Blogi

Olemme jo muutaman vuoden saaneet lukea otsikoita, miten eri organisaatiot ja toimijat niin yritysmaailmassa kuin julkisella sektorilla pyrkivät hiilineutraalisuuteen. Myös Turun kaupunki on asettanut itselleen kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali 800-vuotisjuhlavuoteensa eli vuoteen 2029 mennessä. Turun tavoite koskettaa osaltaan myös Turun ammatti-instituuttia, joten TAIssakin on nyt laskettu koulutalojen hiilijalanjälkeä.

Alun perin asetimme tavoitteeksi laskea ainakin yhden koulutalon hiilijalanjäljen, mutta laskennan käynnistyttyä huomasimme, että oikeastaan samalla vaivalla saamme laskettua sen kerralla kaikkien kuuden koulutalon osalta. Osa tiedoista oli jopa sellaisia, joita olisi ollut hankala jyvittää vain yhdelle koulutalolle.

Käytimme laskennassa VASKI-hankkeen ansiokkaasti laatimaa laskentatyökalua, eli excel-taulukkoa, johon on kerätty tarvittavat lähtötiedot sekä niiden päästökertoimet. Meidän tehtäväksemme jäi vain selvittää esimerkiksi sähkön, kaukolämmön, veden ja polttoaineiden kulutusmäärät, kaikki vuoden aikana tehdyt hankinnat, oppilaitoksessa tarjotun kouluruuan määrä, toiminnassa muodostuneen jätteen määrä ja laatu, tehdyt työ- ja virkamatkat, ja niin edelleen. ”Vain”.

Aika pian oli selvää, että hiilijalanjäljen laskennassa tarvittavien lähtötietojen kerääminen on työlästä ja hidasta. Kaikkea tietoa ei välttämättä ole lainkaan saatavilla ja osan kohdalla on pakko tehdä yleistyksiä. Osa tiedoista on olemassa, mutta niitä ei välttämättä luovuteta tai kukaan ei tiedä, mistä tai keneltä tiedot löytyvät. Osa tiedosta sisältyy valtavaan taulukkomateriaaliin, josta se pitää yksitellen tunnistaa ja poimia. Kuitenkin laskenta pitäisi toteuttaa niin, että se on toistettavissa vuosittain, jotta voidaan seurata mahdollisten toimenpiteiden vaikutuksia.

Vaadittiinkin varsinaista salapoliisityötä selvittää, keneltä kannattaa kysyä ulkopuolelta vuokratun kiinteistön energiankulutustietoja (ei keneltäkään, tietoa ei ollut edes vuokranantajalla) ja keneltä koulutalojen jätemääriä (tarvittiin henkilö, joka aikoinaan oli tehnyt jätesopimuksen). Vahvoja istumalihaksia tarvittiin myös selvitettäessä, miten tulkitaan massiivista hankintataulukkoa sekä kahlattaessa läpi henkilöstön eri kulkuneuvoilla tekemiä työ- ja virkamatkoja.

Kaiken selvittelyn, laskemisen, tarkastuslaskemisen ja pohdinnan jälkeen olemme nyt kuitenkin onnistuneet laskemaan Turun ammatti-instituutin koulutalojen hiilijalanjäljen vuoden 2021 osalta. Seuraavaksi aloitamme alusta ja laskemme vuoden 2022 hiilijalanjäljen. Viimeinen osa prosessia lienee muokata laskenta sellaiseksi, että se voidaan suhteellisen kivuttomasti toistaa vuosittain, jotta voidaan seurata muutosta.

Ja mikä se TAIn hiilijalanjälki sitten on? Sen julkaisemme pian – kunhan saamme vielä viimeisen tarkistuslaskennan tarkistuksen tehtyä.

Kirjoittajat:
Sami Saarela, opettaja, Turun ammatti-instituutti
Sanna Paloposki, projektipäällikkö, KESTU-hanke

Oppilaitokset organisaatioina ovat täynnä asiantuntijoita. Yhdessä tuotettu tieto on usein monipuolisempaa kuin itsenäisessä työskentelyssä tuotettu tieto. Tässä päällimmäiset syyt siihen, miksi Kainuun ammattiopistossa (KAO) on käytetty organisaation ja osaamisen kehittämisessä yhteistoiminnallisia menetelmiä. Uusien työryhmien ja tiimien työskentelyn tukena sekä tiimin jäsenten tehtävänkuvien selkeyttämisessä yhteistoiminnallisuus on todettu toimivana ja luontevana menetelmänä. Myös erilaisissa muutostilanteissa sekä uusien toimintamallien luomisessa ovat yhteistoiminnalliset menetelmät olleet käytössä.

Avaintekijöinä yhteistoiminnallisessa työskentelyssä on ryhmäprosessi, kollektiivinen ajattelu ja dialogin periaatteet. Dialogissa pyrkimyksenä on tuottaa ymmärrystä muiden näkemyksistä ja luoda merkityksiä toiminnan kohteena oleville asioille. Yksilön vastuu omasta ja koko työryhmän tai tiimin tekemisestä korostuu. Kun toimitaan yhteistoiminnallisesti, mukana oleviin henkilöihin luotetaan. Tämän myötä koko prosessiin täytyy luottaa, vaikka prosessin aikana epävarmuus lopputuloksesta saattaa hiipiä esiin.

