paljoa. Lintujen munat olivat suosittua ruokaa, sillä niitä ei voitu myrkyttää. Erilaisina juhlapäivinä, kuten metsästyspäivillä, saattoi olla jopa 30 eri ruokalajia. Ylimystö saattoi syödä jopa 5 kiloa ruokaa päivässä. Linnunsulkia käytettiin oksennusreaktion aikaan saamiseksi, jonka jälkeen oli mahdollista syödä lisää. Kaljaa juotiin 5-7 litraa. Puutarhoissa kasvatettiin erilaisia sitrushedelmiä.

Oikeus

Oikeudenkäynti pidettiin vain kaksi kertaa vuodessa. Tuomion toteuttaminen oli usein pyövelin työtä. Pyövelinä saattoi toimia vanha vanki tai tuomion saanut joka on suostunut pyövelin työhön. Pyövelin toteuttamia tuomioita olivat muun muassa kuolemantuomio tai raajan menetys. Viimeinen teloitus toteutettiin Ahvenenmaalla vuonna 1828, kun Fåglöläinen nainen sai tuomion oman lapsensa surmaamisesta

Onni, Joonas ja Eero