Joulun taikaa Lukulumon joulukalenterista

Maksuton digitaalinen kalenteri päiväkoteihin ja alkuopetukseen

Pian alkaa päivien laskeminen jouluun! Joulun odotusta vauhdittaa Lukulumo-sovelluksen takana toimivan ILT Oppimisen digitaalinen joulukalenteri. Kalenteri on maksuton, ja se tarjoaa päiväkoti- ja kouluryhmille kirjavinkkejä ja erilaisia jouluisia toimintaideoita. Kaksiosainen kalenteri koostuu verkkosivusta, josta löytyy itse kalenteri luukkuineen, sekä opettajalle tarkoitetusta PDF-oppaasta, jossa käydään läpi kalenterin sisältö.

Tilaa Lukulumon joulukalenteri viimeistään 24.11.

Ilmoita ryhmäsi tai luokkasi digitaaliseen joulukalenteriin viimeistään tiistaina 24.11. Varhaiskasvatus- ja alkuopetusryhmille on omat joulukalenterinsa, jotka löydät ILT Oppimisen sivuilta:

Tilatessasi joulukalenterin saat halutessasi maksutta käyttöösi myös Lukulumo-sovelluksen ajalle 25.11.–24.12.

Joulun odotuksen ja lukemisen lumoa!

Pirita Kärkkäinen, lukukoordinaattori

Runeberg Junior-kirjallisuuspalkinto

Runeberg Junior -kirjallisuuspalkinnon vuoden 2021 ehdokkaat julkaistu!

Runeberg Junior -palkinnon vuoden 2021 ehdokkaat julkaistiin torstaina 12. marraskuuta 2020. Tänä vuonna palkinnosta kilpailee kahdeksan lastenkirjaa, neljä suomen- ja neljä ruotsinkielistä. Ehdokkaat ovat valinneet Uusimaan päätoimittaja Marko Enberg, rehtori emerita Leena Stolzmann ja opas Jenny Törnroos.

Tänä vuonna valintaraati keskittyi kirjoihin, jotka tarjoavat mahdollisuuden matkustaa erilaisiin maailmoihin. Tämän vuoden kirjaehdokkaiden sivuilla matkustetaan niin ajassa taaksepäin, muihin maihin ja maailmoihin, kuin eri aikakausienkin välillä.

Vuoden 2021 ehdokkaat

Tapani Bagge & Carlos da Cruz (kuv.): Rautamiehen arvoitus (Karisto)
Cristal Snow & Kati Vuorento (kuv.): Penni Pähkinäsydän ja kauhea kadotuskakku (Tammi)
Karin Erlandsson & Peter Bergting (kuv.): Nattexpressen (Schildts & Söderströms)
Vuokko Hurme & Reetta Niemensivu (kuv.): Värikkäät. Tiukun salaisuus (Kustantamo S&S)
Kristina Sigunsdotter & Clara Dackenberg (kuv.): Landet som icke är (Förlaget)
Ellen Strömberg & Elin Löf (kuv.): Maggan året runt (Schildts & Söderströms)
Tuutikki Tolonen & Kati Vuorento (kuv.): Agnes ja unien avain (WSOY)
Peppe Öhman & Louise Winblad (kuv.): Vita lögner och höga hinder (Schildts & Söderströms)

Runeberg Junior -kirjallisuuspalkinto

Runeberg Junior -kirjallisuuspalkinto perustettiin vuonna 2017, ja palkinnon myöntää Porvoon kaupunki ja Sanomalehti Östnyland/KSF Media. Palkinto myönnetään suomen- tai ruotsinkieliselle lastenkirjalle, joka on suunnattu 6–9-vuotiaille lapsille. Palkintosumma on 10 000 euroa, ja sen tarjoituksena on edistää lasten lukuintoa.

Ehdokkaat valitsee vuosittain vaihtuva esiraati, jonka tehtävänä on nimetä enintään kymmenen palkintoehdokasta. Lopullisen voittajan valitsee kahdeksan lapsiraatia porvoolaisista päiväkodeista ja kouluista. Voittaja julkistetaan Runebergin päivänä 5.2.2021.

