Kielitietoisesti kouluissa -hankkeen puitteissa on viisi turkulaista opettajaa koulutettu yhteisökouluttajiksi. Koulutus on toteutettu yhdessä Turun yliopiston DivEd- hankkeen kanssa. Molemmilla hankkeilla on tavoitteena täydennyskouluttaa opettajia ja opettajaksiopiskelevia kieli- ja kulttuuritietoisesta opetuksesta.
Lotta Ilmasti, Suzan Khoshnau, Assi Koskelainen ja Anniina Kapanen (kuvassa) sekä Henna Pikkarainen toimivat yhteisökouluttajina lukuvuonna 2018-19.
Kielitietoisesti kouluissa -hankkeen yhteisökouluttajat vievät kielitietoista opetusta ”suoraan kentälle.” Yhteisökouluttajat käyvät kouluissa kertomassa kielitietoisesta opetuksesta opettajainkokouksissa ja koulutuspäivissä. Kouluttajan voi lisäksi tilata oppitunnille asti auttamaan opettajaa kielitietoisemmassa opetuksessa.
Yhteisökouluttajien syksy on käynnistyi valtakunnallisella kieli- ja kulttuuritietoisen opetuksen seminaarilla Helsingissä, jossa vaihdettiin ajatuksia muiden kaupunkien kouluttajien kanssa ja kuultiin hyviä alustuksia ja käytänteitä. Omat työpajat ja materiaalit viimeisteltiin jalkautumista varten.
Viime keväältä mieleen jäi upea kohtaaminen monikulttuurisen opetuksen henkilöstön kanssa, kun me kouluttajat saimme kunniatehtävän järjestää heille koulutuksen osaksi virkistäytymispäivää. Osallistujia oli huikea määrä ja puitteet olivat kohdillaan kesäisessä Ruissalossa Villa Marjaniemessä.
Päivä aloitettiin yhteisellä aamukahvilla. Kahvittelun lomassa vaihdoimme ajatuksia uudistuvasta koulusta ja uusista opetussuunnitelmista. Tämän jälkeen jatkettiin pienryhmäkeskusteluilla. Keskusteluissa nousi esiin useita tärkeitä näkökulmia monikulttuurisen opetuksen kehittämiseen Turussa.
Oppilaan oman äidinkielen opetuksen asema puhututti osallistujia. Järjestelyt koetaan tällä hetkellä melko hankaliksi ja kokonaisuus on hajanainen. Oman äidinkielen tunti olisi hyvä sijoittaa oppilaan lukujärjestykseen osaksi päivää ja se tulisi arvioida samalla tavalla muiden oppiaineiden kanssa samassa todistuksessa. Oman äidinkielen arvostusta tulisi pyrkiä nostamaan sekä koulussa että myös kodeissa. Yläkoulussa MAI-opetus voisi olla jopa valinnaisainevaihtoehto.
S2-, OMO- ja MAI-opettajan rooli herätti myös keskustelua. Tässä ryhmässä on valtava potentiaali ja tietotaito, jota tulisi hyödyntää kokonaisopetuksessa paremmin. Opettajat voisivat toimia kulttuuritulkkeina luokissa ja opetuksen pitäisi keskittyä funktionaalisemmin ainesisältöihin kieliopin sijaan. Oppilaiden ja opettajien kiertämistä tulisi pyrkiä vähentämään, jotta opetusta voitaisiin tehostaa.
Uusi opetussuunnitelma herätti osallistujissa pääasiallisesti myönteisiä ajatuksia. Valmistavasta opetuksesta siirtyvän oppilaan haasteina on esimerkiksi ruotsin opiskelu. B1-ruotsin opiskelun sijaan tulisi vahvistaa lapsen omaa äidinkieltä, suomea ja englantia. Ruotsin opiskelu tulisi tarvittaessa voida aloittaa myöhemmin esimerkiksi B2-kielenä, tai sen tulisi olla vapaaehtoinen.
Päivä päätettiin lounaaseen ja yhteiseen kävelyyn. Oli ilo olla osana näin upeaa, fiksua ja keskustelevaa porukkaa!
Teksti: Lotta Ilmasti, yhteisökouluttaja ja S2-opettaja Kuva: Sanna Sova
Lisätietoja yhteisökouluttajien toiminnasta: anniina.kapanen(at)turku.fi