Mitä yhteistoiminnallinen kehittäminen on KAO:n tapauksessa tarkoittanut?

KAO:lla yhteistoiminnallisia työpajoja ja muita kehittämisprosesseja ovat olleet ohjaamassa KAO:n omat työntekijät. Fasilitointiosaamista on hankittu useista eri koulutuksista ja kokemuksen kautta. Osa fasilitointeja tekevistä henkilöistä on käynyt tiimimestari-valmennuksen. Esimerkiksi KAO:n pedagogiset suunnittelijat toimivat fasilitaattoreina. Käsiteltävään teemaan liittyen hyödynnetään siis KAO:n omia asiantuntijoita. Yhteistoiminnallisessa kehittämisessä ei hyödynnetä asiantuntijoiden osaamista massaluennoitsijoina, vaan nimenomaan hyödynnetään ryhmätilanteiden ohjaamisosaamista ja organisointiosaamista.

Yhteistoiminnallisessa kehittämisessä tilanteet suunnitellaan huolellisesti etukäteen ja kehittämiselle laaditaan tarkka aikataulu. Fasilitaattorit valmistautuvat etukäteen niin, että itse kehittämistilanteissa jokainen osallistuja osallistuu aktiivisesti ja tasapuolisesti. Työskentelytilanteisiin virittäydytään aina kysymyksellä, johon jokainen osallistuja vuorollaan vastaa ja joka johdattelee aiheeseen. Fasilitoijat ovat tarkkaan kuulolla tilanteissa: milloin puututaan, milloin keskustelua pitää ohjata takaisin teemaan tai tiettyyn suuntaan, milloin tarvitaan tukea, milloin avustetaan. Tilanteet myös suljetaan kysymyksellä, johon jokainen vastaa. Usein tilanteet sulkeva kysymys ja vastaukset siihen sitouttavat asiaan ja jatkotoimenpiteisiin.

Fasilitoitua yhteistoiminnallista kehittämistä on hyödynnetty mm. KAO:n kestävän kehityksen tiimin työskentelyssä, Ilmastovastuullinen toiminta -tutkinnon osan yhteiskehittämisessä, KAO:n sisäisessä henkilökohtaistamisen valmennuksessa, KAO:n YTO-tiimin työskentelyn kehittämisessä sekä KAO:n kestävän kehityksen käsikirjan päivittämisessä.

Kirjoittajat:
Maija Vuorinen ja Katri Kuvaja
Kainuun ammattiopiston pedagogiset suunnittelijat

KESTUn ensimmäinen vuosi on tulossa päätökseensä, joten on hyvä hetki vilkaista peruutuspeiliin ja miettiä, mitä olemme tämän vuoden aikana tehneet.

Kaikissa verkoston oppilaitoksissa on tehty monenlaisia kestävyystoimenpiteitä. On järjestetty tapahtumia ja koulutettu opettajia, toteutettu kyselyitä ja arvioitu nykytilannetta. Jokainen oppilaitos on toteuttanut toimenpiteitä omalla tavallaan. Samalla olemme olleet tiiviissä yhteydessä toisiimme, jakaneet ajatuksia, ideoita ja välillä ehkä turhautumisen hetkiäkin, mutta samalla tukeneet ja tsempanneet toisiamme.

Olemme päässeet tekemään hyvää yhteistyötä myös kansallista kestävyystiekarttaa työstävän VASKI-hankkeen kanssa. Uskon, että molemmat ovat hyötyneet hedelmällisistä keskusteluistamme.

Ensi vuonna meillä on edessä hankkeen toinen ja viimeinen vuosi. Paljon on työtä vielä edessä. Teemme kestävyyssuunnitelmia, laskemme hiilijalanjälkeä, opastamme ja koulutamme niin opiskelijoita kuin opettajiakin kestävyysteemoihin. Näillä näkymin käymme myös hakemassa oppia Savon koulutuskuntayhtymästä.

Päällimmäisenä kuluneesta vuodesta ovat jääneet Ihmiset ja kohtaamiset.  Lämmin kiitos siis kaikille projektiin osallistuneille ja kaikille sidosryhmiin kuuluville hyvästä ja aktiivisesta yhteistyöstä! Ensi vuonna jatketaan!

Nyt toivotan kaikille oikein mukavaa joulua ja onnea uudelle vuodelle!

Sanna Paloposki, KESTU-hankkeen projektipäällikkö

Turun Ammatti-instituutissa TAI:ssa tehdään aktiivista yhteistyötä opiskelijoiden kanssa ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen sekä kestävyysosaamisen parissa. Osallistamisen avulla on tarkoitus saada opiskelijoiden ajatukset ja osaaminen näkyväksi sekä kouluttaa heistä kestävän kehityksen ammattilaisia omilla ammattialoillaan. Syksyn aikana yhteistyötä on jo käynnistetty eri teemakuukausien merkeissä ja samalla on saatu opiskelijoiden ääni konkreettisesti kuuluville esimerkiksi aamunavauksissa.  

