Millaisia ovat hyvät ja huonot kartat?

Kohtaamme karttoja mediassa lähes päivittäin. Nämä on usein tuotettu paikkatietoaineistoista, jotka tarjoavatkin monipuolisia mahdollisuuksia erilaisten karttojen tuottamiseen. Karttojen laadinnassa tulee ottaa huomioon kartan käyttötarkoitus ja kohderyhmä, ja saman alueen kartat voivat näyttää erilaisilta riippuen niiden laatijan tekemistä valinnoista. Karttojen laatimista koskevat yleiset käytännöt, ja niiden lisäksi kartan laatua voidaan arvioida sen käyttötarkoituksen perusteella. Joskus kartat …

Vierailijaluento silmänseurantateknologian käytöstä kartanluvun tutkimisessa

Martin Hanus Charlesin yliopistosta Tšekeistä oli keväällä 2022 vierailevana tutkijana Helsingin yliopistolla. Hanus piti vierailullaan esitelmiä Critical-hankkeeseen liittyvissä tapahtumissa, ja maanantaina 23.5. klo 13:00-14:00 hän piti luennon opiskelijoiden kartanlukustrategioiden tutkimisesta silmänseurantateknologian avulla. Luentoa oli seuraamassa n. 10 henkeä.  

Geomediaosaaminen esillä Geoinformatiikan tutkimuspäivillä 9.-10.5.2022

Geoinformatiikan tutkimuspäivät kokoavat vuosittain yhteen paikkatietoalan osaajia eri organisaatioista. Tapahtuma järjestettiin vuonna 2022 Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella 9.-10.5. Mukana oli n. 80 kuulijaa, osa paikan päällä, ja osa etäyhteyden kautta. Critical-hanke oli tiistaina 10.5. esillä sessiossa Teaching and learning map and GI skills in various age groups and education levels. Sessio koostui kolmesta esityksestä sekä lyhyestä …

Ekologisesti kestävä hyvinvointi

Oppiaineet, joihin tehtävä liittyy: biologia, eritysesti BI2.1. Ekologian perusteet ja maantiede, erityisesti GE4 Geomedia: karttaesityksen laatiminen, kartanlukutaito ja kartta-aineistoihin tutustuminen. Paikkatietotaidot:  Yhteisen karttaesityksen laatiminen, pistekohteiden tallentaminen kartalle. Tehtävään soveltuvat karttapalvelut, joihin voi tallentaa omaa tietoa ja jakaa sirtä muille, esimerkiksi PaikkaOppi, ArcGIS Online tai Google My Maps. Tehtävän tarkoitus: opitaan ekosysteemipalvelukäsite ja hahmotetaan monimuotoisen, puhtaan …

Kansalaishavaintojen avulla autat ympäristötutkimusta

Oletko jo tutustunut mahdollisuuteen kerätä kansalaishavaintoja omasta lähiympäristöstäsi? Kansalaishavaintoja voi tehdä kuka tahansa ja havainnointi perustuu vapaaehtoisuuteen. Tällaista tiedonkeruutapaa kutsutaan joukkoistamiseksi. Useimmiten havainnot ovat paikkaan sidottuja, eli niissä hyödynnetään paikkatietoja. Paikan lisäksi havainnossa kuvataan havaittavan ilmiön ominaisuuksia. Koska kansalaishavaintopalvelut ja –sovellukset ovat valmiina verkkosivuilla tai mobiiliapplikaatioina, on niiden käyttöönotto helppoa. Käyttäjän ei siis tarvitse osata …

Post it

Olen antanut BI2-kurssilla ensimmäiseksi pohdintatehtäväksi kirjoittaa post it-lappuun lapsesi tulevaisuuden utopia/dystopiaviestin sinulle, vanhemmalle. Lapsesi on ihmetellyt koulumatkallaan jotain ja liimannut lapun jääkaapin oveen odottamaan kotiinpaluutasi. Opiskelija jää tunnin loputtua luokan perälle pakkaamaan hitaasti reppuaan – se on usein merkki siitä, että haluaa jäädä open kanssa juttelemaan. Kuule ope, ei mulla ole iloja on vain murheita …

Esitys ITK:ssa

Paikkatietotekniikasta on tullut kymmenen vuoden aikana olennainen osa yhteiskuntaa ja yksi tärkeä tapa ajatella, hallita ja jakaa tietoa. Samalla erilaisten paikkatietoa hyödyntävien sovellusten ja palveluiden määrä on kasvanut huomattavasti arjessa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja työelämän eri aloilla. Paikkatiedon peruskäyttötaitojen voidaan katsoa olevan osa kansalaisten monilukutaitoa, josta on selvää hyötyä opiskeluissa ja myöhemmin työelämässä. Myös koulukäyttöön suunnattujen …