BETT 2020

BETT 2020 – ensi kertaa paikalla

 

Sain hienon mahdollisuuden osallistua ensi kertaa BETT-messuille. Vaikka kokeneemmat kollegat asiasta olivat jo maininneet, ensimmäinen ihmetyksen aihe oli jo itse messuhalli itsellään ja tapahtuman massiivinen koko: kaksi valtavaa hallia täynnä kierrettävää ja ihmeteltävää! Käyn läpi ensimmäisen päivän tunnelmia ja päivän aikana heränneitä ajatelmia. 

Lontoon ExCel- halli teki ensikertalaiseen vaikutuksen.

 

 

Ensihämmennyksen helpotettua alkoi varsinainen messukiertely. Olimme TOP-keskuksen kollegoideni Teemun ja Mikon kanssa  keskiviikkona heti klo 10.00 paikalla ja päivä meni yllättävän nopeasti. Hallien osastot oli jaettu teemoittain: Opetusvälineet,  Oppimisvälineet, Hallintatyökalut, Laitteistot ja eri maiden opetusministeriöiden osastot. Varsin nopeasti kävi ilmi, että esimerkiksi erilaisia STEM/STEAM- henkisiä osastoja oli runsaasti; värkkäämö-henkeä huokuneet osastot robotiikkavälineistöineen olivatkin varsin mukavaa kierrettävää. Myös hyvinvointiteemoihin oli panostettu ja sitä oli lähestytty monelta eri kantilta: ei ainoastaan oppilaiden tai henkilökunnan tms. näkökulmasta. Kaikki osastot tuli enemmän tai vähemmän kierrettyä, mutta keskityn nyt raportoimaan vain niistä päällimmäisistä fiiliksistä, joita ensimmäinen messupäivä herätti. 

 

Opettajan työnkuvan muutos: pitikö tvt:n lisätä vai vähentää työtaakkaa…? 

 

Ensinnäkin, digitalisaatio kiihtyy kiihtymistään kaikkialla. Hiljattain Suomessakin uutisoitiin, kuinka arjen digitaitojen puuttuminen vaikeuttaa vankien sopeutumista tuomion jälkeiseen siviilielämään paluuta huomattavasti. Kärjistäen voisi todeta, että oppilaiden kanssa tilanne on samankaltainen; mikäli näitä tärkeitä taitoja ei opeteta jo alaluokilta lähtien, hankaloituvat mahdollisuudet ja vaihtoehdot peruskoulun jälkeisissä valinnoissa. Kenelläkään opetusalalla työskentelevällä ei kerta kaikkiaan ole varaa jättää tätä asiaa huomioimatta. Opettajalle tämä merkitsee melkoista työnkuvan monipuolistumista, kun jo oman työssäjaksamisen puitteissa pitäisi kyetä enemmän tai vähemmän hallitsemaan tvt:n osa-alueita, aina sieltä ihan laitteiden ylläpidosta lähtien. Työnantajan tehtävä on taas antaa näiden velvollisuuksien täyttämistä varten työkalut. Tämä oli asia, jonka havaitsin keskeiseksi- ellen peräti keskeisimmäksi- johtoteemaksi, jonka alle messuilla selkeämmin näkyvät teemat, kuten vaikkapa juuri hyvinvointi, nivoutuivat.

Yhtenä näkyvänä todisteena tästä messuilla näkyi todella paljon erilaisia hallintatyökaluja niin opettajille kuin kokonaisille kouluille/organisaatioille/kunnillekin. Hallintatyökaluilla tarkoitan siis digitaalisia alustoja, joihin opettajat voivat tehdä kurssejaan tehtävineen ja testeineen, seurata oppilaidensa suorituksia, arvioida osaamista jne. Samalla työkalulla voidaan sitten myös hoitaa viestintä koteihin, oppilasrekisterien ja -ryhmien ja muiden vastaavien ylläpito, vuosiarvioinnit yms… eli ikään kuin Wilma, Primus ja (esim.) Microsoft Teams yhdessä paketissa. Itselläni ainakin heräsi kysymys: voisiko tällaisesta all-in-one-paketista olla jotain hyötyä yksittäiselle opettajalle tai koululle? Ainakin ajatuksen tasolla on vaikea ajatella, että nykyinen, usean eri rinnakkaistoimijan systeemi olisi jotenkin joustava ja että se säästäisi opettajan aikaa muille tärkeille tehtäville. 