Pohjatyötä tehtiin marraskuussa 2022 teettämällä opiskelijoilla kysely, jossa kartoitettiin kestävää kehitystä koskevia asenteita ja mielipiteitä. Saimme kyselyyn vastauksia eri koulutaloista ja ammattialoilta. Kyselyn tulosten analysointi on alkanut ja valmistuu joulukuun aikana. Kyselyiden tulokset huomioidaan opiskelijoiden osallistamisessa ilmasto- ja kestävyystoimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Yhteistyötä opiskelijayhdistyksen kanssa

TAI:n opiskelijoilla on opiskelijayhdistys TAIKA ry sekä aktiiviset opiskelijakunnat jokaisessa kuudessa koulutalossa. TAIKA ry:n edustajat ja TAI:n johto tapasivat yhteistyön merkeissä joulukuun alussa. Tapaamisessa päätettiin kehittää yhteistyötä hankkeen ja opiskelijoiden välillä. Yhteistyötapaamisessa opiskelijat nostivat jo esille kehittämistarpeen koulutalojen jätteiden lajittelulle. Viesti otettiin vastaan ja hankkeen aikana ratkotaan myös jätehuoltoon liittyviä ohjeistuksia ja toimintatapoja. 

TAIKA ry järjestää lukuvuoden aikana useita opiskelijatapahtumia. KESTU-hanke tukee TAIKA ry:tä tapahtumien kestävyysteemojen huomioimisessa ja tapahtumien kestävyysohjeistuksen luomisessa.

Opiskelijoiden osallistamiseksi rekrytoimme eri koulutaloista ja ammattialoilta kestävästä kehityksestä innostuneita ja innostuvia kestävyysvastaavia, ns. keke-agentteja. Hanke esittäytyy myös kevään 2023 uusien tutor-opiskelijoiden perehdytystilaisuudessa ja tarkoituksena on nimetä keke-tutoreita. KESTU on lupautunut järjestämään opiskelijakunnasta ja tutoreista kerätyille opiskelijoille kestävän kehityksen koulutusta. 

Osaamispisteitä kestävyysteoista

TAI:ssa kehitetään kevään 2023 aikana yhteisten tutkinnon osien vapaasti valittaviin opintoihin kestävän kehityksen ”agenteille” soveltuva osio, laajuudeltaan 1 osaamispistettä. Kestävyysnäkökulmia nostetaan esille eri alojen tutkinnon perusteissa eri tavoin, mutta osallistumalla keke-agenttitoimintaan, opiskelija hyötyy toiminnasta myös osaamispisteiden myötä. Tutkinnon osan suorittaminen edellyttää opiskelijalta kestävään kehitykseen liittyvien toimenpiteiden tai tapahtumien suunnittelua ja toteutusta.  

Opettajan osaaminen ja ammattitaito kestävän kehityksen eri teemoista on tärkeää opiskelijoiden osallistamisessa. Ympäristöosaaminen sisältyy kokonaisuutena kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin, joten opettajien tulisi pystyä omalla esimerkillään ja tiedoillaan innostamaan opiskelijoita kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Työelämä kulkee vahvasti mukana ammatillisessa koulutuksessa, joten työnantajien tuki ja kannustus kestävän tulevaisuuden rakentamiseen on myös nostettava esille. Tähän on mahdollista liittää esimerkiksi yrityskäyntejä opiskelijaryhmien kanssa.

Kestävä kehitys näkyi myös avoimien ovien päivänä TAI:n Aninkaisten koulutalossa, kun 9.- luokkalaiset kävivät tutustumassa eri ammattialoihin. Kierros starttasi juhlasalista, johon oli kerätty tietoutta niin ruokahävikin vähentämisestä kuin eri jätteiden lajittelustakin. 

Kirjoittaja:
Päivi Hauhtonen, opettaja, puhtausala, Turun ammatti-instituutti

Hyvinvointiteknologian opiskelu

Hyvinvointiteknologialla autetaan ihmisten mielekästä selviämistä arjessa silloin kun siihen tarvitaan tukea. Hyvinvointiteknologialla halutaan lisätä ihmisen osallisuutta, turvallisuutta ja elämänlaatua. 

Hyvinvointiteknologian käyttö asiakkaan arjessa selviytymisen tukena on Vantaan ammattiopisto Variassa hyvinvointiteknologia-asentajien pakollinen ammatillinen tutkinnon osa ja tarjolla valinnaisena opintona muille aiheesta kiinnostuneille. Opiskelijoilta edellytetään tieto- ja viestintätekniikan perustaitoja ja uteliasta mieltä kokeilla ja oppia uutta. Hyvinvointiteknologian käyttö asiakkaan kanssa vaatii myös hyviä vuorovaikutustaitoja, joten niitäkin saa käyttää ja opetella. Opinto koostuu monipuolisesti niin sosiaali- ja terveysalan keskeisistä periaatteista, velvollisuuksista ja turvallisesta työskentelystä kuin asiakastyöstä, neuvonnasta ja laitehallinnastakin. Sekä kaiken tämän ympäristövastuullisesta toteuttamisesta! 