Lisätietoa palkinnosta Porvoon kaupungin verkkosivuilla. Lisätietoa raadin perusteluista voi lukea myös Lastenkirjainstituutin ylläpitämän portaalin Lukemon verkkosivuilla.

Onnea kaikille ehdokkaille!

Henrik Hurme, lukukoordinaattori

Vuoden 2021 Runeberg Junior -lastenkirjallisuuspalkinnon voittaja on Karin Erlandssonin ja Peter Bergtingin kirja Nattexpressen. Onnea voittajille!

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto 2020

Vuoden 2020 lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat on julkistettu!

Keskiviikkona 4.11. julkistettiin vuoden 2020 lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat.

Vuoden 2020 ehdokkaat

Siiri Enonranta: Kesämyrsky (WSOY)
Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu – kovaa menoa kiskoilla (Otava)
Katri Kirkkopelto: Molli ja maan ääri (Lasten Keskus)
Meri Luttinen: Myrskynsilmä (WSOY)
Anja Portin: Radio Popov (S&S)
Laura Ruohonen, Erika Kallasmaa (kuv.), Petri Kumela (mus.), Annika Sandelin (käänt.): Outo opus. Runoja ja totta pienistä eläimistä / Zoologipoesi. Smådjur i toner (Otava / Förlaget)

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon jakaa Suomen Kirjasäätiö. Tunnustus myönnetään ansiokkaalle suomalaiselle lasten- tai nuortenkirjalle, ja voittajalle on luvassa 30 000 euron suuruinen palkinto. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoa on jaettu vuodesta 1997.

Suomen Kirjasäätiö asettaa vuosittain kolmijäsenisen valintalautakunnan, jonka tehtävänä on nimetä vähintään kolme ja enintään kuusi ehdokasta palkinnonsaajaksi, sekä henkilön, joka valitsee nimetyistä ehdokkaista lopullisen palkinnonsaajan. Kilpailuun voivat osallistua teokset, jotka on julkaistu edellisen kilpailun ehdokasasettelu määräräpäivän ja kuluvan vuoden määräpäivän välisenä aikana.

Lisätietoa Finlandia-palkinnoista Suomen Kirjasäätiön verkkosivuilla.

Vuoden 2020 palkinto

Tänä vuonna lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittajan ehdokkaiden joukosta valitsee näyttelijä Christoffer Strandberg.

Vuoden 2020 Finlandia-palkintojen voittajat julkistetaan keskiviikkona 25.11.2020. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon lisäksi jaetaan tietokirjallisuuden Finlandia ja kaunokirjallisuuden Finlandia. Julkistamistilaisuus lähetetään suorana Yle TV1:ssä klo 19.

Onnea ehdokkaille nimityksestä!

Henrik Hurme, lukukoordinaattori
Suuntaa lukemiseen! -projekti

Vuoden 2020 lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittaja on Anja Portin teoksellaan Radio Popov (S&S). Kirjan on kuvittanut Miila Westin. Onnea voittajalle!

Suuntaa lukemiseen! -lastenkirjasuunnistus

Hyppää kirjan siiville ja lennä lukulintujen kanssa tarinoiden poluille!

Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi julkaisimme Suuntaa lukemiseen! -lastenkirjasuunnistuksen perjantaina 6.11.2020. Suunnistus toteutetaan kokonaisuudessaan molemmilla kotimaisilla.

Esittelemme suunnistuksessamme kaiken kaikkaan 100 lastenkirjaa ja käännösteosta. Kokonaisuudessaan suunnistus koostuu viidestä reitistä eri puolilla Turkua. Jokaisella reitillä esitellään 10 kirjaa suomeksi ja 10 ruotsiksi.

Kirjojen lisäksi jokaiselta suunnistusrastilta löytyy lapsille suunnattu toiminnallinen tehtävä. Tehtävät soveltuvat hyvin myös vanhemmille ja leikkimielisille aikuisille!

Lisätietoa ja tarkemmat ohjeet löytyvät lastenkirjasuunnistuksen sivulta. Suunnistus löytyy myös Turun kaupungin tapahtumakalenterista.