 

Jättiläiset eivät luovu asemastaan helposti 

 

Valtavassa tarjonnassa, lukemattomien osastojen ”puristuksessa” on kyllä annettava kuitenkin tunnustus alan jättiläisten, Microsoftin ja Googlen osastoille. Ohjelmaa näissä paikoissa oli jatkuvasti; työpajoja ja erilaisia tietoiskuja/luentoja oli jatkuvasti. Monet näistä 20-30 minuutin pikkuluennoista osoittautuivatkin varsin antoisiksi. Microsoft tuntuu ainakin panostavan toden teolla koulutuspuoleensa ja erityishuomion tuntuu saaneen luokkahuoneiden inkluusiota edistävät työkalut; ts. erilaiset apuohjelmat, joiden avulla jokainen oppilas lähtökohdistaan huolimatta voi helpottaa ja osoittaa oppimistaan. Syventävän lukuohjelman (Immersive reader) voimakas kehittäminen on tässä isossa roolissa. Myös esimerkiksi videotyökalu FlipGridin integraatio Teamsiin on iso parannus tässäkin mielessä. 

Osa Googlen tyylikkäästä osastosta.

  

 Henkilökohtaisesti ihmetytti: missä oli Apple? Onko sillä todellakin varaa jättää alan isoimmat messut väliin ja antaa kilpailijoidensa esitellä omaa osaamistaan samalla, kun itse loistaa poissaolollaan? Ehkä näin. Oli silti harmittavaa huomata, että Applen kuulumisia halutessaan piti kääntyä pienten yhteistyökumppaneiden puoleen. Toki Applella oli oma Pop-Up Classroom toisen hallin yläkerrassa, mutta sielläkään ei (ainakaan itselle ja tuskin kellekään muullekaan hiemankin Applen tuotteita käyttäville) mitään uutta esiteltävänä ollut. 

 

Brian Cox– köyhän miehen Esko Valtaoja? 

 

Yksittäisenä, vaikuttavana yksityiskohtana on mainittava yksi messujen pääesiintyjistä: Brian Cox, joka esiintyi keskiviikkona iltapäivällä 16.30-17.30 messujen päälavalla eli The Arenalla. Cox on fyysikko, joka on kotoisen Esko Valtaojan tyyliin onnistunut popularisoimaan hankalaksi miellettyä tieteenalaa ja tekemään itsestään halutun esiintyjän. Eikä ihme; Coxia oli todella miellyttävä kuunnella.  

 

Itse luennon sisältö oli sinällään melko yleisluonteista- Cox aloitti kuvalla, joka oli otettu Marsista ja jossa näkyi Maa ja Kuu valtavassa avaruudessa pieninä pisteinä. Tunnin aikana Cox kertasi nopeasti universumin historiaa aina alkuräjähdyksestä alkaen, pitäen esityksensä johtoajatuksenaan ehkäpä sen, kuinka valtava universumi on ja kuinka poikkeuksellinen tapahtumaketju elämän synty on aikojen alussa ollut. Nähtiinpä esityksessä ensimmäinen kuva mustasta aukosta. Yhtä kaikki, tunti meni kuin siivillä ja Cox poistui isojen aplodien saattamana lavalta.  

