Millaisia ovat hyvät ja huonot kartat?

Kohtaamme karttoja mediassa lähes päivittäin. Nämä on usein tuotettu paikkatietoaineistoista, jotka tarjoavatkin monipuolisia mahdollisuuksia erilaisten karttojen tuottamiseen. Karttojen laadinnassa tulee ottaa huomioon kartan käyttötarkoitus ja kohderyhmä, ja saman alueen kartat voivat näyttää erilaisilta riippuen niiden laatijan tekemistä valinnoista. Karttojen laatimista koskevat yleiset käytännöt, ja niiden lisäksi kartan laatua voidaan arvioida sen käyttötarkoituksen perusteella. Joskus kartat …

Geomediaosaaminen esillä Geoinformatiikan tutkimuspäivillä 9.-10.5.2022

Geoinformatiikan tutkimuspäivät kokoavat vuosittain yhteen paikkatietoalan osaajia eri organisaatioista. Tapahtuma järjestettiin vuonna 2022 Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella 9.-10.5. Mukana oli n. 80 kuulijaa, osa paikan päällä, ja osa etäyhteyden kautta. Critical-hanke oli tiistaina 10.5. esillä sessiossa Teaching and learning map and GI skills in various age groups and education levels. Sessio koostui kolmesta esityksestä sekä lyhyestä …

Helsingin yliopiston kriittisen geomedialukutaidon tutkimustiimi esittäytyy verkkotapahtumassa

Helsingin yliopiston kriittisen geomedialukutaidon tutkimustiimi esittäytyi maantieteen ja biologian aineenopettajaopiskelijoiden kurssikahvilassa 6.4.2022 klo. Tilaisuuden esityksen seuraaminen oli mahdollista kaikille kiinnostuneille etäyhteyden kautta. Mukana oli kolmisenkymmentä geomedia-aiheista kiinnostunutta kuulijaa. Tiiminvetäjä Petteri Muukkonen kertoi mm. geomediataitojen osaamisen tikapuumallista sekä tarkemmasta geomediataitojen luokittelusta. Olemme osa Strategisen tutkimuksen neuvoston CRITICAL-tutkimushanketta.  Tiimissä työskentelevät: Petteri Muukkonen (tiiminvetäjä, yliopistonlehtori, tutkija, aineenopettaja) Tua Nylén …

Ajatuksia maantieteellisen lukutaidon kehittymisestä

Asiantuntijoiden ajatuksia maantieteellisen lukutaidon kehittymisestä – koottu keskusteluista Maantieteen päivillä 2021. CRITICAL-hankkeen tutkijamme pitivät Maantieteen päivillä 2021 oman session maantieteellisen lukutaidon kehittymisestä aina alakoulusta lukioon. Tämän vuoden Maantieteen päivien järjestelyvuorossa oli Oulun yliopisto ja koronapandemian takia päivät järjestettiin virtuaalitapahtumana. Tämä blogikirjoitus käsittelee työpajaan osallistuneiden asiantuntijoiden ajatuksia. Postauksessa esitetyt taitotasot eivät ole kattava kuvaus maantieteellisen ajattelun …

Neljä karttapalvelua opetuskäyttöön

Geomedian opetukseen yläkouluissa ja lukioissa on tarjolla useampikin karttapalvelu, joilla on mahdollista toteuttaa monenlaisia oppimistehtäviä ja harjoituksia. Mutta mikä palvelu soveltuu omaan opetustyyliin parhaiten? Tässä kirjoituksessa vertailemme neljää kouluissa yleisesti käytössä olevaa karttapalvelua: Paikkatietoikkunaa, ArcGIS Onlinea, Google Mapsia ja QGIS-palvelua. Näiden karttapalveluiden käytöstä on tehty video-oppaita, jotka löytyvät Kartta.nyt -palvelun Youtube-kanavalta palveluiden nimillä olevilta soittolistoilta. …

Huono kartta – hyvä kartta

Virpi Hirvensalo ja Tua Nylén Tarkoituksella tai tarkoituksetta huonosti toteutetut kartat välittävät lukijalle väärää tietoa tai vääriä mielikuvia siinä missä virheelliset tekstitkin. Niin karttojen tuottaminen kuin lukeminenkin vaativat harjoittelua. Kriittistä näkökulmaa tarvitaan, jotta viesti välittyy oikeana kartan laatijalta lukijalle. Esimerkkinä huonosti toteutetusta kartasta on Twitterissä vuonna 2019 jaettu karttaesitys Australian tulipaloista. Siinä tulipaloja kuvaavien symbolien …

Kartta.nyt 2.0 keskittyy kriittiseen geomedialukutaitoon

Kartta.nyt jatkaa kriittiseen geomedialukutaitoon keskittyvän tiimin tiedotuskanavana nimellä Kartta.nyt 2.0. Sivusto tarjoaa jatkossa uutta tutkimustietoa ja täydennyskoulutusmateriaaleja opetuksen tueksi.  Kartta.nyt -hankkeen päätyttyä tämän sivuston päivittäminen ja samannimisen Facebook-ryhmän ylläpito siirtyy uudelle geomedialukutaidon tiimille. Tiimimme toimii fyysisesti Helsingin yliopistossa Geotieteiden ja maantieteen osastolla. Olemme aloittaneet geomedian lukutaitotutkimuksen, jossa keskitymme lasten ja nuorten kriittiseen geomedialukutaitoon. Ryhmämme toimii osana Suomen …

Kansalaishavaintojen avulla autat ympäristötutkimusta

Oletko jo tutustunut mahdollisuuteen kerätä kansalaishavaintoja omasta lähiympäristöstäsi? Kansalaishavaintoja voi tehdä kuka tahansa ja havainnointi perustuu vapaaehtoisuuteen. Tällaista tiedonkeruutapaa kutsutaan joukkoistamiseksi. Useimmiten havainnot ovat paikkaan sidottuja, eli niissä hyödynnetään paikkatietoja. Paikan lisäksi havainnossa kuvataan havaittavan ilmiön ominaisuuksia. Koska kansalaishavaintopalvelut ja –sovellukset ovat valmiina verkkosivuilla tai mobiiliapplikaatioina, on niiden käyttöönotto helppoa. Käyttäjän ei siis tarvitse osata …

Post it

Olen antanut BI2-kurssilla ensimmäiseksi pohdintatehtäväksi kirjoittaa post it-lappuun lapsesi tulevaisuuden utopia/dystopiaviestin sinulle, vanhemmalle. Lapsesi on ihmetellyt koulumatkallaan jotain ja liimannut lapun jääkaapin oveen odottamaan kotiinpaluutasi. Opiskelija jää tunnin loputtua luokan perälle pakkaamaan hitaasti reppuaan – se on usein merkki siitä, että haluaa jäädä open kanssa juttelemaan. Kuule ope, ei mulla ole iloja on vain murheita …