Lennokkaita retkiä tarinoiden poluilla!

Henrik Hurme, lukukoordinaattori
Suuntaa lukemiseen! -projekti

Suurmenestys Suomelle Pohjoismaiden neuvoston palkintojenjakotilaisuudessa!

Hurraa Suomi! Hurraa suomenruotsalainen kustantamo Förlaget!

Suomen ehdokas, Jens Mattssonin ja Jenny Lucanderin kuvakirja Vi är lajon! on voittanut vuoden 2020 Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon. Onnea Jens Mattsson, Jenny Lucander ja kustantamo Förlaget!

”Tämän vuoden voittajakirja on tinkimättömästi lapsen puolella, ja sen tekstiä ja kuvia hallitsee kauttaaltaan lapsen näkökulma. Leikki toimii lääkkeenä pahimmassa mahdollisessa tilanteessa: pikkulapsen sairastuessa kuolemaan johtavaan sairauteen.”

Loput palkintolautakunnan perusteluista on luettavissa Pohjoismaisen yhteistyön verkkosivuilta.

Kirja on palkittu myös aiemmin tänä vuonna. Teokselle on myönnetty 5 000 euron arvoinen palkinto Svenska litteratursällskapet i Finlandin Paul Werner Lybeckin testamenttirahastosta. Lisätietoa em. palkinnosta SLS:n verkkosivuilla.

Kirja on lainattavissa Vaski-kirjastoista, linkki kirjan sivulle Vaski-tietokannassa.

Vuoden kirjallisuuspalkinto ja musiikkipalkinto Suomeen

Lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon lisäksi myös vuoden kirjallisuuspalkinto ja musiikkipalkinto tulivat Suomeen.

Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 2020 voitti suomenruotsalainen kirjailija Monika Fagerholm teoksellaan Vem dödade bambi? (suom. Kuka tappoi bambin?). Palkintolautakunnan perustelu on luettavissa Pohjoismaisen yhteistyön verkkosivuilla. Myös Fagerholmin kirja on lainattavissa Vaski-kirjastoista, linkki kirjan sivuille Vaski-tietokannassa. Kirja on käännetty myös suomen kielelle, linkki suomenkielisen teoksen sivuille Vaski-tietokannassa. Kirjan on kustantanut kustantamo Förlaget.

Vuoden musiikkipalkinnon sai suomalainen säveltäjä Sampo Haapamäki teoksellaan Konsertto neljäsosasävelaskelpianolle ja kamariorkesterille. Palkintolautakunnan perustelu on luettavissa Pohjoismaisen yhteistyön verkkosivuilla.

Onnea kaikille voittajille!

Pohjoismaiden neuvosto jakaa vuosittainen viisi palkintoa (elokuva-, kirjallisuus-, lasten- ja nuortenkirjallisuus-, musiikki- ja ympäristöpalkinto). Suomalaisten voittajien lisäksi tämän vuoden palkintojenjakotilaisuus oli menestys färsaarelaiselle Jens-Kjeld Jensenille (vuoden ympäristöpalkinto) sekä vuoden elokuvapalkinnon teoksesta Beware of Children (Barn) saaneille Norjan edustajille käsikirjoittaja/ohjaaja Dag Johan Haugerudille ja tuottajalle Yngve Sætherille. Onnea kaikille voittajille!

Voittajat saavat Nordlys-palkintopatsaan ja 350 000 Tanskan kruunua (noin 47 000 euroa). Palkinnot jaetaan Pohjoismaiden neuvoston vuosittaisen istunnon yhteydessä.

PS

Tutustu vuoden voittajateoksien kustantajaan Förlagetin verkkosivuilla. Verkkosivuilta löytyy mm. lisätietoa kustantamosta, kirjailijoista ja kuvittajista, ajankohtaisia artikkeleita, kirjavinkkejä ja -arvosteluja ja kirjakauppa! Sivut ovat ruotsiksi.

Pohjoismaisin terveisin

Henrik Hurme, lukukoordinaattori

Lokakuun kuukausikooste

Kulkevia kuvioita ja tärppejä tulevaan!