 

Ihmiset- niin nuoret kuin vanhemmat- innostuvat helpommin tieteistä, kun sen joku osaa selkeästi, mutta kuitenkin kuuntelijaa/katsojaa aliarvioimatta selittää. Koko yhteiskunnan aiempaa positiivisempi suhtautuminen tieteisiin varmasti näkyy ja heijastuu myös arvoihin ja asenteisiin ja sitä kautta myös yhteiskunnan koulutusinvestointeihin, ja näin esimerkiksi STEM- projektit puoltavat paikkaansa nyt ja tulevaisuudessakin. Ajatuskulku on ehkä hieman poukkoileva, mutta itse näen täten Coxin kaltaisten hahmojen merkityksen erittäin suurena koulutuksen(kin) kannalta. Onhan Suomessakin myynti-ja lainaustilastojen kärjessä toisen merkittävän tieteen popularisoijan, israelilaisen historioitsijan Yuval Noah Hararin ihmisen historiaa ja tulevaisuutta käsittelevät opukset. Kiinnostus tieteisiin on olemassa ja tätä “momentumia” tulisi nyt hyödyntää. Unohtamatta tietenkään sitä, missä niitä tulevaisuuden tieteentekijöitä koulutetaan! 

 

Summa summarum 

 

Brian Coxin jälkeen kello tulikin jo 18.00 ja kuulutukset kehottivat messuilijoita lopettelemaan tältä päivältä. Matkalla messupaikalta hotellille tuli mieleen, että meillä (sekä Suomessa että Turussa) asiat ovat pääosin hyvin ja tuntuu, että olemme ihan rehellisesti ja oikeasti monessa asiassa etujunassa, ellemme peräti edelläkävijöitä. Syy jämähtämiseen se ei tietenkään ole, mutta suunta tuntuu oikealta. Ja kun suunta on oikea, korjausliikkeet voivat olla pieniä ja hallittuja. 

 

 

Tallennettu kategorioihin BETT | Kommentit pois päältä artikkelissa BETT 2020

Pikselianimaatioita uudella tavalla

Osa meistä on niin vahoja alalla, että muistaa Osbornen olevan tietokonemerkki: Osborne 1 tietokoneen (julkaistiin 1981 ja oli ensimmäisiä kaupallisesti menenstyneitä kannettavia) sekä 2000-luvun alkupuolella kouluistakin löytyneitä Mikrologin nimen alla myytyjä tuotteita.

Pitkään aikaan en ollut itsekään ko. firmasta ja hämmästykseni olikin melkoinen kun messuilta löytyi Divoomuk niminen firma joka markkinoi ohjelmoitavaa pikselitaidetta toistavia laitteita, joiden valmistaja oli Osborne Tehnologies – sama firma tuntuu muuten myös tekevän meiltäkin löytyviä Catchbox -heittomikrofoneja.

Osaston mielenkiintoisin uutuus oli Pixoo Backpack nimillä kulkeva uutuus (ei vielä markkinoilla) johon saattoi matkapuhelimen sovelluksella siirtää helposti omaa pikselitaidettaan ja pakkohan sitä oli minunkin kokeilla 🙂

Terveisiä Suomesta

Ajatus hyvä, mutta 99 punnan hinta vaan tuntui vielä hieman kovalta hienosta pikseliscreenistä heikohkon repun selkämyksessä – ehkäpä sitten kun tuote oikeasti lanseerataan…

Tallennettu kategorioihin BETT | Kommentit pois päältä artikkelissa Pikselianimaatioita uudella tavalla

BETT 2020 luokanopettajan näkökulmasta 

Kolme osa-aluetta 

Ymmärtääkseni Turusta on vuosien varrella ollut varsin vähän opettajia mukana BETT-messuilla, niin tälläkin kertaa. Niinpä omassa katsannossani pyrinkin lähestymään aihetta luokanopettajan näkökulmasta ja kertomaan, että mitä annettavaa BETT-messut tarjoavat nimenomaan opettamisen ja oppimisen kannalta. Oma matkani koostui käytännössä kolmesta osiosta. Keskiviikkoaamuna osallistuin Googlen järjestämään Anywhere at School – työpajaan ja iltapäivällä tutustuin messualueeseen. Torstaina vietin koko päivän messuilla ja perjantai meni puolestaan Atean järjestämällä kouluvierailulla Elm Park Primary Schoolissa. Kaikista kolmesta tapahtumasta voisi  kirjoitella omat blogipostaukset, mutta päätän nyt kuitenkin keskittyä BETT-messuista kirjoittamiseen. 