Opiskelijoiden ajatuksia ympäristövastuullisuudesta 

Mitä kestävyys ja ympäristövastuullisuus tarkoittavat hyvinvointiteknologian käytössä? Varian opiskelijoilla on hyviä kiteytyksiä, käytännön ohjeita ja monipuolisia näkökulmia aiheeseen: 

• Kestävä tarvikkeiden käyttö, tarpeettoman jätteen välttäminen, jätteiden kierrätys, vaarallisten jätteiden turvallinen hävittäminen, kestävä syöminen ja matkustaminen sekä energiatehokkuus ovat tapoja saavuttaa hoitotyössä ekologista kestävyyttä. 
• Laitteita pitää hankkia vain oikeaan tarpeeseen, jotta vältetään turhaa kulutusta.  
• Materiaalien vastuullisuuteen pitää kiinnittää huomiota.  
• Tuotteiden käyttöikä: kannattaako satsata parempaan laatuun, joka ehkä maksaa enemmän, mutta säästää laitteen uusimiselta vaikkapa vuosittain?  
• Tarvitaan asennemuutosta ja tietoisuuden lisäämistä ympäristövastuullisuudesta.  
• Tuodaan ihmisten arkeen tarkoituksenmukaisia hyvinvointiteknologisia laitteita ja sovelluksia. Vuokraa, jaa, korjaa, käytä laitteita, joihin saa monta profiilia. Vältä turhaa paperin käyttöä. 
• Laitteiden uudelleenkäyttö ja oikeaoppiminen kierrättäminen, ihmisten kouluttaminen ympäristövastuulliseen laitteiden käyttämiseen, uusiutuvan energian käyttö sähkölaitteiden latauksessa, energian kulutuksen vähentäminen esim. turhaa yhtäaikaista käyttöä välttämällä.  
• Kestävyys sosiaali- ja terveysalalla on ihmisten tervettä ja itseään toteuttavaa elämää sekä elämänlaadun parantamista pidemmällä aikavälillä. Hyvinvointiteknologialla pyritään samaan, mutta käytetään teknologiaa apuna. 

 

Toteutussuunnitelmatyötä yhdessä 

Variassa kirjoitetaan kaikkien perustutkintojen tutkinnon osien ympäristövastuunäkökulma auki toteutussuunnitelmiin. Mitä ekologisesti kestävä toiminta on juuri tällä alalla? Miten alan ammattilaisena voin vaikuttaa kestävään tulevaisuuteen? Toteutussuunnitelmien pohjalta suunnitellaan tutkinnon osan opetus ja osaamisen hankkiminen myös ympäristöasioiden osalta.  

Hyvinvointiteknologian opinnoissa opettajat ja opiskelijat miettivät tämän yhteistyöllä:  

• Kehittäjäopettaja luonnosteli tutkinnon osan ympäristövastuunäkökulman 
• Tutkinnon osan opettajatiimi keskusteli, muokkasi ja täydensi ehdotusta 
• Opiskelijaryhmä työsti ympäristövastuuta ensin itsenäisessä tehtävässä ja jatkoi keskustellen yhteisesti 
• Saatiin lopullinen muotoilu toteutussuunnitelmaan 
• Jatketaan toteutussuunnitelman toteuttamista opiskelun arjessa, huomioidaan yhdessä ympäristövastuullisuus projekteissa, työpaikoilla ja tapahtumissa 

Opiskelijoiden itsenäinen tehtävä ja learning cafe 

Opettajien tärkeän taustatyön jälkeen erityisen mielenkiintoisia olivat opiskelijoiden keskustelut ja huomiot. Opiskelijoilla on halu olla mukana tekemässä kestävää tulevaisuutta, ajatella pitkälle eteenpäin ja tehdä tulevaisuudessa työtä kestävyyden huomioiden. 

Opiskelijat aloittivat ympäristövastuun pohtimisen seuraavan tehtävän avulla: 

1. Pohdi ja kirjoita mitkä kestävän kehityksen asiat ovat ajankohtaisia
   • sosiaali- ja terveysalalla? 
   • hyvinvointiteknologia-alalla? 

2. Pohdi mitä tarkoittaa ympäristövastuullinen toiminta hyvinvointiteknologia-alalla. Listaa viisi (5) asiaa, jotka liittyvät mielestäsi ympäristövastuulliseen toimintaan hyvinvointiteknologian saralla.