Edessäsi on Suuntaa lukemiseen! -projektin ensimmäinen kuukausikooste. Se ilmestyy nimensä mukaisesti kerran kuussa ja tarjoaa tapahtumavinkkejä ja ajankohtaista tietoa lastenkirjallisuuteen ja lasten lukemiseen liittyen. Koosteessa tuodaan esiin myös projektin kuulumisia ja kuvioita. Kuukausikooste on tarkoitettu varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen henkilökunnalle sekä aiheesta kiinnostuneille avuksi lukutaitotyöhön. Kooste julkaistaan kuun viimeisenä maanantaina.

Kuukausikoosteessa jaetaan myös lukijoiden vinkkejä, ideoita ja hyviä toimintamalleja. Ota siis yhteyttä lukukoordinaattoreihin ja kerro ajatuksistasi!

Vinkkejä tulevalle kuulle

Suuntaa lukemiseen! -lastenkirjasuunnistus 6.–30.11.
Satuhetket Turun kirjastoissa 2.–27.11.
Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto 2020
Haloo 2020-luku! Lastenkirjainstituutin seminaari virtuaalisesti 13.11.
Kulttuurin vuosikello tuo vaihtelua arkeen
Uusia lastenkirjatuttavuuksia syksyn iloksi

1. Suuntaa lukemiseen! -lastenkirjasuunnistus 6.–30.11.

Lokakuisen Koko Turku lukee -kampanjan jälkeen Turussa jatketaan lukemisen linjalla. Suuntaa lukemiseen! -projektin aloitustempauksena järjestetään samaniminen lastenkirjasuunnistus 6.–30.11. eri puolilla Turkua. Viisi erilaista suunnistusreittiä sijaitsevat Katariinanlaaksossa, Lausteella, Pansiossa, Runosmäessä ja Vartiovuorenpuistossa. Reilun kilometrin pituiset ulkoreitit on mahdollista kulkea myös rattaiden kanssa. Suunnistusrastit sisältävät toiminnallisia tehtäviä, joissa kurkataan lastenkirjallisuuden monipuoliseen maailmaan.

Suunnistus toteutetaan yhteistyössä Turun kirjastopalveluiden ja Katariinan Vilske Oy:n kanssa. Lisätietoa ja tarkemmat ohjeet julkaistaan projektin verkkosivuilla lähempänä ajankohtaa, seuraa tiedotusta tai ole yhteydessä lukukoordinaattoreihin. Tapahtuma löytyy myös Turun kaupungin tapahtumakalenterista.

Lukeminen ei suinkaan lopu lokakuuhun!

2. Satuhetket Turun kirjastoissa 2.–27.11.

Turun kirjastoissa seikkaillaan satuhetkissä vielä marraskuun ajan 2.–27.11. Aamuiset satuhetket on suunniteltu 3–10-vuotiaille lapsille, mutta ne ovat avoimia kaikille vauvasta vaariin ja mukelosta mummiin. Marraskuisten satuhetkien teemana on mielikuvitus. Katso kirjastot ja tapahtuma-ajat Turun seudun tapahtumakalenterista.

3. Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto 2020

Osallistu Pohjoismaiden neuvoston palkintogaalaan omalta kotisohvaltasi! Pohjoismaiden neuvoston palkinnot, mukaan lukien Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto, jaetaan erikoislähetyksessä tiistaina 27.10.2020 klo 22:05 Suomen aikaa. Palkintojenjakotilaisuus on striimattavissa Pohjoismaisen yhteistyön verkkosivulla ja Yle Areenassa.

Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon jakaa tänä vuonna Islannin presidentti Guðni Th. Jóhannesson. Suomesta ehdolla ovat Jens Mattssonin ja Jenny Lucanderin (kuvitus) Vi är Lajon! sekä Veera Salmen ja Matti Pikkujämsän (kuvitus) Sorsa Aaltonen ja lentämisen oireet. Kirjat ovat myös lainattavissa Vaski-kirjastoista, katso kirjojen saatavuustiedot (klikkaamalla pääset suoraan Vaski-järjestelmään): Vi är Lajon! ja Sorsa Aaltonen ja lentämisen oireet.