Suuri ja mahtava BETT

BETT-show on kokoluokassaan maailman suurin opetusalan tapahtumaPinta-alaltaan, kävijämäärältään ja näytteilleasettajien lukumäärässä mitattuna BETT on valtava. Se on oikeastaan niin iso, että sitä on mahdoton kuvailla kattavasti. Se pitää kokea itse.   

Koska Educa on monelle suomalaisopettajalle varsin tuttu, niin tässä vertailussa BETT ja Educa lukuina: 

BETT-show 2020                                           Educa-messut 2020
🚶noin 35 000 kävijää, yli 140 maasta.        🚶noin 19 000 kävijää 
💻yli 850 yritystä.                                            ‍  💻 yli 320 yritystä 
🗣 noin 380 eri puhujaa.                                  🗣 noin 170 eri puhujaa 

Karsintaa karsintaa 

Jos BETT-showssa yrittäisi vierailla jokaisen yrityksen standilla ja viettäisi niissä aikaa viisi minuttia, niin laskennallisesti tähän kuluisi kolme kokonaista päivää, siis ilman taukoja ja unta. Jostain siis oli pakko karsia ja rajusti. Karsintaa helpottamaan messualue oli jaettu viiteen eri lohkoon. 

  1. Opetusvälineet 
  2. Oppimisvälineet 
  3. Hallintatyökalut 
  4. Laitteisto 
  5. Eri maiden opetusministeriöt 

Jonkin verran eri alueiden teemat toki sekoittuivat ja esimerkiksi laitteistopuolelta löytyi Googlen ja ClassVR:n standit, kun ne olisivat voineet olla aivan yhtä hyvin myös opetus- tai oppimisvälineiden osastollakin. Eri maiden opetusministeriöt skippasin kokonaan ja laitteistopuolen läpi kävelin kertaalleen todetakseni, että erilaisia robotteja löytyi varmaan kymmeniä ja lähes jokaisen ohjelmointi pohjautui ns. blokkikoodaukseen, jota käytetään mm. Scratchissa. Myös erilaiset kosketusnäytöt olivat isossa roolissa ja tosiaan ClassVR oli mukana isolla näyttävällä messupisteellä. Opettajan näkökulmasta myös hallintatyökalut eivät tarjonneet omaan työhön mitään mielekästä ja niinpä päätinkin keskittyä lähinnä oppimis- ja opetusvälineistöjen tarjontaan 

Havaintoja lohkoilta opetus- ja oppimisteknologiat

Opetusvälineiden suurin ja näyttävin piste löytyi Microsoftilta. Pääteemana heillä oli TEAMS ja sen eri mahdollisuudet. Samalla huomasin, että Microsoftin pisteen ympärille oli ryhmittynyt tukku muita pienempiä yrityksiä, jotka esittelivät omia ohjelmistojaan, jotka oli mahdollista lisätä osaksi TEAMSia. Tällainen oli esimerkiksi Beedle, joka tarjosi työkalun opettajan päiväkirjan ylläpitoon, tuntisuunnitelmien tekemiseen, tallentamiseen ja jakamiseen. Lisäksi Beedle mahdollisti erilaiset ryhmänmuodostamiset arpomalla tai aakkosjärjestykseen laittamalla 

 

 

 

 