Opettaja antoi jokaiselle henkilökohtaisen palautteen tehtävästä. Tämän jälkeen tehtävä purettiin ryhmissä learning cafe –tyyliin verraten ajatuksia muiden ryhmien ja opettajien tuotokseen. Tavoitteena oli keskustelun kautta saavuttaa yhteinen ymmärrys aiheesta. Samalla päästiin jo keskustelemaan aivan käytännön asioista, kuten: Mitä tämä tarkoittaa tulevien messujen näkökulmasta? Miten toteutamme tavoitteita työpaikoilla?  

 

Ja se toteutussuunnitelma 

Opiskelijoiden keskustelu ei ollut tärkeää vain oppimisen näkökulmasta, vaan se oli myös toteutussuunnitelmatyön kannalta olennaista. Keskustelujen tuloksena toteutussuunnitelmaa täydennettiin paremmaksi. Opiskelijoita myös motivoi kehittää suunnitelmaa, jonka mukaan seuraavat hyte-opiskelijat tulevat oikeasti opiskelemaan.  

Tältä toteutussuunnitelma näyttää nyt ympäristövastuun osalta: 

Ympäristövastuu toteutuu tässä tutkinnon osassa siten, että opetellaan 

• toimimaan siten, että energiaa ja luonnonvaroja ei hukata vaan luonnonvarojen käyttö on suunnitelmallista ja toiminta huolellista 
• ymmärtämään elektroniikkalaitteiden elinkaari 
• ymmärtämään elektroniikkajätteen (e-jäte) kierrätyksen hyödyt 
• kierrättämään itse e-jätteet oikein 
• laitteiden tarkoituksenmukaista käyttöä, huoltoa ja korjausta, joka vaikuttaa laitteen käyttöikään 
• toimimaan energiatehokkaasti esimerkiksi suljetaan käyttämättömät laitteet 
• hyödyntämään virtuaalisia oppimisympäristöjä esimerkiksi VR/AR, jolloin laitteita ei tarvitse ostaa, sillä useampi voi käyttää samaa laitetta virtuaalisesti. Lisäksi VR- ympäristön käyttäminen vähentää mm. matkustamista 
• hyödyntämään digitaalisia oppimisympäristöjä sekä digitaalisia materiaaleja 
• ymmärtämään kiertotalouden periaatteita esimerkiksi vuokraamalla laitteita ostamisen sijaan 

Kirjoittajat:

Anna Kepanen, verkkopedagogi ja KESTU-hankkeen projektivastaava, Vantaan ammattiopisto Varia 

Henna Varonen, hyvinvointiteknologian opettaja, Vantaan ammattiopisto Varia 

Tampereen seudun ammattiopisto Tredun yhtenä tavoitteena on, että meiltä valmistuu vastuullisia ja ammattitaitoisia kansalaisia, jotka tuntevat oman vastuunsa kestävämmän tulevaisuuden luomisessa. Samalla meidän on reagoitava toimintaympäristön monenlaisiin vaatimuksiin ja odotuksiin.

Ei kuitenkaan riitä, että keskitymme globaaleihin uhkakuviin tai erilaisiin tavoitteisiin. Meidän pitää myös suunnata katse suoraan nuoriin ja kuulla, mitä heillä on sanottavana.

Tredu on Tampereen yliopiston yhteistyökumppanina mukana eurooppalaisessa CCC-Catapult-tutkimushankkeessa. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa 15–18-vuotiaiden nuorten ilmastoasenteita. Suomen lisäksi hankkeessa ovat mukana Iso-Britannia, Irlanti ja Italia.

Tutkimushankkeessa erityistä on se, että Suomesta mukana on myös Tredu – yleensä tutkimus on painottunut peruskoululaisiin ja lukiolaisiin. CCC-Catapult-hankkeen myötä voidaan ehkä löytää konkreettisia keinoja siihen, kuinka ilmastoasioita kannattaa toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa opettaa.

Suomalaiset nuoret tarvitsevat herättelevää ja tuoretta ilmastotietoa

Hankkeen alustavat tulokset eivät ole imartelevia suomalaisen koulutuksen osalta. Ilmastonmuutos, elinympäristöjen katoaminen, merenpinnan nousu ja tulvien lisääntyminen vaivaavat huomattavasti vähemmän nuorten mieltä Suomessa kuin muissa tutkimukseen osallistuvissa maissa. Viidennes suomalaisista vastaajista ajattelee, että riippuvuutta fossiilisista polttoaineista on erittäin tärkeää vähentää – kun muissa tutkimukseen osallistuvissa maissa yli puolet ajattelee niin.

Suomalaiset nuoret eivät alustavien tulosten mukaan näyttäydy kovin ilmastotietoisina muiden tutkimukseen osallistuvien maiden nuorten rinnalla. Toisaalta vaikuttaa siltä, että he eivät myöskään kaipaa lisää tietoa.

CCC-Catapult-tutkimuksessa on noussut esiin myös viitteitä siitä, että ilmastoasioihin ja kestävään kehitykseen liittyvä opetus toistaa itseään, tarjolla ei ole tuoreita näkökulmia eikä nuorten kysymyksiin osata vastata.