Lisätietoa lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnosta ja palkintojenjakotilaisuudesta Pohjoismaisen yhteistyön verkkosivuilla.

4. Haloo 2020-luku! Lastenkirjainstituutin seminaari virtuaalisesti 13.11.

Lastenkirjainstituutin seminaari Haloo 2020-luku! Lasten- ja nuortenkirjallisuus koukuttaa tutkijan järjestetään virtuaalisesti 13.11.2020. Lastenkirjallisuuden tutkimukseen pureutuvassa seminaarissa on puhujina niin kirjailijoita kuin tutkijoitakin. Seminaariin tulee ilmoittautua 4.11.2020 mennessä, lisätietoa ja ilmoittautuminen Lastenkirjainstituutin verkkosivuilla.

5. Kulttuurin vuosikello tuo vaihtelua arkeen

Kulttuurin vuosikello tarjoaa jokaiselle kuulle ajankohtaisia teemapäiviä, jotka tuovat vaihtelua rutiineihin, ja jotka voi kytkeä myös lukutaitotyöhön. Ruotsalaisuuden päivää 6.11. voi viettää esimerkiksi Suuntaa lukemiseen! -lastenkirjasuunnistuksessa, sillä se on toteutettu myös ruotsiksi. Isänpäiväksi 8.11. voi askarrella vaikkapa kirjanmerkin tai 20.11. pyytää lapsia listaamaan oikeuksia, joiden he itse kokevat kuuluvan kaikille maailman lapsille. Katso vinkkejä marraskuulle Suomen kulttuuriperintökeskuksen seuran ylläpitämiltä Kulttuurin vuosikellon verkkosivuilta. Sivusto on suunnattu erityisesti kasvatus- ja opetusalan toimijoille.

- ruotsalaisuuden päivä, svenska dagen 6.11.
- isänpäivä 8.11.
- kansainvälinen suvaitsevaisuuden päivä 16.11.
- kansainvälinen lapsen oikeuksien päivä 20.11.

6. Uusia lastenkirjatuttavuuksia syksyn iloksi

Syksyn aikana julkaistaan myös uusia lastenkirjoja, joiden maailmaan on hyvä marraskuun hämärässä hypätä. Yksi sellainen on Cristal Snown ja Kati Vuorennon (kuvitus) Penni Pähkinäsydän ja kauhea kadotuskakku. Lisätietoa kirjan kustantajan Tammen sivuilta. Katso myös kirjan saatavuus Vaski-kirjastojen tietokannasta.

Satumaiseen metsäluontoon vie rakastetun runoilijan Kirsi Kunnaksen runoteos Tiitiäisen metsä. Kirjan on kuvittanut Silja-Maria Wihersaari. Jokaisesta myydystä kirjasta sijoitetaan 1 € hankkeeseen, jossa kerätään yhteistyössä Luonnonperintösäätiön kanssa rahaa suojelualueen, eli oikean Tiitiäisen metsän, perustamiseksi. Kunnaksen tarumaisesta metsästä lisää kustantajan WSOY:n sivuilla. Katso myös kirjan saatavuus Vaski-kirjastojen tietokannasta.

Uusiin kirja-aarteisiin voi tutustua myös esimerkiksi Turun kaupunginkirjaston lastenosaston Saagan Facebook-sivuilla tai Painava Sana Oy:n julkaisemalla Kirjavinkit-sivustolla.

Lukemisen iloa myös marraskuuhun!

Lukukoordinaattorit
Suuntaa lukemiseen! -projekti

PS. Tutustu myös ruotsinkieliseen kuukausikoosteeseen projektin Rikta dig till läsning! -sivuilla.

Kouluvaarit ry, Farfar i skolan rf

Lukutaito-projekti pyrkii toiminnallaan vahvistamaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä niin lukutaitoon ja lukemiseen kuin kasvatukseen ja opetukseenkin liittyen. Lukutaito-projekti tekee yhteistyötä Kouluvaarit ry, Farfar i skolan rf kanssa.