Jotain uutta ja jotain vanhaa 

Oppimisvälineistön osastolla kiinnitin huomiota erityisen tuen oppilaille kehiteltyihin ratkaisuihin.  Erityisesti dysleksiaan ja dyskalkuliaan oli esitteillä ohjelmistoja ja olipa messuilla yksi hyväntekeväisyysjärjestökin, joka lähinnä jakoi tietoa dysleksiasta. Lisäksi bongasin kaksi mielenkiintoista ohjelmistoyritystä, jotka tarjosivat apuvälineitä erityisesti matematiikan kertolaskujen oppimiseen. Times Tables Rock Stars perustui kertotaulujen drillaukseen. Kyseinen ohjelmisto myös voitti tämän vuoden alakoulujen sarjan BETT-awardsien oppimisteknologian sarjassa. Harmikseni on tosin todettava, että ohjelmisto on maksullinen, mutta toisaalta kun tarkemmin tutustuin TTRS-ohjelmistoon, niin vertaisin ohjelmaa Ekapelimatikkaan tai Bingeliin, joissa oppilaita motivoidaan avatar-hahmojen kautta. Ekapelin verrattuna TTRS kuitenkin sopii paremmin nimenomaan vanhemmille oppilailleToinen kiinnostava ohjelmistoyritys oli Learning by Questions. Heidän ohjelmistonsa tarjoaa apuvälineitä matematiikan lisäksi kieltenopiskeluun ja tiedeaineisiinLbQ:sta on saatavilla maksuton versio, mutta jos käytössäsi on jo kotimainen ViLLE, niin LbQ ei silloin tuo juurikaan mitään uutta. Joka tapauksessa Learning by Questions voitti BETT-awardsien yläkoulusarjan oppimisohjelmistojen sarjassa, joten tähän peilaten ViLLE:n käyttäjät voivat olla myös tyytyväisiä. 

Edellä mainittujen ohjelmistojen lisäksi kiinnitin huomiota oppilaita aktivoivien välineiden esittelyyn. Hop Spots ja  tarjosivat molemmat toiminnallista välineistöä eri aineiden opetukseen. Hop Spots perustuu lattialle asetettaviin aktiivikiekkoihin, joiden avulla oppilaat voivat pelata esimerkiksi muistipeliä tai opiskella englantia tai matematiikkaa astumalla kiekkojen päälle. Hyvänä ominaisuutena on se, että kiekoista tulevat äänet on mahdollista itse äänittää ja kiekot on helppo siirtää mihin tahansa tilaan. Lü:n laitteisto koostuu puolestaainteraktiivisessa projektorista ja lasersensoreista, joiden avulla mihin tahansa seinälle voidaan heijastaa kosketukseen reagoivia pelialustoja. Projektori on tosin sen verran massiivinen, että se on syytä kiinnittää kiinteästi yhteen paikkaan, esimerkiksi koulun liikuntasaliin, joten tämä on laitteiston pieni heikkous. 

 

 

 

 

 

Omia havaintojani BETT-viikolta 

  • Yritykset, jotka tarjosivat apuvälineitä erityisen tuen oppilaille. 
  • Yritykset, jotka olivat keksineet pyörän uudelleen (LbQ vs. ViLLE). 
  • Yritykset, jotka esittelivät digitaalista aktivointivälineistöä (mm.  ja HopSpots). 
  • Näkemys siitä, missä maailmalla mennään opetuksen, digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen osalta. Voisi sanoa, että Turussa asiat ovat hyvällä mallilla. 
  • Havainto, että omalta koulultani ja TOP-keskuksesta löytyy jo kattava määrä näytteillä olevaa laitteistoa omaan opetukseen. 
  • Hyvinvointiteeman, STEAMin, elinikäisen oppimisen ja ohjelmoinnin vahva läsnäolo. 
  • Microsoftin ja Googlen vahva asema opetusalustojen markkinoilla. 
  • Pienet ohjelmistofirmat, jotka tekivät paljon yhteistyötä joko Microsoftin tai Googlen kanssa ja näin ollen olivat suunniteltu toimimaan vain jommassakummassa ympäristössä.
  • BETT-Awards finalistien tarjoamat mahdollisuudet omassa opetuksessa. Lista finalisteista löytyy täältä ja voittajista täältä.
  • Monien yritysten ohjelmistot ja ideologiat oli tarkoitettu yksinomaan brittikouluille, eivätkä sellaisenaan toimi Suomessa. 
Lähteet:
https://herculan.com/en/play-lu-interactieve-gymzaal/
https://www.hopspots.dk/en/
Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa BETT 2020 luokanopettajan näkökulmasta 

