Millaisia ovat hyvät ja huonot kartat?

Kohtaamme karttoja mediassa lähes päivittäin. Nämä on usein tuotettu paikkatietoaineistoista, jotka tarjoavatkin monipuolisia mahdollisuuksia erilaisten karttojen tuottamiseen. Karttojen laadinnassa tulee ottaa huomioon kartan käyttötarkoitus ja kohderyhmä, ja saman alueen kartat voivat näyttää erilaisilta riippuen niiden laatijan tekemistä valinnoista. Karttojen laatimista koskevat yleiset käytännöt, ja niiden lisäksi kartan laatua voidaan arvioida sen käyttötarkoituksen perusteella. Joskus kartat ovat epäonnistuneita, suoranaisesti virheellisiä tai harhaanjohtavia – joko vahingossa tai tarkoituksellisesti. Karttojen hyvien ja huonojen ominaisuuksien tunnistaminen ja karttojen taustalla olevien pyrkimysten tunnistaminen onkin tärkeä osa medialukutaitoa. Ne ovat edellytys sille, että lukija pystyy erottamaan toisistaan karttojen välittämän luotettavan ja virheellisen tiedon. 

Geomedia ja kartat olivat vahvasti esillä kevään 2022 maantieteen ylioppilaskokeessa. Tehtävässä 5 esiteltiin hyviä ja huonoja karttoja, ja pyydettiin tarkastelemaan niiden ominaisuuksia. Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) oli laatinut samasta paikkatietoaineistosta karttaparit, jossa parin toinen kartta oli hyvä ja toinen puolestaan huono kartta. Kokelasta pyydettiin pohtimaan hyvän kartan käyttötarkoitusta ja kohderyhmää sekä kuvaamaan huonon kartan laadinnassa tehtyjä virheitä ja huonoja kartografisia ratkaisuja. Tehtävän huonot kartat olivat räikeitä esimerkkejä, mutta niiden virheiden tarkastelu voi antaa hyvän pohjan jokapäiväisessä mediassa vastaan tulevien karttojen kriittiseen arviointiin. 

Tehtävän ensimmäisessä osassa oli aineistona hyvä ja huono kartta Pohjois-Euroopasta. YTL kuvaa hyvän vastauksen piirteissä, että hyvä Pohjois-Euroopan kartta on suunniteltu yleiskartaksi suurelle yleisölle tai esimerkiksi oppikirjan sivulle. Käyttötarkoituksen takia kartalla on tietyt ominaisuudet, kuten pieni mittakaava ja suuri yleistyksen aste. Kartassa ei myöskään korosteta mitään tiettyjä kohteita tai ominaisuuksia ja käytetty symboliikka on vakiintunutta. Lisäksi YTL mainitsee, että kartta ei kuitenkaan sovellu navigointiin, suunnistamiseen tai aluesuunnitteluun. Tällaiset käyttötarkoitukset vaatisivat yksityiskohtaisempaa karttaa. 

Huonosta Pohjois-Euroopan kartasta YTL odottaa kokelaan löytävän kartan laadinnassa tehtyjä huonoja ratkaisuja, kuten kartan poikkeava orientaatio (pohjoinen ei ole kartan yläreunassa), poikkeukselliset värivalinnat ja toisistaan huonosti erottuvat värit, monien tärkeiden karttaelementtien puuttuminen kokonaan ja mittakaavajanan viimeistelemättömyys. Tällaiset ominaisuudet tekevät kartoista vaikealukuisia ja pahimmillaan täysin käyttökelvottomia.  

Hyvä ja huono Pohjois-Euroopan kartta.
Lähde: YTL. Aineisto: Aineistopalvelu Natural Earth. https://www.naturalearthdata.com/downloads. Viitattu: 11.12.2020.

Tehtävän toisessa osassa käsiteltiin hyvää ja huonoa teemakarttaa Turun alueen maanpeitteestä. Ne on suunnattu rajatummalle kohdeyleisölle. YTL:n hyvän vastauksen piirteiden mukaan hyvän kartan kohderyhmä on aluesuunnittelijat ja tutkijat, koska kartta keskittyy vain tähän tiettyyn aiheeseen. Kartta ei sovellu alueella suunnistamiseen tai opaskartaksi nimistön puuttumisen takia.  

Huonon teemakartan ongelmallisia ratkaisuja ovat YTL:n mukaan etenkin totutusta poikkeavat värivalinnat, huonosti toisistaan erottuvat värit sekä esitettyjen maanpeiteluokkien suuri määrä. Nämä vaikeuttavat luokkien erottamista toisistaan, eikä liukuva väriasteikko muutenkaan sovi esittämään erityyppisiä maanpeitteitä eli luokka-asteikollista muuttujaa. Kartan elementit on myös aseteltu tai laadittu huonosti, ja esimerkiksi pohjoisnuoli ja mittakaavajana puuttuuvat kokonaan.   

Hyvä ja huono kartta Turun alueen maanpeitteestä
Lähde: YTL. Aineistot: Suomen ympäristökeskus. Latauspalvelu LAPIO. http://paikkatieto.ymparisto.fi/lapio/latauspalvelu.html. Viitattu: 11.12.2020.

Näiden hyvien ja huonojen esimerkkikarttojen tarkastelu saattaa palautua kokelaan mieleen myöhemmin mediassa vastaan tulevia karttoja lukiessa. Karttojen hyvien ja huonojen ominaisuuksien tunnistaminen voi osaltaan auttaa arvioimaan kriittisesti kartan välittämää tietoa, kartan laatijan asiantuntijuutta ja päämääriä sekä kartan julkaisseen tahon luotettavuutta. 

 

Kirjoittajat: Markus Jylhä (HY), Tua Nylén (HY ja TY) & Petteri Muukkonen (HY)