Kouluvaaritoiminta alkoi Suomessa vuonna 2000 Turusta, ja vuodesta 2004 toimintaa on koordinoitu Kouluvaarit ry, Farfar i skolan rf -yhdistyksen kautta (aikaisemmin nimellä Tukivaarit ry). Toiminnan aloittamisesta tulee vuonna 2020 jo kaksikymmentä vuotta!

Kouluvaarit ry, Farfar i skolan rf on koulujen kasvatustoimintaa tukeva aatteellinen yhdistys. Kouluvaarit ovat vapaaehtoisia yli 55-vuotiaita miehiä, jotka toimivat alakoulujen oppilaiden ja opettajien tukena ja apuna. Kouluvaarit osallistuvat kerran viikossa opettajan kanssa sovituille tunneille ja myös ruokailevat oppilaiden kanssa. Päivän aikana kouluvaarit voivat mm. avustaa erilaisten tehtävien tekemisessä, keskustella oppilaiden kanssa tai kertoa ja lukea tarinoita.

”Kouluvaarit ovat omalta osaltaan tukemassa kasvatustoimintaa sekä kehittämässä hyvää ja turvallista kouluympäristöä. He tuovat oppimiseen lisäarvoa omalla erikoisosaamisellaan ja elämänkokemuksellaan.” (Kouluvaarit ry, Farfar i skolan rf verkkosivut)

Tutustu Kouluvaarit ry:n toimintaan täällä: www.turku.fi/kouluvaarit.

Yhdistyksen ja toiminnan yhteyshenkilönä toimii yhdistyksen tiedottaja Tauno Huhtala (tauno.huhtala(at)pp.inet.fi).

Vietetään yhdessä syyslomalla lukulomaa!

Kirjan siivin maailman ääriin!

Syysloma on lukuloma -kampanja on Lukuliikkeen ja kirja-alan toimijoiden yhteiskampanja, joka toteutetaan tänä vuonna jo toista kertaa. Kampanjalla kannustetaan perheitä viettämään koulujen syyslomalla lukulomaa yhdessä lukien. Lukuloma-kampanjalla halutaan myös korostaa, että lukeminen on koko perheen yhteinen harrastus. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko tukee kampanjaa.

Syysloma on lukuloma -kampanjan verkkosivuilta löytyy laaja valikoima lukuvinkkejä ja kirjasuosituksia kaiken ikäisille ja tasoisille lukijoille! Sivuilta löytyy myös tulostettavia värityskuvia lukutavoitteiden seuraamiseen. Kampanjaan voi tutustua: https://www.lukuloma.fi/.

Kampanjaa toteuttamassa ovat Kirjailijaliitto, Kirjakauppaliitto, Kirjasampo, Lukukeskus, Lukuliike – Opetushallitus, Suomen Kirjastoseura, Suomen Kirjasäätiö, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen Tietokirjailijat, Lastenkirjainstituutti ja Äidinkielen opettajain liitto.

Lukuloma Turussa

Turussa lukulomaa (syyslomaa) vietetään viikolla 42, 12.-18.10.2020. Turussa vietetään koko lokakuun myös lukukuuta Koko Turku lukee -kampanjan merkeissä. Koko Turku lukee -kampanjaan voi tutustua: https://www.turku.fi/uutinen/2020-09-17_koko-turku-lukee-jalleen-lokakuussa.

Antoisia lukuhetkiä ja mukavaa lukulomaa kaikille!

Lukemisen iloa kaikille!