Microsoftin tuotteiden uusia ja tulevia toimtoja haistelemassa

Osana BETT-messuja Microsoft järjesti useita sivutapahtumia, joista osallistuin suurten kaupunkien EDU ja IT-ihmisille tarkoitettuun VIP-tilaisuuteen noin 25 muun suomalaisen kanssa.

BETT-hallin reunalta toisesta kerroksesta löytyneeseen tilaan oli Microsoftin graafisten teippausten ja esityspisteen lisäksi levitelty runsaasti erilaisia WIN10-kannettavia joita saattoi esityksen jälkeen hypistellä.

Tilaisuuden parasta antia oli kuitenkin Microsfotin pääkonttorilta paikalle lennätetyn esiintyjän kiinnostava noin tunnin esitys, jonka aikana hän avasi Microsoftin tämänhetkisiä ajatuksia opetussektorista ja oppimisesta sekä pyrki vakuuttamaan meidät heidän nykyisten työkalujensa laadusta ja sopivuudesta opetuksessa.

Nopeatempoisessa esityksessä tutustuttiin mm. seuraaviin tuttuihin tai vähän uudempiinkin asioihin.

  1. Immersive reader (OneNote – Syventävä lukuohjelma)
  2. Math assistant (OneNote)
  3. Dictate – sanelin (O365 Word)
  4. Researcher – verkkohakutyökalu ja viitteiden lisääminen (O365 Word)
  5. Share – dokumentin jakaminen ja kommentointi (O365 Word)
  6. PowerPoint PresenterCoach esityksen pitämisen harjoitteluun – tulossa
  7. Flipgrid – video integroituu teamsiin
  8. Minecraft education
  9. Merge cube

Jos joukossa oli uusia niin ei kun kokeilemaan – toki O365 opetuksessa vaatii hyvät langattomat verkot toimiakseen ilman hickuppeja…

Tallennettu kategorioihin BETT | Kommentit pois päältä artikkelissa Microsoftin tuotteiden uusia ja tulevia toimtoja haistelemassa

VR osaksi ammatillista opetusta: virtuaalihitsaus

BETT2020 -messujen ensimmäinen isompi ahaa elämys tuli vastaan Seaberryn / Soldamaticin osastolla, jossa espanjalainen herra Perez esitteli virtuaalista hitsauspistettä.

Virtuaalinen hitsauksen opetuspiste on toteutettu ottamalla oikeita saksalaisia hitsaustyökaluja (pilli, maski, jne) ja muuntamalla ne niin, että ne toimivat virtuaalisessa maailmassa. Näin toimimalla saadaan hitsarin lihasmuisti oikeanlaiseksi tavaraoiden näyttäessä, tuntuessa ja painaessa oikean laitteen mukaisesti.

Virtuaalihitsauksessa pystytään harjoittelemaan hitsausta usammilla eri tavoilla, erilaisilla metalleilla, suoja-aineilla ja kappaleilla. Kaikki tämä toteutetaan ilman materiaalihäviöitä, kalliita poistojärjestelmiä tai turvallisuusuhkia.

Virtuaalihitsaus näytti yllättävän oikeantuntuiselta ja ennen kaikkea mahdollisti tekoälyn antaman yksityiskohtaisen palautteen jokaisen tapahtuman jälkeen mahdollistaen opiskelijan seurannan ja arvioinnin.