Tutkimuksen alustavat tulokset haastavat myös ammatillista koulutusta. Nuorilla on oikeus saada inspiroivaa, tuoretta ja omaan ammatilliseen identiteettiin kiinnittyvää tietoa.

Osaava ja tiedostava henkilökunta kasvattaa kestävän tulevaisuuden ammattilaisia

Ellei opiskelija satu päätymään aidosti vastuulliseen työssäoppimispaikkaan, se, kuinka paljon opiskelija osaa ammatissaan huomioida kestävyysnäkökulmia, riippuu vieläkin liian paljon opetus- ja ohjaushenkilöstön kyvystä tunnistaa oma vastuunsa kestävien näkökulmien edistämisessä. Henkilöstön osaamisen tulee olla kunnossa, jotta kaikilla oppilaitoksestamme valmistuvilla opiskelijoilla voisi olla valmius nähdä ja tehdä kestävämpiä ratkaisuja työssään.

Tänä syksynä Tredussa on entisestään haluttu vahvistaa henkilöstön tietoisuutta omasta roolistaan kestävän tulevaisuuden rakentajana. Sparrausiltapäivissä tiimivastaavat ovat pohtineet, kuinka he voisivat vahvistaa kestävyysnäkökulmaa omassa tiimissään ja opetuksessa. Lisäksi muun muassa edelliseltä lukuvuodelta jatkuneissa yrityswebinaareissa on ollut vieraina eri alojen yrityksiä kertomassa omista vastuullisuustoimistaan sekä tulevaisuuden osaamistarpeistaan.

Koko henkilöstölle vuosittain järjestettävässä Pedatori-tapahtumassa kestävän kehityksen asiantuntija, professori Arto O. Salonen herätteli tredulaisia toimimaan kestävän tulevaisuuden puolesta. Salonen muistutti, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon lisäksi elämme tilanteessa, jossa uusiutumattomat luonnonvarat ovat joka tapauksessa loppumassa. Tapamme elää ei voi jatkua näin.

Ammatillista etumatkaa – mutta vain johdon tukemana

Ammatillisella koulutuksella on suuri käytännön rooli kestävämmän tulevaisuuden luomisessa. Aihe otetaan Tredussa myös osaksi tulevaa johdon kehittämispäivää.

Yritykset ovat pitkällä erilaisissa ilmasto- ja vastuullisuustoimissaan, ja nimenomaan johdon tehtävä on varmistaa, ettei oppilaitoksemme jää jälkeen vaan toimii pikemminkin etunenässä.

Kaiken keskiössä tulee olla opiskelijat ja heidän osaamisensa. Tredun opiskelijoille tehtyjen keke-kyselyjen vastauksista on tänäkin syksynä noussut esiin pohdintoja: Kuinka oma alani muuttuu? Miten kestävä oma ammattini on? Onko ammattiani olemassa tulevaisuudessa? Mitä itse voin tehdä omassa työssäni kestävämmin? Johdon tulee mahdollistaa vastaukset näihin kysymyksiin.

Parhaimmillaan kestävän kehityksen edistäminen omassa työssä vahvistaa ammatti-identiteettiä ja korostaa oman työn merkitystä osana suurempaa kokonaisuutta. Tämä koskee paitsi opiskelijoita myös henkilökuntaa.

Kirjoittajat:
Pia Korhonen, lehtori, kestävän kehityksen koordinaattori, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu
Hanna Määttänen, projektipäällikkö, Kehitä osaamisessa kiertotaloudessa -hanke (KEOSKI), Tampereen seudun ammattiopisto Tredu

Henkilöstön kestävyyskoulutus tärkeä painopiste Stadin AO:ssa. Henkilöstökoulutuksia on järjestetty monipuolisesti kampuksilla syyskauden alettua. Syys-lokakuussa koulutuksia on järjestetetty Nuuksiossa Suomen luontokeskus Haltiassa ja Virroilla nuorisokeskus Marttisessa. Koulutuksiin osallistui 15 Stadin AO:n opettajaa kaikilta viideltä kampukselta.

Koulutukset Nuuksiossa ja Virroilla toteutettiin pääasiassa ulkona raikkaassa syysilmassa. Koulutuksien sisällöstä ja toteutuksesta vastasi Suomen ympäristöopisto SYKLI. Koulutuksissa pohdittiin yhdessä ympäristökasvattajuutta, kouluttajuutta ja oppimista. Teemojen pääpaino oli pedagogiikassa, elonkirjossa, ilmastonmuutoksessa ja tulevaisuustaidossa. Kaiken pohdinnan keskiössä on opiskelija: hänen tarpeet ja mahdollisuudet oppia. Koulutuksissa tunnistettiin toki myös opettajien omia tarpeita ja vahvuuksia.