Henrik Hurme, lukukoordinaattori

Suuntaa lukemiseen kahden lukukoordinaattorin voimin

Lukutaito yhdenvertaisuuden mittarina

Lukemisen vähenemiseen ja suomalaisten lukutaidon heikkenemiseen on viime vuosina herätty valtakunnallisesti, ja aihetta on tutkittu ja siitä kampanjoitu kiitettävästi. Lukukeskuksen sivuille koottu tutkimustieto paljastaa, että toisiinsa verrattaessa ekaluokkalaisten kielellisissä taidoissa saattaa olla jopa vuoden ero koulun alkaessa. Lukutaito kytkeytyy vahvasti yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoisiin toimintamahdollisuuksiin yhteiskunnassa. Kuluneen vuoden poikkeusolot tuskin parantavat lukutaidon tilaa. Ei sovi myöskään unohtaa lapsia, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Poissaolo päiväkodeista ja kouluista on voinut tarkoittaa joillekin lapsille säännöllisten lukuhetkien merkittävää vähenemistä. Koska lukutaidon perusta rakennetaan jo varhaislapsuudessa, voi tällä olla pidemmällekin kurkottavia vaikutuksia. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella ja esi- ja alkuopetuksella voidaan tasata taustatekijöistä kumpuavia eroja. Kuluneen vuoden lisäksi ehkä myös lukemisen nykytason voisi nähdä poikkeusolona, josta lähdetään etsimään uutta yhteistä suuntaa suomalaiseen lukemiseen.

Kaksin keinoin etsimään uutta kurssia

Tasoittamaan poikkeusolojen vaikutuksia Lukutaito-projekti sai toisen lukukoordinaattorin syyskuun puolivälissä. Olen Pirita Kärkkäinen, mediatutkimuksen filosofian maisteri ja Henrikin tuore työpari. Kulttuuristen ja kielellisten merkitysten lisäksi olen kiinnostunut yleisesti ihmisestä, ja opiskelutaustastani löytyvät myös psykologian pitkät sivuaineopinnot. Nautin projektityöstä ja viestinnästä, ja niistä minulla on kokemusta esimerkiksi Taiteen edistämiskeskukselta. Sekä lukutaitotyössä että taiteen ja kulttuurin edistämiseen tähtäävässä työssä minua motivoi sama tavoite: pyrkimys yhdenvertaiseen kulttuuriin, joka on kaikkien saavutettavissa.

Tavoitteena jokaiselle sopiva lukemisen ja sen tukemisen malli

Olen itse 90-luvulla seikkaillut Ilpoisten kirjaston lastenkirjoja läpi ja viettänyt kesälomat mummolan vintillä syventyneenä eri vuosikymmenten Aku Ankkoihin. Vaikka aikuisiällä lukuharrastus ei aina ole jatkunut yhtä aktiivisena ja se on saanut uusia muotoja, lapsuuden lukeneisuus antaa suuntaa kauas aikuisuuteen. Olisikin ensisijaisen tärkeää juurruttaa lukeminen osaksi elämää jo varhaislapsuudessa. Lukemisen malleja on kuitenkin yhtä monta kuin lukijaakin, ja yksi tapa ei sovi kaikille. Tiettyjen tekstien lukemisen sijaan keskeistä olisi löytää jokaiselle omanlaisensa tapa syventyneeseen lukemiseen. Lukemiseen liittyy yhä myös ennakkoluuloja, ja monet asenteet kaipaavat ravistelua.

Kenties tärkein tehtävämme lukukoordinaattoreina on toimia tiedon etsijöinä ja tietoisuuden herättäjinä. Jokainen lapsen kanssa toimiva aikuinen voi vaikuttaa lapsen lukutottumuksiin. Päiväkotien ja koulujen henkilökunnalla saattaakin olla suurempi merkitys esikuvan ja lukutottumusten antajina, kuin mitä he itse monesti kokevat. Lukutaitotyöhön täydellä työajalla keskittyneinä me voimme toimia kasvatus- ja opetushenkilökunnan tuutoreina. Tavoitteenamme on etsiä ja jakaa lukemiseen liittyvää tietoa sekä hyviksi koettuja toimintatapoja, joilla lukemisen kurssi saadaan käännettyä.

Rakennetaan yhdessä toimivia malleja lukemisen tukemiseen!

Lukukoordinaattori Pirita Kärkkäinen

Kun lukeminen ei enää ole arkipäivää

”Lukeminen todellakin on arkipäivää, mutta erilaista kuin ennen”

Lue lukukoordinaattori Henrik Hurmen maanantaina 28.09.2020 julkaistu kirjoitus kirjaston kulttuuriblogissa.

Lue Henrikin kirjoitus, klikkaa Kun lukeminen ei enää ole arkipäivää-linkki: https://www.turku.fi/blogit/kulttuuriblogi/kun-lukeminen-ei-enaa-ole-arkipaivaa.