Yritysmaailmasta opetuksen pariin siirtyneen yrityksen sisällöissä laitteissa ja menetelmissä olisi varmasti meillä Turun ammatti-instituutissakin mietittävää – eivät Mercedes-Benz, John Deere tai Volkswagen ihan helposti huonojen kanssa toimi…

Tallennettu kategorioihin BETT | Kommentit pois päältä artikkelissa VR osaksi ammatillista opetusta: virtuaalihitsaus

BETT 2020 Hyvinvointi, osaaminen ja kilpailukyky

BETT 2020: Hyvinvointi, osaaminen ja kilpailukyky

Ensimmäistä kertaa

Top-tutorina tuli ensimmäistä kertaa mahdollisuus päästä mukaan näihin kansainvälisiin Lontoon BETT-opetusteknologianmessuihin pitämään osaltani yllä osaamista ja kilpailukykyämme. Juuri tällä hetkellä on menossa Educan-messut Suomessa, joissa käymisen laittaisin itse yhdeksi lukuvuoden pakollisista koulutuksista. Jokaisella opettajalla tulisi olla mahdollisuus osallistuaja  saada uusia ideoita omaan työhönsä vuosittain.

Hyvinvointi

Tämän blogikirjoitukseni otsikkot voisivat olla BETT-opetusteknogiamessuilta, mutta ne ovatkin Turun  opetuksen tämän vuoden strategisia keihäänkärkiä. Osaaminen ja kilpailukyky lienee itseestäänselvyyksiä että sisätyvät BETTiin, mutta niin oli tänä vuonna myös  hyvinvointi, ihan omana isona osastona.

Google ja moni muu iso puhuja mainitsee monesti että pitää olla visio. Itse kyselen monesti itseltäni ja tutoroitaviltani lyhyesti Miksi, miksi me nyt tätä teknologiaa käytetään?  Messuilla tuli vastaan myös tuttuja meille koulutettuja juttuja kuten SAMR-malli, jossa kukin ottaa oman tasoisia askeleita eteenpäin teknologiaa hyödyntäen. Joku malli eli visio on hyvä olla taustalla, vastaamaan kysymykseen Miksi? Uusi ja opeteltava asia saattaa kuitenkin tuntua vain kuormitusta lisäävänä, mutta voiko teknologia tuoda myös hyvinvointia ja keventää työtämme opetusalalla?

Miten vähentää työn kuormaa?

Hyvinvoitia koitin messuilla pitää hieman silmällä messuilla kiertäessä ja varsin suosittua se siellä olikin, moni luento oli täpö täynnä. Yhteen sentään mahtui:

reducing the workload luento

Lyhyesti tiivistteynä Amanda Jacksonin tutkimustuloksista muutamia keinoja vähentää teknologiaan liittyvää kuormaa:

  • Koululla ON visio joka haluaan saavuttaa
  • Henkilökunnalle annetaan aikaa uuden teknologian oppimiseen ja hyödyntämiseen
  • Työskentely suunniteltu ja se on aikataulutettu
  • Online-kalenterit
  • Viestinnän pelisäännöt on syytä sopia organisaatiossa.
    • Jos kuormitat toisia postillasi viikonloppuisin, kerro heille ainakin se että et odota heiltä vastausta heti, vaikka itse mahdollisesti tykkäät työskennellä viikonloppuisin.
    • Sähköpostin sijaan hoida asia keskustelemalla, nopeampi ja tehokkaampi. Mieti huolella ketä postisi koskee ja ketä ei.
  • Tekemällä vähämmän teetkin enemmän, rajaa työsi ja vapaa-aikasi
  • Valmistele yhteiset palaverit huolella, jotta muiden aika ei kulu hukkaan
  • Suunnittele yhdessä ja jaa materia kollegoillesi jolloin alustalla (Teams/GSuite)
  • Mieti mitä dataa keräät ja miksi.
    • Jos joudut käsittelemään samaa dataa kahdesti, jotain on pielessä.
    • Datan visualisointi
  • Annatko aina vain korjaavaa palautetta oppilaalle, eikö oppilaan työ ole ikinä riittävän hyvä. Positiivinen pedagogiikka!
  • Nopeat ja helpot palautteet säästävät opetajan aikaa ja ovat myös tehokkaampia oppilaille
    • Sähköiset ympäristöt antavat riittävän palautteen samantien oppilaalle, jopa ilman opettajan työpanosta (Forms, ViLLE, Kahoot tms.)
  • Hyödynnä to-do listoja yksin tai yhdessä