Etenkin Virroilla koulutustarjonta oli mahtavan monipuolinen, opettajilla oli ohjelmassa seikkailutaidetta, pedagogisia pihapelejä sekä vastuullisuussanastoa pelaten. Kaikki opettajat lähtivät mukaan oppimaan iloisella ja avoimella mielellä. SYKLI:n osaaminen on vahvaa, kuten oli nähtävissä pajoissa ”lintujen salattu elämä” sekä ”ihmeellinen sienikunta -sienet ympäristökasvatuksen välineenä”. Opettajilla tuli monta ahaa-elämystä siitä, kuinka monipuolisesti kestävyyskasvatusta opiskelijoille voikaan järjestää!

Auringon kanssa kilpailivat opettajien iloiset hymyt.

Opettajat saivat koulutuksissa ajantasaista ympäristötietoa. Luentojen ja käytännön toimintapajojen lomassa toisiimme leppoisten ja hauskojen yhteistoimintaharjoitteiden ja -leikkien avulla. Iltaohjelmaan kuului melontaretkiä, vaijeriliukua ja metsäjoogaa. Säät olivat tuttuun tapaan syys-lokakuussa vaihtelevat, mutta aurinkoa saatiin enemmän kuin sadetta. Auringon kanssa kilpailivat opettajien iloiset hymyt. Uuden oppiminen, havainnointi ja luonnossa liikkuminen on mainio yhdistelmä, jota opettajat haluavat viedä oppilaitoksessa eteenpäin opiskelijoille.

Kirjoittaja:

Kaisa Rastas, Opettaja, Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset-hanke, Stadin AO

Kainuun ammattiopiston kestävän kehityksen opettaja Talvikki Saviniemi ja kielten opettaja Heidi Keränen toteuttivat yhteisten aineiden englannin ja kestävän kehityksen edistämisen yhteisopettajuutena. Rohkeaan kokeiluun päädyttiin, koska molemmat opettajat totesivat, että kahden yhteisen tutkinnon osan aineen yhdistäminen tukee kokonaisvaltaista oppimista opiskelijan kohdalla. Oppilaitoksen näkökulmasta kokeilu oli samalla myös resurssitehokasta.

Ilmasto- ja ympäristöasiat ovat globaaleja asioita, vaikkeivat kaikki opiskelijat kansainvälisiin työtehtäviin aikanaan menisikään. Opiskelijoiden on tärkeää oppia kommunikoimaan näistä asioista myös englanniksi. Heidillä ja Talvikilla oli vahva halu vaikuttaa siihen, että opiskelu tukisi opiskelijoiden kasvua kansainvälisiksi ilmasto- ja ympäristövaikuttajiksi.

Sekä opettajat että opiskelijat hyötyivät kokeilusta

Yhteisopettajuuden myötä sosiaalinen kestävyys parani. Toisen opettajan kanssa yhdessä asioiden suunnittelu ja toteutus paransivat sekä työssäjaksamista mutta myös kehittivät molempien opettajien omaa ilmasto- ja ympäristöosaamista.

Opiskelijoiden palautteen mukaan kokeilu oli todella mielekäs. Opiskelijat saivat kahta opintokokonaisuutta edistettyä samaan aikaan, mikä on kiireisen opiskelijan arjessa tervetullutta. Monet opiskelijat yllättyivät iloisesti myös omista kyvyistään käsitellä uutta aihepiiriä englannin kielellä. Oli mielenkiintoista pistää merkille, kun opiskelijat oivalsivat, että kahden kokonaisuuden opiskelu yhtä aikaa kävikin kuin huomaamatta.

Talvikki ja Heidi ovat tyytyväisiä kokeiluun. He aikovat jatkaa vastaavanlaista pariopettajuutta jatkossakin. He kannustavat myös muita opettajia rohkeasti vastaaviin kokeiluihin, joista saa myös omaan työhön suolaa.

Tekstin kirjoitti:

Heidi Keränen, kielten opettaja, Kainuun ammattiopisto
Talvikki Saviniemi, kestävän kehityksen opettaja, Kainuun ammattiopisto
Maija Vuorinen, pedagoginen suunnittelija ja kestävän kehityksen koordinaattori, Kainuun ammattiopisto

Stadin AO:n Kullervonkadun toimipaikassa järjestettiin iloinen kierrätyksen ja kestävän tulevaisuuden teemapäivä opiskelijoille ja henkilökunnalle!

Stadin AO:n Kullervonkadulla vietettiin iloista teemapäivää syyskuussa. Kierrätyspäivä tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden löytöretkelle omassa oppilaitoksessaan, kun oppilaitoksen aulaan oli katettu pöydät kukkuroilleen kiertoon tarkoitettuja vaatteita ja käyttötavaroita. Vaatteet ja tavarat oli kerätty toimipaikan opettajilta ja opiskelijoilta. Teemapäivällä haluttiin tuoda näkyväksi kiertotalouden merkitystä ja osallistaa oppilaitoksen opiskelija- ja henkilökuntaa kiertotalouden toteuttamiseksi. Kierrätyspäivässä oli myös tarjolla pientä naposteltavaa ja rentoa toivemusiikkia.

Tapahtuma oli avoin kaikille Stadin ammatti- ja aikuisopiston Kullervonkadun toimipaikan opiskeluyhteisössä toimiville. Tavoite oli tuoda näkyväksi kiertotaloutta sekä kestävää kehitystä. Tapahtumalla oli osallistava ja yhteisöllisyyttä lisäävä vaikutus, tavoitteena on luoda positiivista ilmapiiriä. Tällä tavoin edistetään sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä ja tarjotaan opiskelijoille virkistystä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.

Kirppispäivässä järjestettiin kiertotalousteemainen ja luovuutta ruokkiva kilpailu, jossa vanhoille esineille täytyi keksiä uusia käyttötarkoituksia. Kilpailun vetäjä oli tuonut materiaaliksi esimerkiksi pahvilaatikoita, vinyylilevyn ja luonnonkorkkeja. Tavaroille keksittiinkin hyvin uusia käyttökohteita: vinyylilevystä tulisi pienellä tuunauksella seinäkello, pahvilaatikoista kissan linna ja luonnonkorkeista pannunalunen. Kilpailu osoittautui siis hyväksi tavaksi havainnollistaa tuunaamisen roolia kiertotaloudessa! Parhaat ehdotukset tietysti palkittiin aineettomalla palkinnolla.

Palaute itse tapahtumasta oli positiivista, ja monelle mieleen jäi erityisesti tapahtuman rento ja iloinen tunnelma. Osa kierrätyspöydän tavaroista oli oikeasti opiskelijoille tarpeellisia. Näin kävi esimerkiksi eräiden hiustenhoitotuotteiden kohdalla, joita joku oli kierrätyspisteelle tuonut. Vähäiset ylijääneet tavarat toimitettiin Pelastusarmeijan keräyspisteeseen.

 

 

Kirjoittaja: Kaisa Rastas, Opettaja, Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset-hanke

KESTU-hanke mahdollistaa hankekielellä: “opetushenkilöstön alakohtaisen ympäristövastuuosaamisen kehittämisen”. Kun viestittelin aiheesta meidän oppilaitoksen tiimeille, sain nopeasti ravitsemispalvelualoilta vastauksen: Olemme juuri miettineet ympäristövastuuta ja juuri näitä asioitahan tulevaisuudessa on tehtävä!

Hienoja suunnitelmia sieltä syntyikin ensi kevättä varten!

Vierailuja, benchmarkkausta ja keskusteluja

Hyvin tärkeä osa ammatillista koulutusta on yhteistyö työelämän kanssa. Hyödyt ja vuorovaikutus kulkevat molempiin suuntiin. Varialla on pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita, joilla vastuullisuusasiat on huomioitu vahvasti. Tehdään siis keväällä ainakin kaksi retkeä yrityskumppaneille kestävän kehityksen silmälasit päässä. Keskustellaan ja nähdään kestävää kehitystä alan työssä ja tulevaisuudessa. Lisäksi piipahdetaan naapurioppilaitoksessa benchmarkkaamassa heidän keke-työtään niin opetuksessa, tilasuunnittelussa kuin koko oppilaitoksen tasolla. Vierailut muualla ja muiden vierailut meillä virkistävät aina ajatuksia ja tuovat intoa omaan kehittämiseen.

Oman alan taitoja

Halutaan myös parantaa tiimin kasvisruokaosaamista entisestään.  Ja koska KESTU-hankekin mahdollistaa mielenkiintoisen koulutuksen hankkimisen tiimille, hyödynnetään se omalle tiimille parhaalla tavalla. Kehitetään tammikuussa kokonainen päivä kasvisruokaosaamista kollegoiden kanssa jonkun inspiroivan kouluttajan ohjauksessa.

Ja tietysti opetuksen suunnittelutyötä omassa tiimissä

Variassa kirjoitetaan auki ympäristövastuu osaamisen hankkimisessa ja alalla kaikkiin perustutkintojen tutkinnon osien toteutussuunnitelmiin. Ravintola- ja catering-alan ja elintarvikealan tutkinnoissa kaikki opettajat osallistuvat työryhmissä toteutussuunnitelmien muokkaamiseen. Niihin kirjoitetaan auki se mitä jo nyt tehdään ja samalla ideoidaan mitä muuta tutkinnon osaan voisi liittyä. Pidetäänkö joku tempaus tai rakennetaanko uusi opetussisältö? Mitä kestävä kehitys tarkoittaa ruokalistasuunnittelussa? Miten opiskelijat osallistuvat suunnitteluun ja keke-työhön? Valmiista toteutussuunnitelmista muodostuu opiskelijan ympäristövastuuosaamisen polku läpi tutkinnon.

Tiimin suunnitelmat kuulostavat osallistavilta, alakohtaisilta, tulevaisuuteen katsovilta ja tosi mielenkiintoisilta. Tuskin maltan odottaa, että keväällä näitä päästään toteuttamaan! Jospa minäkin pääsen jollekin retkelle mukaan ?. Pysy kuulolla, kerromme keväällä lisää!

Kirjoittaja: Anna Kepanen, verkkopedagogi ja KESTU-hankkeen projektivastaava, Vantaan ammattiopisto Varia