Monesta näistä varmaan Suomessakin tietoisia, mutta onko välttämättä sovittu yhteisiä pelisääntöjä, jotta hyvinvointi lisääntyisi ja voisimme töissä paremmin.

Omia ajatuksia

Eiköhän kohta Teamsin tehtävät siirry automaattisesti Wilmaan asti, jotta niitä ei tarvitse kahdesti käsitellä.
Miten paljon automaattinen pagiaationtarkasta Turnitin vähentäisi opettajan työn kuormaan oppilaiden tuotoksia läpi käydessä ja samalla edistäis oppimista, myös jo perusasteella.
ViLLEä avuksi myös moneen muuhun oppiaineeseen kuin matematiikka, antamaan automaattista palautetta. Monta sieltä jo löytykin muiden tekemiä, vapaasti käytettävänä.
Yrityksillä on kieltoja lähettää työposteja klo 18 jälkeen. Kuinka monella koululla?

Teemu Takio

Tallennettu kategorioihin BETT | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa BETT 2020 Hyvinvointi, osaaminen ja kilpailukyky

BETT 2020 i sammandrag

BETT mässan är enorm. Borde vara världens största pedagogisk/tekniska mässa. Den är dock så väloljad och organiserad att det inte blir överväldigande. Förutom kartor och personal att fråga finns en välfungerande app som håller ordning på allmänna föreläsningar och dina personliga möten.

Det är i det sistnämnda jag upplever en stor skillnad till Educa-mässan i Helsingfors. Här är mötet mer viktigt än vad du kan fylla din goodie-bag med. Har man inte bokat tid är detta dock inget hinder, det är alltid öppet att ta kontakt. Många av mötena är som en personlig demonstration, men sen har du sådant som Apple Classroom, där man får en känsla av mingel och bli inbjuden till en inre krets.
Innehållet på mässan är i första blicken väldigt varierande, tydligt uppdelat i sektioner kring teknik, undervisningsmaterial, inlärningsteknik, olika länder som representerar olika stilar och undervisnings filosofier…

Efter ett tag ser man sedan trenderna. Ett antal robotar som ska följa någon bana eller hitta fram till ett mål. (Jag har speciellt intresserat mig av pedagogiskt teknik användande i vad jag har tittat på.)  Sedan börjar man närma sig produkterna mer med attityden; ”vad gör den här mer intressant, mera mångsidig?” Kul att se var att många produkter riktade sig till en internationell marknad. Hade de inte redan ett svenskt språkpaket så var det i alla fall i planeringen att komma. Sen fanns det dem som försökte värva en att öppna upp finska marknaden åt dem.

Jag tror att bilden från restaurangkön beskriver vad som fanns men också vad jag saknade. Killen med ”Want to get your pupils to read?” representerar vad som fanns; det tävlades i att sälja färdiga lösningar på hur undervisningen ska bli effektivare. Det jag saknade var idén från tröjan framför; ”Dream. Create. Learn. Repeat.” Platsen för eleven att fantisera och skapa och lära sig genom det.

Givande var det dock, och gav mycket att tänka på.

Avslutningsvis vill jag säga tack till Svenska Kulturfonden som bidrog till att göra den här upplevelsen möjlig för min del.

Tallennettu kategorioihin BETT | Kommentit pois päältä artikkelissa BETT 2020 i sammandrag